Lähes kaikki Petnets-projektin kissan ja/tai koiranomistajille suunnattuun kyselyyn vastanneista pitivät lemmikkiään perheenjäsenenä. Suurin osa vastaajista väitti myös hankkivansa lemmikilleen aina laatua hinnasta välittämättä.

Lemmikki-perheenjäsenellä on tunnearvon ohella myös ostohinnan mukaan määräytyvä rahallinen arvo. Kyselyaineiston perusteella erihintaisiin lemmikkeihin kulutetaan eri tavoilla.

Mitä kalliimman hintaluokan koirista ja kissoista on kysymys, sitä suuremmalle osalle on otettu vakuutus. Ilmaisia tai ostohinnaltaan edullisia (0–120 euroa) lemmikkejä ei juuri ole vakuutettu, vaikka vastaajan nettotulot kuukaudessa olisivat yli 2000 euroa.

Vastausten perusteella matalan hintaluokan lemmikkielämistä (0-120 euroa) noin puolet on käynyt eläinlääkärillä kyselyä edeltäneen puolen vuoden aikana. Vastaavasti 68 prosenttia kalliimmista (121–1100 euroa) ja 77 prosenttia kaikkein kalleimmista (yli 1100 euroa) lemmikkieläimistä on vieraillut eläinlääkärillä.

Niin suuri- kuin pienituloisten vastaajien luokissa kalliita lemmikkejä on käytetty eläinlääkärillä useammin kuin edullisia lemmikkejä.

Eläinlääkäripalvelujen käyttö on yhteydessä lemmikkivakuutuksen ottamiseen: vakuutetuista lemmikeistä 74 prosenttia on käynyt eläinlääkärillä kyselyhetkeä edeltäneen kuuden kuukauden aikana. Vakuuttamattomien lemmikkien vastaava luku on 59 prosenttia.

Kaikissa vastaajien tuloluokissa edullisemmat lemmikkieläimet saavat kalliita eläimiä useammin ruokansa tavarataloista, päivittäistavarakaupoista ja marketeista. Kalliimpien lemmikkien ruuat hankitaan yleensä lemmikkien erikoisliikkeistä, kissojen erityisesti myös Zooplus -nettikaupasta.

Teksti: Aija Kaartinen