Aristoteles: Politiikka (Teokset VIII)
- Kansanvallan peruspiirteet ja eri lajit
- Miten Aristoteles määrittelee kansalaisuuden?
- Esittele Aristoteleen luokitellu kolmeen hyvään ja kolmeen huonoon valtiomuotoon. Voiko luokittelua hyödyntää tämän päivän valtiohin?
- Miksi teosta edelleen pidetään ”klassikkona”, mitä tarjottavaa sillä on tämän päivän historia- ja yhteiskuntakeskusteluille? (Voit tietysti olla sitäkin mieltä, ettei mitään, mutta perustele silti.)
- Aristoteleen kasvatusneuvot vaikuttavat yllättävän moderneilta, arvioi. Tai voit olla sitä mieltä, että ne ovat jo aikansa eläneitä, perustele.
- A, M&E ja W keskustelevat (väljästi tulkittuna) ylä- keski- ja alaluokan moraalikäsityksistä. Millainen relevanssi sillä on nykyhetken politiikassa? (Aristoteles, Marx&Engels ja Weber niputettuna)
- Vertaile Aristoteleen, Marxin & Engelsin sekä Machiavellin teosten valtakeskusteluja nykymaailman näkökulmasta. (Aristoteles, Marx&Engels ja Machiavelli niputettuna) – Aristoteles tarkasteli hallitsemista kaupunkivaltioissa ja Aristotelesta luettiin siinä Euroopassa, jossa Machiavelli tarkasteli hallitsemista oman aikansa kaupunkivaltioissa ja ruhtinaskunnissa. Näkyykö ”Ruhtinaassa” tässä suhteessa Aristoteleen vaikutusta? (Aristoteles ja Machiavelli)
- Aristoteles määrittelee kolme ”oikeaa” valtiomuotoa ja kustakin vastaavan ”vääristymän”. Sovella jaottelua nykymaailmassa oleviin valtiomuotoihin siten, että sijoitat Aristoteleen luokitukseen, sen kuhunkin kuuteen lokeroon yhden mielestäsi sopivan valtion. Mikäli nykymaailmasta ei johonkin lokeroon mielestäsi löydy sopivaa esimerkkiä, jätä se tyhjäksi.
- Aristoteles käsittelee teoksessaan paljon kansalaisuutta. Mitä yhteistä on Aristoteleen ajattelulla ja tämän päivän kansalaisuudella, jos ei oteta huomioon sitä, että Aristoteleen kansalaisuus ei koske orjia, naisia ja lapsia?
- Vertaile Machiavellin ja Aristoteleen näkemyksiä politiikan ja hyveiden (eettisyyden) suhteista
- Kansanvallan peruspiirteet ja eri lajit
- Miten Artistoteles määrittää valtiomuotojen kumoutumista?
Niccolo Machiavelli: Ruhtinas
- Machievellin mielipide sotalaitoksesta
- Machiavellin Ruhtinas-teoksella on pitkään ollut negatiivinen maine. Mistä tämä johtuu?
- Miten Machiavelli poikkesi aikansa kansakuntakäsityksistä (tai jotain sinnepäin)
- Ruhtinasta pidetään peittelemättömän vallanhalun teoksena. Miten vakiintunut kuva tekee oikeutta tekstille?
- Vertaile Aristoteleen, Marxin & Engelsin sekä Machiavellin teosten valtakeskusteluja nykymaailman näkökulmasta. (Aristoteles, Marx&Engels ja Machiavelli niputettuna)
- Aristoteles tarkasteli hallitsemista kaupunkivaltioissa ja Aristotelesta luettiin siinä Euroopassa, jossa Machiavelli tarkasteli hallitsemista oman aikansa kaupunkivaltioissa ja ruhtinaskunnissa. Näkyykö ”Ruhtinaassa” tässä suhteessa Aristoteleen vaikutusta? (Aristoteles ja Machiavelli)
- Millaiset piirteet Machiavellin tekstissä kertovat siitä, että se on kirjoitettu nimenomaan uuden ajan kynnyksellä?
- Machiavellin ajattelussa oli paljon uuden ajan modernia vaikutusta, mutta millaisissa asioissa hän turvautui selityksiin, joissa määräävää oli Kohtalon tai Jumalan asioihin puuttuminen?
- Kirjansa lopussa Machiavelli haaveilee ”sellaisesta miehestä”, joka kykenisi uudistamaan ja vapauttamaan Italian. Millaisena hän tämän mahdollisuuden näkee?
- Vertaile Machiavellin ja Aristoteleen näkemyksiä politiikan ja hyveiden (eettisyyden) suhteista
- Machiavellin käsitys uskonnosta ja kirkosta valtiollisessa toiminnassa. Tutkijoilla on eri käsityksiä siitä, uskoiko Machiavelli Jumalaan – minkälaisen vaikutelman sait itse?
Max Weber: Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus. Kirjoituksia uskonnonsosiologiasta
- Miten konfutselaisuus Weberin mukaan esti kapitalismin syntyä Kiinassa
- Esittele kungfutselaisen ja länsimaisen rationaalisuuden eroja ja yhtäläisyyksiä.
- Mitä Weber tarkoittaa ”herruus”-käsitteellään?
- Ns. Vakiokysymys: Arvio klassikko, Weberin ”Maailmanuskonnot ja moderni länsimainen rationaalisuus”. Millä perusteella voidaan pitää merkittävänä vielä tämän päivän yhteiskuntatieteelliselle keskustelulle?
- A, M&E ja W keskustelevat (väljästi tulkittuna) ylä- keski- ja alaluokan moraalikäsityksistä. Millainen relevanssi sillä on nykyhetken politiikassa? (Aristoteles, Marx&Engels ja Weber niputettuna)
- Pohdi Aasian viime vuosikymmenten taloudellisen kehityksen valossa Weberin keskustelua aasialaisen uskonnollisuuden eroista eurooppalaiseen uskonnollisuuteen.
- Marx ja Engels kirjoittivat manifestissa: ”Porvaristo hävitti kaikki feodaaliset, patriarkaaliset ja idylliset suhteet” ja ”riisui pyhyyden hohteen kaikilta tähän asti kunnianarvoisilta ja pelonsekaisen hurskauden ympäröimiltä toimituksilta”. Weber pohti ”maailman vapautumista taikuudesta” (Entzauberung) ja keskusteli länsimaissa 1500- ja 1600-luvuilla syntyneestä porvarillis-kaupunkilaisesta elämän-rationalisoinnista. Pohdi tältä pohjalta porvaristolle annettua historiallista roolia näissä kahdessa teoksessa. (Marx ja Engels + Weber)
- Miksi aasialaiset uskonnot eivät synnyttäneet taloudellisen rationalismin, Weberin sanoin ”rationaalisen elämänmetodiikan”, ideaa?
- Weberin keskeisiä käsitteitä on rationaalisuus. Koeta tiivistää, mitä kaikkea hän sillä tarkoitti.
- Millaisia motiiveja Weber on löytänyt niin sanotulle maailmanhylkäämiselle?
- Miten konfutselaisuus esti modernin kapitalismin synnyn Kiinassa?
Karl Marx ja Friedrich Engels: Kommunistinen manifesti
- Miten Kommunistisessa manifestissa näkyy, että se on kirjoitettu nimenomaan poliittiseksi puolueohjelmaksi?
- Kommunistisen manifestin yhteys aikansa, 1800-luvun puolivälin, yhteiskuntaan
- Marxin ja Engelsin ajattelua sanotaan ohjaavan materialistinen historiankäsitys. Miten paljon ”aineellinen” voi ohjata ”materiaalista”? Miten paljon ihmiset voivat omilla toimillaan vaikuttaa historian kulkuun?
- A, M&E ja W keskustelevat (väljästi tulkittuna) ylä- keski- ja alaluokan moraalikäsityksistä. Millainen relevanssi sillä on nykyhetken politiikassa? (Aristoteles, Marx&Engels ja Weber niputettuna)
- Vertaile Aristoteleen, Marxin & Engelsin sekä Machiavellin teosten valtakeskusteluja nykymaailman näkökulmasta. (Aristoteles, Marx&Engels ja Machiavelli niputettuna)
- Marx ja Engels kirjoittivat manifestissa: ”Porvaristo hävitti kaikki feodaaliset, patriarkaaliset ja idylliset suhteet” ja ”riisui pyhyyden hohteen kaikilta tähän asti kunnianarvoisilta ja pelonsekaisen hurskauden ympäröimiltä toimituksilta”. Weber pohti ”maailman vapautumista taikuudesta” (Entzauberung) ja keskusteli länsimaissa 1500- ja 1600-luvuilla syntyneestä porvarillis-kaupunkilaisesta elämän-rationalisoinnista. Pohdi tältä pohjalta porvaristolle annettua historiallista roolia näissä kahdessa teoksessa. (Marx ja Engels + Weber)
- Millä perusteella Marxin ja Engelsin historiankäsitystä voi kutsua sykliseksi (lineaarisen käsityksen vastakohtana)?
- Kommunistinen manifesti oli oman aikansa tuote, kuten tietysti kaikki tekstit ovat. Mitkä osat siitä vanhenivat nopeasti, mitkä taas säilyttivät sanomansa pitempään? Vastaa esimerkein.
- Mikä on historiallisten muutosten liikkeellepaneva voima Marxin ja Engelsin historiakäsityksen mukaan?
- Vertaile Marxin ja Engelsin käsityksiä Hegelin käsityksiin yksilön vallasta ja vaikutusmahdollisuuksista
- Miten Kommunistisessa manifestissa perustellaan ajatusta kapitalismin ja porvariston yhteiskuntaa mullistavasta vaikutuksesta?
Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan. Valtio-oikeudellinen tutkielma
- Soveltuuko Kantin ajatus ikuisesta rauhasta nykypäivään?
- Ranskan vallankumouksen vaikutus Kantin tulkintaan ikuisesta rauhasta?
- Kant kirjoittaa, ettei oikeus pääse vallan edelle, vaikka se olisi pysyvän rauhan välttämätön edellytys – miksi näin Kantin mukaan?
- Kantin ajattelu perustuu selvästi luonnonoikeuteen, selvitä miten tämä näkyy hänen ajatuksessaan ikuisesta rauhasta
- Kantin maailmankansalaisuuden elementtejä on ”vierasystävyys” (vieraanvaraisuus). Pohdi sen merkitystä globalisaatiohistorian kannalta.
- Mitä Kant tarkoittaa teoksessaan rauhalla?
- Kantin ”kolmas lopullinen määritys ikuista rauhaa varten” kuului: ”Maailmankansalaisoikeus olkoon rajoitettu yleisen vieraystävyyden vaatimuksiin”. Tarkastele maailmankansalaisuuden ajatusta globalisaation historian kannalta.
- Voiko sota olla Kantin mielestä oikeutettu? Jos niin oli, niin millaisissa tilanteissa?
- Soveltuuko Kantin ajatus ikuisesta rauhasta nykyaikaan?
Georg Wilhelm Friedrich Hegel: Järjen ääni. Historianfilosofian luentojen johdanto
- Miten Hegelin historianfilosofian vaikutus näkyi kommunistisessa manifestissa
- Miten edistys toteutuu Hegelin historiakäsityksessä?
- Hegelin historianfilosofia perustuu käsitykseen, jonka mukaan maailmanhistoria etenee sykleinä (lineaarisen historiaskäsityksen vastakohtana), selvitä lähemmin, miten tämä näkyy Hegelillä.
- Hegelin melko vaikeaselkoisen tekstin yksi keskeisistä ajatuksista on se, että Aasia on historian alku ja Eurooppa on sen loppu. Pohdi tämän ajatuksen pohjalla Hegelin historiakäsitystä
- Vertaile Marxin ja Engelsin käsityksiä Hegelin käsityksiin yksilön vallasta ja vaikutusmahdollisuuksista
Hannah Arendt: Totalitarismin synty
- Totalitaristisen valtion peruspiirteet
- Miten totalitaristinen regiimi onnistui saavuttamaan laajaa kannatusta a) laajojen kansakerrostuminen piirissä ja b) jopa älymystön piirissä?
- Arendt käsittelee kirjassaan perusteellisesti Ranskassa vuonna 1894 puhjennutta Dreyfus-juttua. Miksi tapaus on saanut antisemitismin tutkimuksessa niin suuren merkityksen?
- Pohdi Arendtin teoksen perusteella rotuajattelun, rasismin ja kolonialismin suhdetta toisiinsa.
- Miksi 1800-luvun imperialismi oli omiaan vahvistamaan rotuoppeja?
- Miten ja miksi totalitaristiset liikkeet saivat kannatusta sekä massoilta että älymystöltä
- Monet rotuteoreetikot ottivat lähtökohdakseen kulttuurin/sivilisaation rappion. Miten tämä ajatus näkyi Joseph de Gobinaulle, jota pidetään yhtenä rasismin tärkeimmistä oppi-isistä?
- Totalitaristisen valtion peruspiirteet
Karl Popper: Avoin yhteiskunta ja sen viholliset
- Millaisena Popper näkee Marxin etiikan?
- Mitä Popper arvostaa Marxin ajattelussa?
- Mitä opittavaa historiantutkimuksella voisi olla luonnontieteistä?
- Popper vaikuttaa suhtautuvan Marxiin myönteisemmin kuin Platoniin ja Hegeliin, miten tämä käy ilmi?
- Millä perusteella Karl Popper pitää Marxin ”Pääomaa” merkittävä moraaliteoreettisena ohjelmajulistuksena?
- Popperin mukaan marxismi onkin itse asiassa pohjimmiltaan historiallis-materialistinen moraaliteoria; mikä on siihen sisältyvä moraalinen missio?
- Mitkä totalitarismin syyt ovat kestäneet aikaansa, mitkä eivät tms? (Popper kirjoitti Avoimen yhteiskunnan esipuheen 1943 Euroopan tilanteeseen)
- Popperin käsite ”avoin yhteiskunta” on jäänyt elämään iskulauseenomaisena. Mutta miten hän ymmärsi sen vastakohdan, suljetun yhteiskunnan?
- Millaisin argumentein Popper pyrkii osoittamaan, että Marx oli historian ennistuksissaan perusteellisesti hakoteillä?
- Missä kohdin Marx oli Popperin mielestä väärässä, missä oikeassa? Vastaa esimerkein, muutama kummastakin riittää.