AINAKIN KAKSI TAPAA JAKAA KAUPUNKI

Runsas viikko sitten kookoontui eri alan tutkijoita Malmöön pohtimaan identiteettien, muistojen ja osallisuuksien merkityksiä kaupunkien muutosprosesseissa. Konferenssin lähtökohtana oli, ettemme pysty ymmärtämään kaupunkien nykyisiä haasteita, jos emme tunne kaupunkeihin ja kaupungistumiseen liitettyjä käsityksiä ja narraatioita sekä niiden historiallisia ulottuvuuksia. Tässä ymmärryksen rakentamisessa erilaisilla insituutioilla, kuten arkistoilla ja museoilla, on oma tärkeä roolinsa, mutta myös itse urbaani tila muokaa käsityksiämme kaupungista ja sen asukkaista.

Kaupunki tapahtuman ympärillä heijasti omalta osaltaan viime vuosien muutoksia kaupunkien sosiaalisissa ympäristöissä. Vuoden 2015 tilastojen mukaan Malmön asukkaista yli 30 % oli syntynyt Ruotsin ulkopuolella, ja onkin ymmärrettävää, että monet tilaisuuden esitykset käsittelivät kulttuurien moninaisuutta osana kaupunkien kehitystä. Suomalaisittain olemme vielä kaukana Malmön väestörakenteesta. Esimerkiksi Vantaalla vuonna 2015 äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea kaupungin asukkaista puhui 15,4 %. Vastaava luku Helsingissä oli 14 %. Muutos aiempiin vuosiin nähden on kuitenkin ollut merkittävä. Miten tämä muutos voitaisiin huomioida yhtäältä kaupunkitilojen merkityksiä tarkasteltaessa ja toisaalta niitä eri ryhmien tarpeet huomioon ottaen suunniteltaessa?

Yhdysvaltalainen sosiologi Elijah Anderson luonnehtii kaupunkitiloja, joissa monikulttuurisuus tihentyy luontevaksi osaksi kaupunkikulttuuria, kosmopoliittisiksi suojiksi (cosmopolitan canopy). Näissä tiloissa etnisyydet ja niihin liittyvät erot ovat muodostuneet luonnolliseksi arjen monikulttuurisuudeksi. Andersonin mukaan tämä ei tarkoita erojen häivyttämistä vaan niiden merkityksien muuttumista: erot tunnistetaan, mutta ne eivät toimi enää hierarkioiden perustana. Tämän kaltainen suhtautuminen on mahdollista, kun kaupunkitila voidaan kokea yhteiseksi ja jaetuksi erilaisista taustoista tulevien ihmisten kesken. Samalla tila mahdollistaa sen käyttäjille eräänlaisen etnografisen kentän, jossa voi tarkkailla ympäristöään ja kanssaihmisiä: kyseenalaistaa ja todentaa omia käsityksiään toisista. ”Altistus” eroille luo pohjaa ymmärrykselle. Andersonin ajattelu linkittyy myös laajemmin tutkimuksessa esiin nostettuun ajatteluun erojen merkityksettömyydestä kosmopoliittisiksi ymmärretyissä kaupunkympäristöissä. Kun erojen kohtaaminen muodostuu arkipäiväiseksi, hälvenee myös niiden merkitys kategorisoinnin lähtökohtina.

Mutta kaupunkitilan jakaminen voi tapahtua myös toisin. Tilat voivat muodostua tiettyjen ryhmien hyödyntämiksi ja toisten vieroksumiksi. Ne voivat muuttua tunnetasolla pelottaviksi tai ainakin sellaisiksi, joita ei koeta omiksi. Miten siis saavuttaa Andersonin kuvaama kosmopoliittinen suoja? Miten erilaiset paikat voisivat muodostua kohtaamisten tiloiksi?

Vastauksien löytäminen kysymyksiin edellyttää ymmärrystä niin kaupunkitiloista kuin niitä hyödyntävistä ihmisistä sekä näiden välisistä vuorovaikutussuhteista. Helsingin yliopiston kansatieteen oppiaineen tutkimushanke Jaettu kaupunki tarkastelee näitä vuorovaikutustekijöitä Helsingissä ja Vantaalla tapausesimerkkien valossa. Samalla testaamme, minkälaista tietoa etnografisin menetelmin on tuotettavissa kaupunkiuudistushankkeiden käyttöön. Avainasemassa hankkeen onnistumiselle on yhteyden saaminen eri kaupunkitiloja hyödyntäviin ryhmiin. Tämän prosessin tueksi olemme saaneet jo alueilla toimivia kaupunkien ja kolmannen sektorin toimijoita. Vastauksia edellä esitettyihin kysymyksiin helmikuun alussa alkaneella hankkeellamme ei vielä ole, mutta keväällä alkavat kenttätyöt ja kaupunkilaisten kohtaaminen heidän omiksi kokemissaan tiloissa luovat pohjaa ymmärrykselle erilaisista tavoista kokea ja ymmärtää erilaisia kaupunkitiloja. Projektin etenemistä voi jatkossa seurata sen omalta blogi-sivustolta.

Elijah Andersonin ajatus kaupunkitilasta kosmopoliittisena suojana voi ajoittain tuntua jopa utopistiselta. Mutta kuten Malmön konferenssin loppupaneelissa todettiin, utopioita tarvitaan, jotta tiedämme, mitä kohden suunnata.

Aiheesta enemmän:

3.2.2017 esiteltiin Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -hankkeen vuosien 2017­–2018 tutkimushankkeet. Jaettu kaupunki on yksi rahoitetuista hankkeista. http://www.helsinki.fi/kaupunkitutkimus/uutiset/index.htm

Creating the City. Identity, memory and participation. Malmö 9–10 February 2017

https://www.mah.se/fakulteter-och-omraden/Kultur-och-samhalle/Forskning/Forskningsmiljoer/Institutet-for-studier-i-Malmos-historia/Verksamhet/In-English/Creating-the-city-Identity-memory-and-participation/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *