Blogi

Predo-tuloksia Helsingin Sanomissa

Psykologi Satu Kumpulainen on tutkinut Predo-aineistossa äidin ja lapsen terveyden ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Satu havaitsi muun muassa yhteyden äidin alkuraskauden painon ja masennusoireilun välillä: normaalipainoisilla äideillä oli muita vähemmän masennusoireita sekä raskausaikana että synnytyksen jälkeen. Lue lisää Satun tuloksista Helsingin Sanomista.

Satu väittelee Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta perjantaina 25.1.2019 klo 12 Yliopiston päärakennuksessa (Unioninkatu 34). Juuri valmistuneessa väitöskirjassaan Satu kiittää kaikkia Predo-tutkimukseen osallistuneita perheitä, jotka ovat tehneet tällaisen tutkimuksen mahdolliseksi.

Ole osa ainutlaatuista Predo-tutkimusta!

Vielä ehdit mukaan lasten ja odottavien äitien hyvinvointia edistävään tutkimukseen. 

Tavoittelemme nyt käynnissä olevassa seurannassa yli 2000 Predo-perhettä mukaan tutkimukseen. Predo-tutkimuksen tulokset tulevat vaikuttamaan merkittävällä tavalla raskausaikaisiin hoitokäytäntöihin ja nostavat äidin fyysisen hyvinvoinnin ohella äidin psyykkisen hyvinvoinnin seurannan raskausaikana keskiöön. 

YLEn Tiedeykkönen on haastatellut akatemiaprofessori Katri Räikköstä raskausajan hyvinvoinnin tärkeydestä. Linkin kautta voit kuunnella lisää: https://areena.yle.fi/1-4311475 

Mukavaa koulun alkua ja suuri kiitos kaikille osallistujille!

Ystävällisin terveisin,

Predo-tiimi

Predo auttaa edistämään odottavien äitien ja lasten hyvinvointia

Hyvät Predo-perheet, 

Osallistumalla Predo-tutkimukseen olette osa tiedettä, joka edistää lasten ja odottavien äitien hyvinvointia.

Predo-tutkimuksen uusi seurantavaihe on parhaillaan käynnissä. Tutkimusassistenttimme ovat olleet yhteydessä moniin tutkimukseen osallistuneisiin äiteihin. Monet äidit ovat tässä yhteydessä pohtineet, mitä Predo-tutkimuksessa tutkitaan ja mihin tutkimuksella pyritään vaikuttamaan.  

Predo on valtava tutkimushanke ja sisältää monia osa-alueita, joten avaamme tässä blogissa hieman Predo-tutkimuksen psykologista osaa. Toivomme myös, että se innostaa Predo-perheitä jatkamaan osallistumistaan Predo-tutkimukseen. Osallistumalla nostatte odottavien äitien ja heidän lastensa hyvinvointia lisäävän tutkimuksen painoarvoa, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä. 

Predo-äitien lapset ovat nyt jo noin 7-11-vuoden iässä! Tähän mennessä jo lähes 2000 perhettä on lähtenyt mukaan uuteen seurantaan ja odotamme innolla, että kesälomien aikana yhä useammalla Predo-äidillä olisi aikaa täyttää loppukeväästä äideille lähetetty äidin ja lapsen hyvinvointia kartoittava kysely. 

Predo kartoittaa äitien raskausajan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, sekä tutkii lasten kehittymistä.

Predo on äitien raskausajan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia selvittävä tutkimus, jonka päätavoitteena on kehittää menetelmiä raskausmyrkytyksen ja sikiön kasvunhidastuman ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena on tutkia, miten perinnölliset tekijät ja äidin raskausajan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja syntyneen lapsen kehitykseen. Predo on osa Helsingin yliopiston kehityspsykologian Depsy-tutkimusryhmän tutkimusta (Developmental Psychology Research Group) ja sitä toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen Akatemia rahoittaa nyt käynnissä olevaa seurantaa.

Perheiden osallistumisinnokkuus tekee Predosta maailmalaajuisesti ainutlaatuisen.

Predo on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke ison otoksensa, pitkän seurantansa ja Predo-perheiden osallistumisinnokkuuden vuoksi. Predo-tutkimukseen on alun perin osallistunut lähes 4800 vuonna 2005–2009 synnyttänyttä äitiä, heidän puolisonsa ja heidän syntyneet lapsensa. Tutkimus on toteutettu kymmenessä eri synnytyssairaalassa.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa osa äideistä kävi tutkimuskäynneillä, joilla kartoitettiin äidin fyysistä hyvinvointia. Myös osa Predo-äitien puolisoista on osallistunut tutkimuskäynnille äitien odotusvaiheessa. Osa äideistä piti raskautensa ajan ns. raskauspäiväkirjaa, johon he kirjasivat omaan mielialaansa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa liittyviä tekijöitä. Lapsen syntymän jälkeen osa Predo-perheistä on osallistunut useisiin Predo-tutkimuksen seurantavaiheisiin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana. 

Osallistumalla käynnissä olevaan Predo-seurantaan saat unipalautteen.

Nyt käynnissä olevassa seurantavaiheessa tutkitaan erityisesti sikiöaikaisten tekijöiden merkitystä lapsen kehitykseen, mm unen määrään ja laatuun, neurokognitiiviseen kehitykseen, tarkkaavaisuuteen, temperamenttiin ja yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin. Äidin omasta unen laadusta ja lapsen unen määrästä ja laadusta annetaan äideille kirjallinen palaute pohjautuen nyt käynnissä olevan seurannan tuloksiin.  

Päättäjät hoi! Satsaaminen elämän varhaisvaiheisiin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Yksi Predo-tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on kiinnittää yhteiskunnan ja päättäjien huomio odottavien äitien tukemiseen. Haluamme osoittaa, että äidin fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointia tulisi tukea raskausaikana ja sen jälkeen.

Elämän valttikortteja ei kuitenkaan jaeta pelkästään kohdussa, vaan mm. tukemalla riskiryhmiä, lasten hyvinvointia ja pärjäämistä voidaan edistää. Predo-tutkimus onkin auttanut tunnistamaan äiti- ja lapsi-ryhmiä, jotka hyötyisivät ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Mitä varhaisemmin äideille ja lapsille voidaan kohdentaa tukitoimia, sitä paremmin voimme tukea äitien hyvinvointia ja elämänlaatua, sekä lasten kehitystä. Satsaaminen elämän varhaisvaiheisiin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Synnytyksen jälkeinen masennus alkaa merkittävällä osalla odottavista äideistä jo alkuraskaudessa.

Yksi Predo-tutkimuksen merkittävistä löydöksistä liittyy äitien masennukseen. Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tiedetään olevan melko yleistä. Siksi neuvoloissa pyritään tunnistamaan äitien synnytyksen jälkeinen masennus, jotta masennuksen oireita voitaisiin lievittää erilaisin tukitoimin. Predo-tutkimuksen äideistä lähes joka viides kertoi kokeneensa masennuksen oireita synnytyksen jälkeen. Uutta tietoa oli kuitenkin, että lähes joka toinen niistä äideistä, jotka kokivat synnytyksen jälkeistä masennusta, olivat raportoineet masennuksen oireita jo alkuraskaudessa.

Predo-tutkimus on siis osoittanut, että masennuksen tunnistaminen vasta synnytyksen jälkeen ajoittuu liian myöhäiseen vaiheeseen hyvin merkittävällä osalla odottavista äideistä. Kartoittamalla äitien psyykkistä hyvinvointia jo alkuraskaudessa, olisi mahdollista ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta, sekä tukea äidin ja kehittyvän lapsen senhetkistä ja vuosikymmenien päähän ulottuvaa hyvinvointia nykyistä paremmin.

Iso kiitos!

Rentouttavaa kesää kaikille Predo-perheille ja iso kiitos tutkimuksen tärkeimmille ihmisille, eli tutkimukseen osallistuville äideille, puolisoille ja lapsille! 

 

Kesäisin terveisin,

Katri Räikkönen
Erica Michelsson
Ville Rantalainen
ja koko Predo-tiimi

 

Jos loppukeväästä äideille lähetetty lomake on päässyt hukkumaan tai isäkin haluaa osallistua – lähetä meille sähköpostia osoitteeseen predo-tutkimus@helsinki.fi. Vastaamme sähköpostiisi viikon kuluessa ja lähetämme uuden lomakkeen.

Pro Psykologia palkinto Depsy-tutkimusryhmälle

Depsytutkimusryhmän toiminta kuvaa Psykologiliiton yhteiskunnallista missiota.

Psykologiliitto myönsi keväällä 2018 ensimmäistä kertaa Pro Psykologia palkinnon. Tämä historian ensimmäinen palkinto myönnettiin Helsingin yliopiston kehityspsykologian Depsy-tutkimusryhmälle (Developmental Psychology Research Group). Psykologiliitto kuvaa tiedotteessaan Depsy-tutkimusryhmän tutkimuksia ja toimintaa mm. sanomalla, että “tutkimusryhmän toiminta kuvaa Psykologiliiton yhteiskunnallista missiota, jossa psyykkiset tekijät ja psyykkisten tekijöiden kehittyminen nostetaan päätöksenteossa yhtä tärkeiksi kuin fyysiset, taloudelliset ja poliittiset vaikuttimet” (Psykologi-lehti 4/2018).

Palkinto myönnetään tunnus-tuksena erittäin merkittävästä psykologian alan työstä, joka on nostanut esiin psykologian yhteiskunnallista merkittävyyttä. Palkinto on Depsy-ryhmälle suuri kunnia, joka vahvistaa kehityspsykologisen tutkimuksen tärkeyttä ja on valtavan suuri kiitos vuosikymmenten aikana tehdystä työstä. 

Linkki Psykologiliiton uutiseen Depsyn saamasta Pro Psykologia -palkinnosta: http://www.psyli.fi/ajankohtaista/pro_psykologia_-palkinto_depsy-tutkimusryhmalle.2819.news 

Kesän kuulumisia

Aurinkoiset kelit hellivät myös yliopistolla ja tutkimusassistentit ahertavat Predo-tutkimuksen parissa 🙂

Tutkimusassistenttimme soittelevat tällä hetkellä aiemmin lähetettyjen 7-11-vuotisseurannan kyselyiden perään. Tavoitteenamme on saada mahdollisimman moni osallistumaan tutkimukseen, joten soittelemme äideille muistutellaksemme kyselyn olemassaolosta, ja siitä kuinka hienoja tutkimuksia vastausten perusteella voidaan saada aikaiseksi.

Kuvassa hilpeinä tutkimusassistentit Olli, Tessa, Lari, Toni ja Erica.

 

 

 

 

 

 

 

 

/ Erica Michelsson ja muut Predo-assarit

Uusi seurantavaihe käynnissä nyt!

Predo-tutkimus jatkuu 7–11-vuotisseurannalla. Uudet kyselylomakkeet on nyt lähetetty ja tutkimusryhmässä odotetaan jo innolla niiden palautumista!

Predo-tutkimusryhmällä oli useampi postitustalkoo, että kaikki yli 3000 kirjettä saatiin matkaan 🙂

Tutkimuksen laadun takia olisi todella tärkeää saada mahdollisimman korkea vastausprosentti. Muuten on vaarana tapahtua ns. systemaattista harhaa, eli esim. kiireisimmät vanhemmat jättävät muita useammin vastaamatta. Tällöin tutkimustuloksista ei voi tehdä luotettavia päätelmiä ja myös muiden seurantojen tekeminen vaikeutuu. Suomalaiset tutkimukset ovatkin maailmalla todella arvostettuja, sillä pitkittäistutkimuksia voidaan tehdä poikkeuksellisen hyvin toimivan väestörekisterin ansiosta, ja suomalaiset ovat yleensä ahkeria osallistumaan seurantatutkimuksiin.

Kyselyssä on kysytty monenlaisia asioita liittyen mm. kehitykseen, temperamenttiin ja uneen. Vastausten pohjalta saadaan varmasti tehtyä useita hienoja pro graduja, väitöskirjoja ja muita ainutlaatuisia tutkimuksia!

Ihanaa kesän alkua kaikille ja iso kiitos tutkimuksiin osallistuneille!

/ Erica Michelsson

 

Hyvää Joulua!!

Predon seuranta on sujunut mainiosti. Kaikki kutsukirjeet on lähetetty ja lähes kaikki äidit on myös tavoitettu puhelimitse. Osallistuneita perheitä on jo yli 500! Lisäksi meillä on vielä parisenkymmentä sovittua tutkimuskäyntiä jäljellä, ja ne sijoittuvat pääasiassa tammi- ja helmikuulle. Lämmin kiitos kaikille osallistuneille!

Aktiivisuus- ja verenpainemittareita ei ikävä kyllä ole riittänyt kaikille. Lähetämme niitä vielä jälkikäteen ensi keväänä, ja toivomme että kaikki halukkaat lapset pääsevät mittaukset tekemään. Lisäksi odotamme vielä saavamme lisää lähettämiämme kyselylomakkeita takaisin, ja aiomme myös soitella alkuvuodesta niiden perään. Eli jos sinulla on kyselylomake vielä täyttämättä, olisi todella hienoa jos kerkeät sen täyttämään. Jos palautuskuorta ei enää löydy niin saat uuden kuoren esim. lähettämällä sähköpostia predo.study at helsinki.fi tai soittamalla tai tekstaamalla tutkimusavustajista Tessalle tai Julialle (numerot Yhteystiedot-sivulla).

Iloista ja rauhallista Joulun aikaa!

Missä vaiheessa on seurantavaihe?

Päivät pitenevät ja Predon tiedonkeruu etenee vauhdilla! Tässä alakouluikäisten seurantavaiheessa kutsumme kaiken kaikkiaan hieman yli 1000 perhettä: ensin postitamme kutsukirjeen perheelle, sitten soitamme äidille. Kutsukirje on nyt lähetetty jo yli 600 perheelle ja puhelimitse on tavoitettu heistä noin 470. Näistä perheistä lähes kolme neljäsosaa on kertonut haluavansa mukaan, ja reilut kaksisataa perhettä on saanut osallistumisensa jo pakettiin!

Kuva Anna Pruzhevskaya

Hieman yli puolet kutsuttavista perheistä asuu Uudellamaalla, ja näitä perheitä kutsummekin mukaan koko seurantavaiheen ajan. Toinen puolikas asuu eri puolilla Suomea, ja tutkimusavustajat ovatkin jo matkustaneet tutkimaan lapsia aina Varsinais-Suomesta, Pirkanmaalta ja Kanta-Hämeestä Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan asti. Seuraavaksi tutkimusavustajien matkat alkavat suuntautua myös Päijät-Hämeeseen ja Keski-Suomeen.

Seurantatutkimuksissa tutkijat aina jännittävät, kuinka moni osallistujista saadaan jälleen mukaan: osallistumisaste vaikuttaa valtavasti siihen, mitä aineistosta voidaan päätellä ja kuinka luotettavia tulokset ovat.

Tässä Predon vaiheessa perheiltä pyydetään monenlaista vaivannäköä, ja on ollut ilo huomata, että valtaosassa perheitä molemmat vanhemmat ja lapsi ovat luvanneet osallistua kaikkiin seurantavaiheen osioihin. Lasten neuropsykologiset tutkimukset kiinnostavat selvästi perheitä, jotka saavat niistä myös palautetta. Myös lasten ja äitien biologisten näytteiden sekä äidin kyselylomakkeen kohdalla osallistumisaste on ollut todella korkea. Predon yksi erityispiirre on se, että molemmat vanhemmat ovat olleet tutkimuksessa vahvasti mukana jo lasten ensimmäisestä elinvuodesta lähtien. Isien osallistuminen ei kuitenkaan tässä seurantavaiheessa ole ollut yhtä aktiivista kuin äitien ja lasten. Esimerkiksi, jotta ymmärtäisimme perinnöllisten tekijöiden vaikutusta lasten hyvinvointiin, sekä isien että äitien biologiset näytteet ovat hyvin tärkeitä – toivommekin kovasti tällä hetkellä, että isät saataisiin vielä useammin innostumaan mukaan!

Kuva: Woodley Wonderworks

Tässä seurantavaiheessa kutsumme ensimmäistä kertaa myös Predo-lasten opettajia mukaan tutkimukseen. Opettajan kyselyn lähettämiseen kysytään aina ensin lapsen vanhemman lupa, ja lähes kaikkien lasten kohdalta tämä lupa onkin saatu. Lähettämistämme opettajien kyselyistä on toistaiseksi kuitenkin palautunut vain noin kolmasosa. On ymmärrettävää, että opettajien päivät ovat hyvin kiireisiä, ja “ylimääräistä” arviointia ja paperityötä tahtoo kertyä enemmän ja enemmän. Meille kuitenkin opettajalta saatava tieto on todella arvokasta: usein juuri oma opettaja osaa aivan erityisellä tavalla arvioida, miten lapsi tulee toimeen ikätoveriensa kanssa ja miten päättely-, tarkkaavuus- ja muistitaitojen kehitys sujuu. Nämä ovat hyvin keskeisiä asioita, kun halutaan selvittää miten raskausajan tapahtumat vaikuttavat lapsen myöhempään hyvinvointiin – ovathan ne lapsen kehityksen kannalta aivan keskeisiä kehityksen osa-alueita.

Olemme kovasti siis miettineetkin, miten isiä ja opettajia voitaisiin vielä enemmän innostaa mukaan tutkimukseen – tuleeko Sinulle jokin idea mieleen?

Kiitämme jälleen lämpimästi tutkimukseen osallistujia! Hyvää kevättä kaikille!

/ Tuomas Kvist ja Sara Sammallahti

Mitä Predon kouluikäisten seurantakäynnillä tapahtuu?

Predo-tutkimuksen keskeisiä tavoitteita on selvittää, miten perinnölliset ja psykologiset tekijät, kuten raskauden ajan stressikokemukset ja äidin mieliala- tai ahdistuneisuusongelmat vaikuttavat raskauden kulkuun ja syntyneen lapsen ominaisuuksiin, kehitykseen ja hyvinvointiin. Tutkimukseen osallistuu kaiken kaikkiaan noin 4800 äitiä ja perhettä eri puolilta Suomea, ja tällä hetkellä keräämme alakouluikäisten lasten seuranta-aineistoa.

Tietoa kerätään monin eri tavoin. Tutkimuskäynnillä perheet palauttavat kotona täytetyt kyselylomakkeet, joissa kysytään esimerkiksi lapsen kehityksestä, vanhemman ja lapsen hyvinvoinnista, ominaisuuksista, terveydestä ja ravitsemuksesta, sekä perheen elämäntilanteesta. Tutkimukseen osallistuvat perheet ottavat kotona itse sylki- ja ulostenäytteet, ja tutkimusavustaja ottaa käynnillään suun limakalvolta pyyhkäisynäytteen sekä toisen sylkinäytteen. Näiden näytteiden avulla voimme tutkia esimerkiksi suolistomikrobikantaa, “stressihormoni” kortisolin vaihteluja ja perimää. Lapsilla voi olla myös käytössään aktiivisuus- ja verenpainemittarit.

Tutkimusavustaja Niina tutkimusvälineiden äärellä

Lapsen neuropsykologinen tutkimus on monen mielestä tutkimuskäynnin kiinnostavin osuus. Lapsi pääsee tekemään erilaisia päättely- ja muistitehtäviä psykologiksi opiskelevan tutkimusavustajan kanssa. Tutkimuksessa käytetään hyviksi todettuja menetelmiä, joita suomalaiset psykologit käyttävät laajasti lasten kanssa työskennellessään. Tehtävät sisältävät esimerkiksi palikoilla rakentelua ja piirtämistä, ja ovat lasten mielestä yleensä mukavia ja mielenkiintoisia. Osa tehtävistä on helppoja, toiset taas saattavat tuntua lapsesta hieman vaikeammilta. Ei kuitenkaan ole tarkoitus, että lapsi osaisi tehtävistä ihan jokaisen.

Tutkimuskäynti toteutetaan aina lapsen ehdoilla ja taukoja pidetään tarpeen mukaan yksi tai useampi. Työskentelyyn pyritään järjestämään rauhallinen tila, jossa keskittyminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimuskäyntejä toteutetaan yliopiston tiloissa Kruununhaassa, jolloin vanhemmat voivat odotella tehtävien ajan yliopiston tiloissa. Moni perhe kutsuu tutkimusavustajan myös kotiinsa, jolloin tehtäviä voidaan tehdä esimerkiksi lapsen omassa huoneessa. Neuropsykologisella tutkimuksella kartoitetaan lapsen ajattelu- ja oppimistaitoja, joista vanhemmat saavat halutessaan myös yksityiskohtaisen palautteen tutkimuskäynnin jälkeen.

Lämmin kiitos vielä kaikille Predo-perheille – kanssanne on ilo työskennellä!

/ Predon tutkimusavustajat Milla Saari, Niina Vähäaho, Julia Malin, Matias Laurila, Tessa Tolonen ja Oona Ojanne, sekä tohtorikoulutettava Sara Sammallahti

Uutisia Predosta: äidin raskaudenaikainen masennus

Osoitamme tuoreimmassa Predo-tutkimuksessa, että jos äiti raskausaikana kärsi masennusoireista, hänen lapsensa riski kärsiä psykiatrisista ongelmista varhaislapsuudessa kasvoi.

Äidin masennusoireet raskausaikana ennustivat erilaisia lapsen psykiatrisia ongelmia: sekä ns. internalisaatio-oireita (kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta, ja vetäytymistä) että eksternalisaatio-oireita (kuten aggressiivista käytöstä ja tarkkaavuuden ongelmia). Tämä yhteys säilyi senkin jälkeen, kun tilastollisesti huomioitiin mm. äidin masentuneisuus lapsen arviointihetkellä ja ennen raskautta, äidin koulutustausta, raskauskomplikaatiot sekä raskaudenaikainen tupakointi ja alkoholinkäyttö, sekä lapseen liittyviä syntymänaikaisia tekijöitä, kuten syntymäpaino ja raskauden kesto. Tutkimuksessa tarkasteltiin 2296 Predo-tutkimukseen osallistunutta äitiä sekä heidän lapsiaan, jotka olivat arviointihetkellä n. 2-6-vuotiaita.

Kuva: Joe Green

Masennusoireet raskausaikana ovat yleisiä: jopa yli 20% naisista kuvaa kärsivänsä merkittävistä masennusoireista raskaana ollessaan. Näiden tutkimustulosten valossa on tärkeää arvioida äidin psyykkistä hyvinvointia raskausaikana ja tarjota apua masentuneille äideille jo raskausaikana – niin äidin, kuin kehittyvän lapsenkin sikiönkin hyvinvoinnin kannalta.

Tutkimustulos julkaistiin arvostetussa Journal of American Academy of Child and Adolescent Psychiatry -lehdessä otsikolla “Maternal Depressive Symptoms During and After Pregnancy and Psychiatric Problems in Children” ja sitä käsiteltiin myös kehityspsykologian tutkimusryhmän blogissa.