Kirjoittajavieras: Lemmikkien kanssa hotellilomalla

Vierailemme usein koiriemme kanssa hotelleissa koiranäyttelymatkoillamme. Minulle onkin kertynyt lukuisia kokemuksia hotellimajoituksista lemmikin kanssa.

Koirien yleistyessä karvaisina perheenjäseninä on niitä alettu huomioida yhä enemmän myös perheen lomamatkan osallisina. Koiramyönteinen kulttuuri on uinut Etelä-Euroopan maista vähitellen myös Suomeen, mikä on tuonut positiivisia vaikutuksia koiran kanssa matkustamiseen. Suomessakin koira pääsee yöpymään hotelliin. Lue myös aiempi blogikirjoitus Lemmikkilomailusta Maltalla ja Tahkolla.

Koirat hotellivieraina

Koirat hotellivieraina

Koirallisia asiakkaita houkutellaan hotelleihin eri tavoin. Suosioon ovat nousseet lemmikistä veloittamattomat hotellit sekä erilaisia ”kaupanpäällisiä” tarjoavat hotellit.

Olen näyttelyreissuillamme yöpynyt useissa eri hotelleissa, niin Suomessa kuin ulkomailla. Valitessani sopivaa hotellia näyttelymatkoille kiinnitän yhdessä perheenjäsenten kanssa huomion erityisesti siihen, kuinka koiraystävällisiä hotellit ovat. Ensiksi tietysti varmistan, että koirat on sallittuja. Seuraavaksi katse kääntyy hotelleihin, jotka eivät veloita koirista erillistä maksua. Jos kaksi hotellia pystyy tarjoamaan samalla hinnalla samanlaisilla puitteilla olevat huoneet, voiton vie se, kumpi pystyy antamaan lemmikeille ”lisäpalveluita” tai ”kaupanpäällisiä” kuten namipussin tai pyyhkeen ja juomakupin huoneeseen (helpottaa kovasti, ettei niitä tarvitse tuoda kotoa asti).

Lemmikki kilpakentällä

Lemmikki kilpakentällä

Ajelin muutamia viikkoja sitten Joensuuhun kaksipäiväiseen koiranäyttelyyn. Matka oli pitkä, mutta myös näyttelypäivä venähti iltaan. Saapuessamme Sokos Hotel Vaakunaan meidät otettiin koirinemme vastaan lämpimästi, vaikka viipottajia pyörikin jaloissa viisi kappaletta. Ensimmäiseksi jokainen pieni sai vastaanotosta oman ”pussukan”, josta hotellihuoneessa tarkastelun jälkeen paljastui paljon erilaisia laadukkaita nameja, kakkapusseja sekä ohjelappunen, jossa oli lähimmän eläinlääkärin, koirapuiston sekä ulkoilumahdollisuuksien koordinaatit. Näitä paketteja oli jaettu viikonlopun koira-asiakkaille jo ilmeisen paljon, koska illalla saapuessamme saimme viimeiset valmiit paketit. Koirista olisi normaalisti veloitettu 10 euron maksu, mutta sitäkään meidän ei tarvinnut maksaa pienten koiriemme kanssa. Koirat herkkuja syöden vietimme rauhallisen ja erittäin rentouttavan yön Sokos-hotellin siistissä huoneessa. Ehdottomasti lähtisimme uudestaankin tällä ”karvaisten lapsiemme” kohtelulla sinne yöksi.

Hotelliketjut huomioivat lemmikkiasiakkaat – pieni lisämaksu

Koirat ovat tervetulleita mainoksien mukaan myös mm. kaikkiin Rantasipi-hotelleihin ja – kylpylähotelleihin. Niinkin tervetulleita, että jokainen karvainen ystävä saa huhujen mukaan oman pienen paketin, joka sisältää mm. puruluita. Lemmikkimaksu on 10 euroa per huone, per yö. Lemmikkilisämaksu on huonekohtainen. Samalla maksulla huoneessa voi majoittua useampi kuin yksi lemmikki. Opas-, avustaja- ja virkakoirat majoittuvat maksutta.

Rantasipi-ketju tekee yhteistyötä mm. Suomen Kennelliiton, Suomen Kissaliiton ja Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton kanssa. Välillä koiranäyttelyiden sivuilla on mainos Rantasipi-hotelleista ja mahdollisesti myös koodi, jolla saa jonkun prosenttiosuuden alennusta yöpymisestä hotellissa näyttelyviikonloppuna.

Raumalla näyttelymatkalla ollessamme majoituimme pienemmän majoitusketjun hotelliin. Sokos-hotellista poiketen täällä kaikki ei mennytkään niin nappiin. Varatessamme huonetta meille lupailtiin esimerkiksi kylpyammetta huoneeseen. Lisäksi koirille olisi pitänyt olla mm. juomakuppi huoneessa. Sitä varten lemmikeistä piti ilmoittaa etukäteen. Oli suuri pettymys saapuessamme, ettei kylpyammetta ollutkaan. Tämä oli pettymys, sillä ammeessa rentoutumista ja koirien pesua oli odotettu hartaasti. Koiria ei siis oltu huomioitu mitenkään. Laitoimme asiallista palautetta tästä eteenpäin, mutta vastauksen oltua tasoa ”voi-voi” päätimme olla majoittumatta jatkossa kyseisen ketjun hotelleihin. Lupausten ja todellisuuden ristiriita oli valitettava.

Ihanat koirat rannalla

Ihanat koirat rannalla

Ulkomailla matkustaessa hotellimajoitusta on ollut laidasta laitaan. On ollut siistejä huoneita upeilla näköaloilla (mm. Viru-hotelli Virossa), mutta myös sviittejä likaisilla kylpyhuoneilla ja torakoilla (Narvassa, Viron ja Venäjän rajalla). Baltian maissa koiriin suhtaudutaan yleensä positiivisesti ja ne otetaan majoittumaan, mutta niistä saatetaan pyytää merkittäviäkin lemmikkilisiä (esimerkiksi 20 euroa per koira).

Lisää aiheesta myös YLE-uutisissa.

Teksti ja kuvat: Amanda Jääskeläinen, amanda.jaaskelainen@gmail.com

Amandan blogi: Kennel Pretty Wild

Foto 3 Koira koulutuksessa

Yhteiskuluttajuutta ja -kehittelyä – Co-consumer and co-creation

PETNETS-hankkeessa on pureuduttu lemmikinomistajan ja lemmikin väliseen suhteeseen Tarkastelussa ovat olleet sekä kulutus että siihen liittyvät arjen verkostot ja palvelupolut. Jo heti projektin alussa pohdimme sitä, kuka on kuluttaja, asiakas ja loppukäyttäjä lemmikkialalla. Ajattelu siirtyi nopeasti siihen, kuka itse asiassa kuluttaa palveluita ja tavaroita – rahankäytöstä päätökset tekee lemmikinomistaja, ei loppukäyttäjä (lemmikki). Tosin rahankäyttäjiin ja -päättäjiin lukeutuvat myös lemmikkien ”kummit”, ”isovanhemmat” ja ”sisarukset”, siis koko perhe ja ystäväverkosto.

Lemmikkikuluttamisen kautta avautuu uudenlainen näkökulma yhteiskuluttajuuteen. Lemmikki on kanssakuluttaja – co-consumer – joka vaikuttaa yllättävän moneen päätökseen kotitaloudessa. Kuten loppuseminaarissa siteerattu lemmikinomistaja pohtii: ”Kannattaako tässä 55–60-vuoden iässä asuntoa valitessa painottaa esteettömyyttä vai koiralle mieleisiä asioita. No mitenkä luulette että kävi? Priorities!!” PETNETS-tutkimuksen (Kylkilahti et al. 2015) mukaan lemmikki vaikuttaa asumispäätösten lisäksi jopa puolison ja ammatin valintaan. Kuluttaja ei siis tee valintoja vain siitä, mitä ruokaa lemmikille ostetaan, millainen vakuutus hankitaan tai mitkä seikat ovat tärkeitä eläinlääkäriä valittaessa. PETNETSin kulutustutkijat ovatkin päätyneet käsitteellistämään ilmiötä kanssa- ja/tai yhteiskuluttaja -käsitteen (co-consumer) kautta. Tässä lähestymistavassa on pyritty eroon perinteisestä kahden toimijan välisestä vuorovaikutussuhteesta – kuluttajan ja palvelutarjoajan (yritys) rinnalla ja ajatuksissa kulkee myös lemmikki.

Tassuterapeutti ja kuntovalmenteja – Co-producer and Co-experiencer

Liiketaloustieteellisessä tutkimuksessa palveluntarjoaja on yleensä yritys tai jokin muu yhteisö (esim. kansalaisjärjestö). Lemmikkikulusta tutkiessamme ymmärsimme, että myös itse lemmikki on merkittävä palveluntarjoaja omistajalleen ja perheelleen. Lemmikki tuottaa päivittäin hyvinvointipalveluja. Kuluttajat kuvasivat lemmikkiään tassuterapeutiksi, henkilökohtaiseksi valmentajaksi (personal trainer), terveydenhoitajaksi, hengenpelastajaksi ja liikuntaterapeutiksi. Lemmikillä on monia rooleja, kuten omistajat kuvaavat: ”Kissa on toisinaan kotisairaanhoitaja, toisinaan lapsi ja toisinaan ystävä” ja ”Koira, joka on tuki, turva ja seuralainen niin TV:n edessä kuin lenkilläkin.”

Lemmikki on myös merkittävässä roolissa, kun palvelujen laatua arvioidaan. Eläinlääkäri menee vaihtoon, jos lemmikki ei pidä hänestä. Palveluntarjoajan ja lemmikin välinen suhde on näin merkityksellinen. Tämä on tullut esiin myös osin hankkeessa innovoidussa Dogroom-palvelussa. Mustin ja Mirrin Hanna Sieppi on korostanut, miten ”Koiran nautinto on merkittävä osa omistajan palvelukokemusta”. Myös palveluprosessin läpinäkyvyys (transparency, Prahalad & Ramaswamy 2004) on tärkeä osa kuluttajakokemusta. Sieppi kertoi hankkeen loppuseminaarissa, miten palvelua jatkuvasti kehitetään asiakaspalautteen pohjalta (Ramaswamy & Gouillart 2010). Menestyvä yritys kuuntelee asiakkaitaan ja yhteiskehittää palveluja heidän kanssaan.

Co-creation – kuluttaja-, tutkija- ja yritysverkostot resurssina innovoinnissa

Yhdessä tekeminen ja kehittäminen olivat PETNETS-hankkeen keskeinen menetelmä ja tavoite. Resurssina ja tiedon lähteenä ovat toimineet niin yrityksen edustajat, heidän asiakkaansa, tutkijat kuin lemmikki ja/tai hänen perheenjäsenensä. Verkostoja on laajennettu myös sosiaalisen median kautta. Yksi keskeisimmistä ”opeista” hankkeessa on ollut, että vain oppimisen (olipa se sitten kokeilu, tutkimustieto, teoria, japanilainen liiketoimintamalli) kautta voidaan luoda uutta. Ensimmäisenä muuttuu ajattelu ja vasta sitten käytännöt. Tämä näkyi hankkeen loppuseminaarissa, jossa innovoitiin kuluttajien ja liiketoimijoiden rooleissa uusia palveluideoita – kohti pienimuotoista kokeilua. Hankkeessa mukana olleet yritysedustajat rajasivat tottuneesti kokeiltavan kokoisia ideoita ja suunnittelu ei edennyt liian pitkälle. Kokeilun kulttuuri ja siitä oppiminen ovat työkaluja, joilla uutta liiketoimintaa voi synnyttää ilman suuria alkuinvestointeja.

Kohti muita toimialoja

Yksi keskeinen tulosten siirrettävyyden mittari on se, miten tieto, osaaminen ja ymmärrys siirtyvät toimialojen välillä. PETNES-hankkeen loppuseminaarissa kuluttaja- ja yritysverkostoja testattiin uusilla toimialoilla, kuten puutarha-, ruoka- ja matkailuala sekä vapaa-ajan asuminen. Lapissa olisi tarvetta mökinvuokrauspalveluille, jotka tarjoavat city-koiralle miellyttävän ja sopivan ympäristön. Kaupunkikoira ei ole tottunut luonnon ääniin ja tuoksuihin. Kanssakuluttajan (co-consumer) ideaa voi siirtää myös autoiluun, pyöräilyyn, veneilyyn, moottoripyöräilyyn ja vaikkapa lapsiperheen kesäloman suunnitteluun. Kaikki sellainen liiketoiminta, jossa on useampi kuin yksi toimija ja jossa pitää huolehtia toisesta (mm. lapsi, ikäihminen) ihmisestä tai huomioida muitakin kuin individualistinen kuluttaja, istuu mukavasti co-consumerin teoriaan.

PETNETS Loppuseminaari poytakuva 2015 PIEN

Tekes-rahoitteisissa hankkeissa projektin tulokset ovat julkisia ja saatua osaamista tulisi välittää eteenpäin. PETNETS-hankkeen blogitekstit, tutkimusjulkaisut sekä osallistujayritysten uusi osaaminen (mm. kulutustutkimustieto, liiketoimintamallit, verkostoitumisen merkitys, kokeilun kulttuuri, Japani-case) palvelevat jatkossa sekä suuren yleisön (blogit, julkaisut) että pienemmän yleisön (yritysosaaminen) tarpeita. Palveluajattelu kasvun moottorina saatiin juurrutettua yritysten ajatteluun. Keskeinen tiedon ja osaamisen eteenpäinvientikanava ovat myös tutkijat, joiden osaaminen syvenee ja opetuksen kautta uusi tieto välittyy tulevaisuuden osaajille. Myös koulutustilaisuudet yritysten ja muiden toimijoiden kanssa edistävät tulosten siirrettävyyttä. Hankkeen tutkijoilla on sekä lemmikkialan että kuluttajalähtöisen liiketoimintaosaamisen resursseja. Olemme käytössänne!

Teksti: Minna Autio ja Jaakko Autio

Lähteet

Kylkilahti, Eliisa, Syrjälä, Henna, Autio, Jaakko, Kuismin, Ari & Autio, Minna (2015) Understanding Co-consumption Between Consumers and Their Pets. International Journal of Consumer Studies.

Prahalad, C. K. & Ramaswamy, Venkat (2004) The Future of Competition: Co-Creating Unique Value With Customers. Harvard Business Review Press. Boston.

Ramaswamy, Venkat & Gouillart, Francis (2010) The Power of Co-Creation: Build It with Them to Boost Growth, Productivity, and Profits. Free Press. New York.

Kuluttajat verkostoliiketoiminnan ytimessä: Yhteiskokeiluista ketteryyttä innovointiin

Parhaat ideat syntyvät harvoin neukkarissa. Työpajamuotoisessa Petnets-tutkimushankkeen loppuseminaarissa harjoiteltiin kokeiluideoiden luomista yhdessä kuluttajien ja muiden liiketoimijoiden kanssa. Lemmikkieläinliiketoiminnan puitteissa opittujen työtapojen viestiä vietiin muille toimialoille. Verkostomaista liiketoimintaa katsottiin erityisesti kuluttajan verkostojen näkökulmasta.

Kuluttajien arjessa risteävät erilaiset verkostot

Petnets-hankkeen keskeisenä teemana on ollut verkostoliiketoiminnan kehittäminen. Verkostomaisuudella ei viitata tässä ainoastaan yritysten väliseen verkostoitumiseen, vaan myös kuluttajien verkostoihin. Kommenttipuheenvuorossaan ”Mitä asiakas tekee – ja kenen kanssa?” Jacob Mickelsson täsmensi, että kuluttajat ovat osallisina kolmenlaisiin verkostoihin: palveluverkostoihin, asiakasverkostoihin ja käytäntöverkostoihin. Toisin sanoen, sen lisäksi, että onnistuneessa verkostomaisessa liiketoiminnassa huomioidaan, miten kuluttajat voivat sujuvasti yhdistää eri palveluita, on muistettava myös, että kuluttajan arjessa on mukana muita ihmisiä ja yhteisöjä sekä se, että arjessa limittyy laaja kirjo erilaisia toimintoja.

Tilaisuuden alussa verkostoista alustivat kulutustutkimuksen näkökulmasta hankkeen johtaja Minna Autio Helsingin yliopistosta sekä liiketoimintamallien osalta tutkija Otto Mäkelä Aalto-yliopistosta. Puheenvuorossaan Autio korosti, miten ”yksilökuluttajan” sijaan on syytä keskittyä kanssakuluttajuuteen (co-consumption), erityisesti toimialoilla, joissa kuluttajuus kerrostuu, kuten lemmikkieläinten, lasten, vanhusten – tai autojen – kanssa toimittaessa. Kulutuksen yhteisöllisyydellä ei siten viitata aina sosiaalisen median kasvavaan merkitykseen, vaan kyse on laajemmasta ilmiöstä. On ymmärrettävä, että kuluttaja luo ja johtaa itse verkostoja – joko yksin tai yhdessä yritysten kanssa.  Yritysten on ratkaistava, miten he pääsevät osaksi tätä verkostoa, miten he osuvat kuluttajan polulle.

Verkostoimaisiin liiketoimintamalleihin perehtynyt Mäkelä puolestaan korosti, miten liiketoimintamallien avulla yritykset voivat kehittää keskinäistä yhteistyötään. Verkostomaiseen liiketoimintaan liittyy haasteita, mutta verkostoissa on potentiaalia ja yhteistyötä kehitettäessä liiketoiminnan kuvaukset voivat auttaa hahmottamaan sekä haasteet että mahdollisuudet.

Ideoista innovaatioiksi – miten luodaan ketteriä kokeiluja?

Tutkijapuheenvuorojen lisäksi tilaisuudessa kuultiin kokemuksia hankkeen osallistujayrityksistä. Verkostomaista liiketoimintaa on kehitetty yhteisissä työpajoissa, joissa on kehitetty ideoista kokeiluja. Kokeiluihin mukaan lähteminen edellyttää yrityksiltä ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta.  Palveluasiantuntija Tuuli Hakala ja vakuutusasiantuntija Raisa Tarola LähiTapiolasta kuvasivat VetMob-kokeilua, jossa he pääsivät kohtaamaan kuluttajia ja yllättyivät leikkimielisen kokeilun saavuttamasta suuresta kysynnästä.

Liiketoiminnan kehittämispäällikkö Hanna Sieppi Mustista ja Mirristä kannusti osallistujia asennoitumaan kokeiluihin pelottomasti: ”Emme tee virheitä, mutta meillä on jonkin verran kokemuksia, jotka ovat auttaneet meitä muuttamaan suuntaa.” Toisaalta Sieppi varoitti ”oikein tekemisen kirouksesta”: sen sijaan että pyritään miellyttämään johtoa ja tekemään asioita ”oikein”, kehittyvä yritys tarvitsee kentältä suoraa palautetta ja rehellisiä mielipiteitä.

Liiketoimintapäällikkö Elina Nordman Orionilta kiitteli hanketta ja kertoi, miten Orion on lähtenyt aiempaa aktiivisemmin ajamaan lemmikin hyvinvointia; oman toimintansa kehittämisen ohella he ovat mukana rahoittamassa uutta lemmikkieläinliiketoimija Morrr Oy:tä. Markkinointijohtaja Maria Estlander Morrrista kertoi hieman tarkemmin, millainen tämä uusi alan toimija on: Morrr kokoaa verkostomaisen liiketoiminnan yhteen, jolloin kuluttaja löytää helposti luotettavaa tietoa lemmikkiterveydestä ja voi käyttää asiantuntijapalveluita esimerkiksi lemmikin hoidon tarpeen arvioinnissa. Lue lisää Morrrista täältä.

”Kuluttajilla väärät tarpeet”

Yritysten kokemusten ja tutkija-alustusten evästämänä käärittiin hihat ja ryhdyttiin ideoimaan kokeiluja ryhmissä. Hankkeen oppien siirrettävyys joutui koetukselle, kun ideoita puutarha-, mökkeily-, ravintola- ja matkailutoimialoille mietittiin ensin liiketoimijoiden ja kuluttajien kesken ja tämän jälkeen kehitettiin tarkempia kokeiluideoita yhdessä. Monessa ryhmässä huomioitiin myös lemmikin omistaminen – oivallettiin, ettei liiketoimintaa eri aloilla ole syytä katsoa liian kapeasti, vaan kuluttajan arjessa limittyvät useat eri elämänalueet. Ryhmissä opittiin myös, että kuluttajaa ei ole aina helppo kuunnella ja liiketoimijan voi olla vaikea luopua omista ideoistaan.

PETS Workshop

Morrrin viitoittama esimerkki verkostomaisesta liiketoiminnasta ja erilaisten palvelujen kokoamisesta yhden katon alle inspiroi sekä mökkeily- että puutarharyhmää. Kevyempi kokeiluidea sen sijaan muodostui matkailu- ja ravintola-ryhmissä. Kenties jo tämän kesän Pori Jazzeilla tarjotaan lemmikkimajoitusta festarikävijöiden seuralaisille tai seuraavassa ravintolapäivässä grillataan makkaraa koirapuistossa.

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Kuluttajana lemmikinruokamarkkinoilla

Helsingin yliopisto järjesti 4.–6. toukokuuta 2015 yhteiskuntatutkimuksen ja humanististen alojen rajapinnassa liikkuvan ruoka-aiheisen konferenssin Food in Society – Research across the Social Sciences and the Humanities. Vaikka konferenssissa keskityttiin ruuan yleiseen asemaan ja merkityksiin yhteiskunnassa, useissa esityksissä nousi esiin myös eläinten merkitys esim. hyvinvointinäkökulmasta ja lemmikeistä osana perhettä. Sosiologi ja ravitsemustieteilijä Wendy Wills (University of Hertfordshire) oli tutkimusryhmänsä kanssa kiinnostunut lemmikkieläimistä osana kotitalouden käytäntöjä.

Petnets-hanke osallistui konferenssiin esitelmällä Consumers choosing pet food – Financial, nutritional and ecological-ethical considerations. Esitelmässä keskityttiin koiraan ja kissaan kohdistuviin ravitsemuksellisiin kulutuspäätöksiin projektin aikana kerätyn laadullisen haastatteluaineiston (n=50) ja määrällisen kyselyaineiston (n=2522) kautta.

Kotiruoka, valmisruoka ja raakaruoka?

Lemmikinruuan kulutus on kasvanut vakaasti viimeiset vuodet. Samalla myös lemmikinruuan monimuotoisuus on lisääntynyt. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten kotitaloudessa syntyneiden ruuantähteiden ja myös tavallisen kotiruuan antaminen esim. koiralle keskeisenä osana sen ravitsemusta oli hyvin yleistä. Keräämämme aineiston perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että nykyään ihmisille tarkoitetusta kotiruuasta ja tähteistä on tullut suhteellisen harvinaista ja niitä tarjotaan lemmikille lähinnä sattumanvaraisina suupaloina ja täydentävänä ruokavaliona.

Kyselyaineistomme perusteella 70 prosentilla koirista valmis kuivaruoka on tärkein ravinnon lähde, raakaruoka (mm. BARF) vastaavasti noin 20 prosentilla kyselyyn vastanneilla. Kissoilla kuivaruoka on pääasiallinen ruokavalio noin 42 prosentilla, valmis märkäruoka noin 48 prosentilla ja raakaruoka vain 6 prosentilla. Niin kissoilla kuin korillakin täydentävänä ruokavaliona raakaruoka on kuitenkin tärkeässä roolissa.

Lemmikinruuan ostopaikkojen osalta koirat ja kissat eroavat olennaisesti. Kissanomistajista 36 prosenttia ostaa ruuan tavallisesta päivittäistavarakaupasta, kun taas koiranomistajat suosivat lemmikkitarvikeliikkeitä (53 prosenttia). Vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista koiranomistajista kertoi lemmikkinsä pääasialliseksi ruokavalioksi tavallisista päivittäistavarakaupoista ostettavan ruuan. Kissanomistajat suosivat myös verkko-ostamista, sillä yli 27 prosenttia vastaajista osti lemmikinruuan verkkokaupasta.

Lemmikin ruokavalion valintaperusteet ja trendit

Haastatteluaineisto antaa monipuolisen kuvan siitä, millaisia arvostuksia ja trendejä lemmikin ruokavalion valintaan liittyy. Suuri osa haastateltavista kertoi tarinaa vehnän haitallisuudesta koiran ruokavaliossa ja siihen liittyvästä allergisuudesta. Tämä oli myös yleinen perustelu lemmikin raakaruokinnalle (BARF ym. raakaruokinta). Useat haastateltavat kertoivat myös hieman häpeillen lemmikkikoiran ruokavalioon kuuluvasta ”ihmisruuasta”. Esimerkiksi maksalaatikko tuntui olevan monen lemmikin herkkupala, vaikka se ei kuulunut omistajan ns. hyväksyttyihin valintoihin.

Ruokavalion valintaa määrittää myös koiran harrastuneisuus. Metsästyskoirilla ja muilla vakavammin harrastavilla lemmikeillä ruuan ravintosisältöön kiinnitettiin erityistä huomiota mm. riittävän energian- ja proteiininsaannin osalta. Tavalliset lemmikinomistajat tuntuivat luottavan siihen, että valmisruuan koostumus on suunniteltu niin, että lemmikin tasapainoinen ravitsemus on turvattu.

Lemmikin ruokinnassa niin määrällinen kuin laadullinenkin aineisto kertoi kuitenkin siitä, että lemmikki saa sitä, mistä se pitää. Lemmikille myös tarjotaan ”parasta” saatavilla olevaa ruokaa. Tarkempi analyysi kuitenkin paljastaa, että ”paras” ruoka vaihtelee osittain lemmikinomistajan oman varallisuuden mukaan. Toiselle supermarketista ostettu kuivaruoka päihittää halpakaupan ruuan. Lemmikkikaupan premium-tason ruuat taas päihittävät marketruuan. Osa lemmikeistä taas nauttii päivittäin hyvältä lihatiskiltä ostettua laadukasta, ihmisruuaksi tarkoitettua lihaa, raakana.

Ihmisruuan trendit välittyvät myös lemmikin ruokavalioon. Ehkä yllättävintä on, että ihmisten omasta ruokavaliosta tutut trendit luomuruoka ja muut ekologis-eettiset valinnat tuntuivat olevan haastattelututkimuksen perusteella harvinaisia käytännössä, vaikka kyselytutkimuksessa noin 80 prosenttia omistajista mainitsi ne tärkeänä ruuan valintaperusteena. Ruokavalion tärkeimmäksi valintaperusteeksi nousi hyvän laadun rinnalla ruuan terveellisyys lemmikille. Kiinnostavaa on myös raakaruuan suhteellisen pieni osuus pääasiallisena ruokavaliona. Ehkäpä kuitenkin lemmikkien paljon puhuttu raakaruokinta on kasvattanut raakaruuan merkitystä myös ihmisten omassa ruokavaliossa.

Konferenssin järjestivät yhteistyössä Helsingin yliopiston suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos, opettajankoulutuslaitos ja taloustieteen laitos. Tapahtumaa sponsoroivat Eurokangas ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.

Teksti: Jaakko Autio

Suomella ja Ruotsilla yhteiset lemmikkitoimialan kotimarkkinat

Viime aikojen uutiset lemmikkimarkkinoilta kertovat nopeasta muutoksesta ja kasvusta. Vähittäiskaupan ja palvelusektorin toimijaverkostot ovat lähestymässä yhä tiiviimmin näkemystä, jossa suuret kotimaiset toimijat eivät ole yksin riittävän suuria ja kilpailukykyisiä. Lemmikkitoimiala näyttää toimivan edelläkävijänä palveluliiketoiminnan nopeassa kansainvälistymisessä.

Musti ja Mirri siirtyi vuonna 2010 yrityskaupan myötä pääasiassa Pohjola Capital Partners Oy:n (myöhemmin Vaaka Partners) omistukseen. Vuonna 2012 Musti ja Mirri osti ruotsalaisen Grizzly Zoon. Tämän kaupan myötä yritys otti ensimmäiset askeleensa naapurimaan markkinoilla.

Mustin ja Mirrin asema Ruotsin lemmikkimarkkinoilla vahvistui edelleen, kun ruotsalainen pääomasijoittaja EQT osti yrityksen suomalaiselta Vaaka Partnersilta vuoden 2014 lopulla. Tuoreimpana uutisena on ruotsalaisomisteisen Zoo Support Scandinavia Ab:n siirtyminen Mustin ja Mirrin omistukseen huhtikuussa 2015. Kaupan tuloksena Zoo Supportin omistuksessa olleet franchise-ketjut Arken Zoo ja Djurmagazinet siirtyivät Mustille ja Mirrille.

Syyskuussa 2013 tiedotettiin suomalaisen eläinlääkäriketju Univetin sekä Mustin ja Mirrin tiivistyvästä yhteistyöstä. Yhteistyösopimuksella haluttiin tarjota lemmikinomistajille aikaisempaa kattavampia palveluita ja tuotteita lemmikin kokonaisvaltaiseen hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen.

Suomalainen eläinlääkäriketju Animagi ja ruotsalaisen Evidensia djursjukvårdin omistama suomalainen Univet-ketju tiedottivat 21.4.2015, että kilpailuviranomainen on hyväksynyt yrityskaupan, jonka myötä Animagi siirtyy Evidensian omistukseen. Kaupan myötä syntyi Animagin ja Univetin muodostama Suomen suurin eläinlääkäripalveluiden verkosto, jolla on tällä hetkellä 55 klinikkaa. Osaamisen keskittyminen parantaa monipuolisen palveluvalikoiman tarjoamista koko maassa. Evidensia-konsernilla on nyt yli 130 klinikkaa ja sairaalaa Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Tanskassa.

Sekä Musti ja Mirri että eläinlääkäriketju Evidensia ovat ruotsalaisen EQT-pääomasijoittajan omistuksessa, joten jää nähtäväksi, alkaako tästä koko toimialan kokoaminen ”saman katon alle”. Vähittäiskaupan ja palveluliiketoiminnan yhdistäminen toisi pohjoismaisille markkinoille entistä vahvemman toimijan.

Lemmikkimarkkinoiden tasainen kasvu saa nykyiset sijoittajat varmasti etsimään lisää kiinnostavia lemmikkitoimijoita omaan salkkuunsa. Voidaan myös pohtia sitä, miten keskittyminen vaikuttaa kivijalkakaupan ja verkkokaupan kehittymiseen Pohjoismaissa. Uusia kohteita saattaa myös tulla lemmikkien muoti- ja premiumsektorilta, muista hyvinvointipalveluista tai lemmikkiruokamarkkinoilta.

Ehkäpä kasvua aletaan hakea pian myös Pohjoismaiden ulkopuolelta – tai miksei kokonaan uusilta toimialoiltakin, esimerkiksi vakuutusmarkkinoilta, joilla Musti ja Mirri on käynnistänyt yhteistyön suomalaisen LähiTapiolan kanssa.

Teksti: Jaakko Autio

Digitaalista verkostoitumista lemmikkimarkkinoilla

Vuonna 2014 perustettu suomalainen Morrr Oy lanseerasi joitakin viikkoja sitten kansainvälisesti ensimmäisenä lemmikinomistajille suunnatun sähköisen palvelualustan. Palvelun tarkoituksena on auttaa lemmikinomistajaa pitämään paremmin huolta lemmikistään. Lemmikinomistajat kohtaavat vuorovaikutteisella, verkostomaisella areenalla palveluntarjoajat eläinlääkäreistä aina koiraystävällisiin kahviloihin.

facebook-ads_0000_01

Morrr Oy:n taustalla vaikuttaa Petnets-hankkeessakin mukana oleva Orion Oyj. Morrrissa on myös seurattu tiiviisti Petnets-hankkeen tutkimustuloksia. Morrr Oy:n lehdistötiedotteessa maaliskuun lopulla siteerattiin Suvi Nuutista, joka kirjoittaa Petnets-hankkeessa valmistuneessa tutkielmassaan ”Koiranomistajat kulutusvalintoja ja vakuuttamista järkeilemässä: laskelmointia, rutiinia ja turvanhakuista keskittämistä”: ”Trendi on, että lemmikkiomistaja investoi yhä enemmän lemmikkiinsä.” Lemmikkimarkkinat ovatkin viime vuosina olleet tasaisessa kasvussa, mikä on myös huomattu julkisuudessa lukuisissa lehtikirjoituksissa (mm. Kauppalehti Optio 6/2015).

Morrr-palvelu kehittyy nopeasti. Huhtikuussa Morrr julkaisi mobiilisovelluksen iPhonelle ja kevään aikana myös Android-sovelluksiin. Jatkossa palvelu muistuttaa muun muassa lemmikin rokotuksista ja ajanvarauksista eläinlääkärille. Se on siis samalla sekä reaaliaikainen lemmikin hyvinvointia tukevia asiantuntijapalveluita tarjoava foorumi että sähköinen potilaskortti.

Asiantuntijapalvelut toimivat videoneuvotteluyhteydellä. Morrrin markkinointijohtaja Maria Estlander kertoo asiantuntijapalveluiden toiminnasta: ”Videoneuvontapalveluun osallistuvat sopimuskumppanimme arvioivat ja auttavat avuntarpeen kartoittamisessa. Videoyhteyden kautta palvelu on mutkaton ja toimiva. Yhteyden jälkeen kuluttaja saa palveluntarjoajalta muistiinpanot, joiden avulla asiakas voi itse kartoittaa lemmikin avuntarvetta vielä tarkemmin.” Estlander kuvaa asiantuntijoiden valintaa: ”Arvioimme asiantuntijamme tarkasti kartoittamalla heidän mainettaan toimijoina ja olemalla yhteydessä muihin alan asiantuntijoihin ja asiakkaisiin.”

Videoneuvonta on yksi työkalu muiden joukossa. Valtaosa asiantuntijapalveluista toteutetaan jatkossakin paikan päällä, kasvotusten. Tähän Morrr tarjoaa muun muassa nettivaraus- ja maksuratkaisuja. Videoneuvonta on osa palvelukokonaisuutta, helppo ratkaisu saada kotisohvalta neuvoja ennen kuin pakkaudutaan autoon ja lähdetään tapaamaan asiantuntijaa.

facebook-ads_0007_08

Asiantuntijapalveluiden tarjoamisen lisäksi Morrr.com toimii ”Näytä kartalla” -osion kautta erilaisten lemmikkipalveluiden löytämisen apuvälineenä. Sieltä löytyvät lähimmät lemmikkitarvikeliikkeet, trimmaajat, eläinlääkärit ja jopa koiraystävälliset kahvilat. Tässä osiossa rekisteröityneet käyttäjät (ja heidän lemmikkinsä) voivat myös arvostella foorumille rekisteröityneitä palveluntarjoajia ja muita toimijoita.

Kolmantena ominaisuutena on ”Lue blogeja”-osio. Blogissa tarjotaan tietoa lemmikin kanssa elämisen helpottamiseen, siellä haastatellaan alan toimijoita ja hyödynnetään myös ulkopuolisia, kansainvälisestikin johtavia lemmikkibloggaajia. Blogi-osio on vielä testivaiheessa. Tavoitteena on, että järjestelmällisen julkaisutoiminnan vaiheeseen päästään vielä kevään aikana, jolloin uutta sisältöä julkaistaan päivittäin.

Tuoreissa blogikirjoituksissa tunnetut poliitikot esittelivät eduskuntavaalien alla elämäänsä lemmikeidensä kanssa. Politiikanteko on jätetty blogikirjoitusten ulkopuolelle. Mukana ovat muun muassa Kike Elomaa ja hänen koiransa Marski ja Sylvi-Tuulikki, Olli Rehn koiransa Sessin seurassa sekä Johanna Sumuvuori kertomassa omasta lemmikkihistoriastaan. Vaalien alla blogikirjoituksilla oli Maria Estlanderin mukaan yhteensä yli 100 000 näkijää.

facebook-ads_0002_03

Maria Estlander Morrrista kuvaa palvelua sen täydessä toimintavalmiudessa seuraavasti: ”Tulevaisuudessa Morrrin palvelusta löytyy apu kaikkeen eli kaikkien alojen asiantuntijat ovat tavoitettavissa palvelumme kautta. Tarjoamme markkinapaikkana, toimijoiden ja kuluttajien yhdistäjänä, niin laajan asiantuntemuksen, että lemmikin tarpeet koko elämänkaaren ajalle täyttyvät Morrrin kautta.” Estlander jatkaa: ”Morrr helpottaa lemmikinomistajan elämää ja edistää lemmikin hyvinvointia tarjoamalla kokonaisen ’palvelupaketin’, johon lemmikinomistajalle kertyy tieto lemmikin koko elinkaaresta. Palvelu muistuttaa lemmikinomistajaa esimerkiksi tulevista eläinlääkärikäynneistä, kuten rokotuksista. Lemmikinomistajan täytyy vain muistaa mennä lemmikkinsä kanssa lääkäriin – ja siitäkin palvelu muistuttaa!”

Morrr.com on jo ensimmäisten toimintaviikkojen aikana koonnut lukuisia palveluntarjoajia yhdelle foorumille. Tällä hetkellä palvelu keskittyy Ruotsin ja Suomen markkinoille. Yrityksellä on toimipisteet Helsingissä ja Tukholmassa.

Teksti: Jaakko Autio

Musti ja Mirri kasvaa Euroopan kolmanneksi suurimmaksi lemmikkitarvikekauppiaaksi /Helsingin Sanomat 13.4.2015/hs.fi

Mustilla ja Mirrillä on ruotsalaisen kilpailijansa Zoo Supportin oston myötä enemmän myymälöitä ulkomailla kuin Suomessa. Pohjoismaiden suurin lemmikkieläintarvikeketju Musti ja Mirri kasvaa yrityskaupan myötä Euroopan kolmanneksi suurimmaksi lemmikkieläintarvikkeiden vähittäiskauppaketjuksi.

Lemmikki mukaan lomalle

Petnets-hankkeen tutkijat vierailivat maaliskuussa 2015 Maltalla, kotitaloustieteen konferenssissa. Konferenssipaikka osui hankkeen näkökulmasta nappiin, sillä Maltalle myös lemmikit toivotetaan tervetulleiksi lomailemaan. Vuoden 2014 aikana Corinthia Palace-hotelli on julistanut lemmikkiohjelman: Palace Pups.

Lue lisää lemmikkipalvelupaketin sisällöstä Corinthia Palace-hotellissa.

Uima-allas koira.-asiakkaille Kuva: Eija Pesonen-Leinonen

Uima-allas koira-asiakkaille
Kuva: Eija Pesonen-Leinonen

Yhteistyötä tehdään paikallisen lentoyhtiön, Air Maltan kanssa. Molemmat yritykset korostavat tietävänsä, kuinka tärkeitä lemmikit lomalaisille ovat – miksei siis lähteä matkalle yhdessä lemmikin kanssa.

Juttu lemmikkiyhteistyöstä Air Maltan asiakaslehdessä (Il-Bizzilla)

Lemmikkiyhteistyöstä Air Maltan asiakaslehdessä (Il-Bizzilla)

Vaan kyllä karvaturrit voi ottaa mukaan kotimaan lomamatkallekin, esimerkiksi Mustin ja Mirrin lemmikkihotelliin Tahkolle lemmikit pääsevät lomailemaan – ilman lisäveloitusta.

Kuonot kohti lomamaisemia!

Teksti: Eliisa Kylkilahti

Tutkijat koolla Maltalla: Aiheena perheen ja kuluttajan hyvinvoinnin edistäminen

Kansainvälinen kotitalous- ja kuluttaja-alan asiantuntijaverkosto (IFHE) järjesti yhdessä Maltan yliopiston kanssa kotitaloustieteen konferenssin otsikolla ”Action for Family and Consumer Wellbeing – Home Economics Literacy Bringing Skills to Life”. Osallistujia oli läsnä yhteensä 29 eri maasta, jopa Australiasta saakka.

PETNETS-tutkijatiimi esitti tutkimustuloksia vakuuttamisen teemasta otsikolla: ”Consumers’ and Pets’ Wellbeing: Financial and Medical Safety”.

 

Esitysten teemoina toistuivat ruokaa, vaatetusta, kierrätystä ja lajittelua, energiankäyttöä, terveyttä, taloudenhallintaa ja niukkuudessa pärjäämistä sekä opetusta käsittelevät tutkimukset – esillä oli siis arkielämä kaikessa moninaisuudessaan.

Konferenssin yleisesitelmissä professorit Donna Pendergast ja Kaija Turkki sekä Victoria Thoresen puhuivat siitä, miten kotitaloustieteen kirjallisuuden ja tutkimusten kirjo voi tarjota uusia näkökulmia perheiden ja kuluttajien hyvinvointiin usealla eri elämänalueella – arkielämä ja kuluttajan toimiminen jäsentyy osana laajempaa kokonaisuutta. Professori Turkki korosti, miten kotitaloustieteilijät toimivat yhteiskunnallisessa palveluammatissa yhdessä ihmisten kanssa. Kotitaloustieteilijöistä suurin osa toimii opettajina. Alan haasteena onkin se, miten välittää tietoa ja ymmärrystä eteenpäin, miten opettaa hyvinvointia ja arkielämää. Kasvatustieteellistä tutkimusta tarvitaan, sillä yhteiskunnan työnjako ei ole yksiselitteinen siltä osin, kenen vastuulle kuuluu arkielämän hallinnan opettaminen ja hyvinvointikäsitysten siirrosta huolehtiminen. Perheiden vai yhteiskunnan?

Samat haasteet vallitsevat lemmikkieläinliiketoiminnan kentällä: miten kuluttajat osaavat  huomioida lemmikin hyvinvoinnin arjessa – Suomessa tässä on onnistuttu verrattain hyvin. Myös lemmikinomistaja on hallittava kotitaloutensa voimavaroja (aikaa ja rahaa) siten, että hän kykenee ylläpitämään lemmikkinsä hyvinvointia ja terveyttä. Tässä hallinnan haasteessa lemmikin vakuuttamisesta voi olla apua.

Teksti: Eliisa Kylkilahti