“Kirjan merkittävää tutkimuksellista antia on erilaisten kansalaisaktivismin verkottuneiden tasojen vaikutusten tarkastelu, mutta kirjaa itseään voi tarkastella myös aikalaiskertomuksena niistä rakenteellisista muutoksista, joihin [liittyen] itse aktivismi sosiaalisen toiminnan muotona on ainakin osittain kehittynyt”, kirjoittaa Olli Herranen Työpoliittisessa aikakauskirjassa 2/2011.
“Politiikan paluu on mainio teos, joka toivottavasti inspiroi monia lukijoitaan myös toimimaan oikeaksi katsomiensa asioiden hyväksi”, kirjoittaa Olli Herranen Sosiologia-lehdessä 1/2011.
“Tutkimus on taidolla, asiantuntevasti, oppineesti laadittu, hyvin kirjoitettu ja
ajateltu. Erityinen ansio on työn läpäisevä tutkijan omakohtainen kiinnostus ja ote tutkimaansa asiaan ja sosiologian parhaita perinteitä jatkava kriittinen näkokulma. Kokonaisuudessaan Ylä-Anttilan tutkimus vie omalta osaltaan selkeästi eteenpäin suomalaista liikkeiden, julkisuuden ja poliittisen sosiologian tutkimusta”, kirjoittaa vastaväittäjä, professori Martti Siisiäinen Työväentutkimuksen vuosikirjassa 2010.
“Tuomas Ylä-Anttila kartoittaa helposti lähestyttävässä väitöstutkimuksessaan suomalaisen globalisaatiokriittisen liikkeen toimintaa 2000-luvun alkuvuosina. Ylä-Anttila analysoi liikettä osana sekä kansallisia järjestötoiminnan perinteitä että ylikansallisia kansalaisaktivismin verkostoja. Tutkimuksessa korostuu yhteiskunnallisten liikkeiden rooli demokraattiseen päätöksentekoon olennaisesti kuuluvan julkisen keskustelun rakentajina”, kirjoittaa Markus Ojala Agricolassa.
“Ylä-Anttilan tutkimus on mielenkiintoinen kirja. Se on monella tapaa hyödyllinen ajankuva ja tutkimus 2000-luvun alun globalisaatiota vastustaneesta liikehdinnästä, erityisesti Attacista. Mielestäni sen perusongelma on yhtäältä kritiikittömyys sitä ”politiikkaa” kohtaan, jota Attacissa ja Maailman sosiaalifoorumissa ajettiin. Toinen ongelma on globaalin liikehdinnän yksiulotteinen kuvaaminen, jota olen edellä käsitellyt. Tästä huolimatta teos on tärkeä kirja, josta on syytä keskustella – jos emme muuhun pysty.”, kirjoittaa Mikko Jakonen.
“Ylä-Anttilan keskeinen teesi on, että politiikan paluu tapahtui ensisijaisesti julkisuuden kautta. Hänelle julkisuus on suppeaa mediasfääriä laajempi: mielenosoitukset, vetoomukset ja boikotit ovat yhteiskunnallisia puheenvuoroja siinä missä lehtikolumni.”, kirjoittaa Henri Purje Yliopisto-lehdessä 1/2011.
Maailman kauppajärjestön (WTO) Seattlen kokouksen mielenosoitukset nostivat globalisaatiokriittisen liikkeen näkyvästi esille myös suomalaisessa julkisuudessa. Seattlen tapahtumat olivat sosiologi Tuomas Ylä-Anttilan mukaan yksi lähtökohta politiikan paluulle.
Tiistaina 26.10.2010 klo 17-20, Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Tallberginkatu 1G, Helsinki
Klo 17.00-18.00 Ricardo Trabulsi ja Hanna Laako alustavat zapatisteista, toisenlaisesta politiikasta ja oman elämän uudelleen ajattelemisesta
Klo 18.15-20.00 Oppia zapatisteilta? Toisenlaista Suomea käsittelevää keskustelua innoittavat Tuomas Ylä-Anttila ja Emilia Palonen
Ricardo Trabulsi on yksi Meksikon tunnetuimmista nykyvalokuvaajista. Hän on kuvannut zapatisteja näiden asuinalueella 1800-luvulta peräisin olevalla mustavalkokameralla. Trabulsin valokuvanäyttely ”Zapatistit” Valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa 22.10-6.1.2010.
Teoksesta keskustelemassa YLEn radio 1:ssä to 7.10. klo 11.15 Hanna Kuusela. Uusinta la 9.10. klo 15.40. >>> Kuuntele ohjelma YLEn sivuilla >>>
Politiikan paluu -kirjan pohjalta keskustelemassa sosiologi Tuomas Ylä-Anttila, kansanedustajat Johanna Sumuvuori ja Erkki Tuomioja sekä aktivistit Ruby van der Wekken ja Henri Purje. Kepan järjestötila Lähde (käynti Töölöntorinkadun ja Döbelninkadun kulmasta), ma 27.9. klo 16.30-18.30. Lisätietoja outi.hakkarainen [at] kepa.fi / 09 584 23228
Tervetuloa!
Vielä vuosituhannen vaihteessa kansalaisliikkeet marssivat kaduilla. Ilmassa oli idealismia ja politiikka oli palannut. Mistä olikaan kyse, ja miksi mediahuomio katosi suhteellisen pian? Keskustelu Kalle Haatasen kanssa YLEn radion ykköskanavalla 13.9. klo 12.15-13. >>> Kuuntele >>>
Mielenosoitukset koettelivat yhteiskunnan sietokykyä ja provosoivat poliisia voimatoimiin, mutta politiikassa kriitikot jäivät sivuraiteille, kirjoittaa Anu Kantola.
Globalisaatioliikkeen menestyksen salaisuus oli asiantuntemuksen ja suoran toiminnan yhdistäminen, sanoo aiheesta väitöskirjan tehnyt Tuomas Ylä-Anttila. Liikkeen vaikutus Suomessa oli väitöksen mukaan suurempi kuin yleensä ajatellaan. > juttu pdf-kuvina > tai Lue lisää
”Vuosituhannen vaihteessa virinnyt globalisaatiokeskustelu paljasti, miten rajusti käsitykset oikeudenmukaisuudesta eroavat eri puolueiden, kansanliikkeiden, toimittajien ja muiden poliittiseen keskusteluun osallistuvien välillä”, sanoo sosiologi Tuomas Ylä-Anttila. Lue lisää
The struggle over globalization has arguably been the most important debate in world politics of the 2000’s. This study maps the origins of this debate, its most important actors and its results so far. Lue lisää
Vuosituhannen vaihtuessa poliittinen julkisuus sähköistyi. Kansalaisliikkeet marssivat kaduilla, ilmassa oli idealismia, politiikka oli palannut. Politiikan paluu kertoo mistä 2000-luvun maailmanpolitiikkaa määritellyt globalisaatiokeskustelu alkoi, kuka oli äänessä ja mitä saatiin aikaan.