Hepo ja Helsingin Sanomat tutkivat puolueiden arvot

Hepon Tuomas Ylä-Anttila laski Helsingin Sanomien vaalikonedatasta ehdokkaiden konservatiivisuutta kuvaavan summamuuttujan. Konservatiivisimmiksi osoittautuivat Perussuomalaiset ja liberaaleimmiksi Vihreät.

Vaalikoneen vastaukset sekä niistä tehdyt muuttujamuunnokset on julkaistu avoimena datana HS Next -blogissa.

HS 12.4.2011 kirjoittaa aiheesta:

Kehitysapu, maahanmuuttopolitiikka sekä homo- ja lesboparien oikeudet, siinä kysymyksiä, jotka jakavat seinäjokelaisen Anneli Mannisen (ps) ja helsinkiläisen Ville Ylikahrin (vihr) toisistaan selvästi erottuviin leireihin.

>>> Lue lisää hs.fi:stä >>>

Joonas Laitinen
Helsingin Sanomat

Arvot pirstovat suurpuolueita

Vihreiden Ville Ylikahri  ja perussuomalaisten Anneli Manninen ovat monista asioista eri mieltä.

Kehitysapu, maahanmuuttopolitiikka sekä homo- ja lesboparien oikeudet, siinä kysymyksiä, jotka jakavat seinäjokelaisen Anneli Mannisen (ps) ja helsinkiläisen Ville Ylikahrin (vihr) toisistaan selvästi erottuviin leireihin.

Vaasan vaalipiiristä eduskuntaan pyrkivä Manninen edustaa ehdokkaiden konservatiivisinta laitaa, Helsingissä ehdolla oleva Ylikahri liberaaleinta.

Ehdokkaiden arvomaailmojen välinen ero näkyy selvästi esimerkiksi suhtautumisessa seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin.

Ylikahrin mielestä homo- ja lesbopareille pitää antaa oikeus perheen ulkopuoliseen adoptioon, sillä lapsen kannalta tärkeää on, että hänellä on rakastavat vanhemmat, ei vanhempien sukupuoli.

Manninen puolestaan vastustaa homoseksuaalien perheen ulkopuolista adoptio-oikeutta, koska hänestä suomalainen yhteiskunta ei ole vielä valmis siihen, että lapsella on kaksi äitiä tai isää.

Manninen ja Ylikahri ovat tietyllä tavalla puolueidensa tyyppiesimerkkejä, sillä HS:n eduskuntavaaliehdokkailta saamien vaalikonevastausten perusteella perussuomalaiset ovat arvojen suhteen nykyisistä eduskuntapuolueista konservatiivisin ja vihreät liberaalein puolue. Vastaukset kertovat myös sen, että Mannisen edustama Vaasa on maan konservatiivisin ja Ylikahrin Helsinki liberaalein vaalipiiri.

Arvoja mitattiin vaalikoneen kysymyksillä, jotka kuvasivat ehdokkaiden suhtautumista homo- ja lesboparien perheen ulkopuoliseen adoptio-oikeuteen, Suomen asevelvollisuuden tulevaisuuteen, kehitysapuun, aselakiin, Suvivirren laulamiseen kevätjuhlassa sekä maahanmuuttopolitiikkaan.

Kysymysten vastausten analysoinnin suoritti HS:n pyynnöstä sosiologian tohtori Tuomas Ylä-Anttila.

Puolueet laitettiin järjestykseen 29. maaliskuuta vallinneen tilanteen mukaan. Tuolloin vaalikoneeseen oli vastannut 1 427 nykyisiin eduskuntapuolueisiin kuuluvaa ehdokasta.

Toiseksi konservatiivisin puolue on kristillisdemokraatit. Liberaalilla puolella hopeapallia pitää vasemmistoliitto.

Eniten sisäistä hajontaa arvokysymyksien suhteen löytyy viime eduskuntavaalien kolmen suurimman puolueen eli keskustan, kokoomuksen ja Sdp:n ehdokkaiden joukoista. Suurinta hajonta on kokoomuksessa.

Keskustan ja kokoomuksen nykyiset kansanedustajat ovat keskimäärin puolueen ehdokkaita konservatiivisempia, Sdp:n kohdalla tilanne on niukasti päinvastainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen ei pidä ongelmana puolueessaan esiintyvää jakoa äärikonservatiiveihin ja liberaaleihin. Hänen mielestään moraaliseettisissä kysymyksissä esiintyvä hajonta ei ole ongelma, sillä puolueella on paljon muita yhteisiä arvoja.

Ylikahri ja Manninen ovat monista asioista eri mieltä, mutta yksi asia heitä sentään yhdistää: molemmat haluaisivat korostaa arvojen merkitystä käytännön politiikassa.

Ylikahrin mielestä tämä olisi reilua muun muassa siksi, että esimerkiksi maahanmuuttopolitiikan taustalla vaikuttavat usein selkeät arvotekijät.

Arvojen näkyvämpää esiintuomista kannattaa myös vaaliosallistumiseen erikoistunut tutkijatohtori Hanna Wass Helsingin yliopistosta.

Wassin mukaan arvot ovat keskeinen osa politiikkaa, ja hänestä olisikin tärkeää, että vaalikeskusteluissa tuotaisiin selkeästi esiin puolueiden linjausten taustalla vaikuttavat arvot.

“Arvokeskustelun nykyistä voimakkaampi painottuminen olisi hyvä asia, sillä politiikasta avautuisi näin uusia tulokulmia niillekin äänestäjille, jotka kokevat olevansa siitä vain vähän kiinnostuneita”, Wass sanoo.