Predo-aineistoon perustuvia tieteellisiä julkaisuja on ilmestynyt useissa arvostetuissa lehdissä. Predon ensimmäisen seurantavaiheen aineisto on kerätty, ja tälläkin hetkellä työn alla on useita artikkeleita tästä aineistosta. Lisäksi nyt on käynnissä Predon koulu-iän seurantavaihe, jossa saamme hyvin kiinnostavaa tietoa jo raskausajoista lähtien seurattujen lasten hyvinvoinnista.
Tässä joitakin Predo-aineiston julkaisuja:
Journal of American Academy of Child and Adolescent Psychiatry julkaisi tammikuussa 2017 Predo-artikkelin, jossa näytimme, että äidin raskausaikainen masennusoireilu on itsenäinen lapsen psykiatristen ongelmien riskitekijä. Artikkelin tiivistelmän löydät täältä: Maternal Depressive Symptoms During and After Pregnancy and Psychiatric Problems in Children.
International Journal of Epidemiology julkaisi syyskuussa 2016 Predo-aineiston kuvauksen. Julkaisussa esitetään myös aineistonkeruuseen liittyvät vaiheet ja osallistujien määrä graafisesti. Lyhytversion artikkelista löydät täältä: Prediction and prevention of preeclampsia and intrauterine growth restriction (PREDO) study.
International Journal of Epidemiology julkaisi 2016 monien eri tutkimusaineistojen tuloksista kootun meta-analyysin, jossa oli käytössä myös Predo-aineisto. Tässä meta-analyysissa osoitettiin, että keskoslapsen syntymään johtanut raskausmyrkytys eli pre-eklampsia oli yleisempää tyttösikiöraskauksissa kuin poikasikiöraskauksissa. Artikkelin voit lukea ilmaiseksi täällä: Fetal sex-specific differences in gestational age at delivery in pre-eclampsia: a meta-analysis.
Genome Biology julkaisi 2016 monien eri tutkimusaineistojen tuloksista kootun artikkelin, jossa käytettiin myös Predo-aineistoa. Tässä artikkelissa tutkittiin verta, joka on saatu napanuorasta heti vauvan syntymän jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että pienet, niin kutsutut epigeneettiset muutokset DNA:ssa olivat yhteydessä siihen, kuinka pitkään raskaus kesti. Artikkelin voit lukea ilmaiseksi täällä: An epigenetic clock for gestational age at birth based on blood methylation data.
PLOS One julkaisi 2016 artikkelin raskaudenaikaisen mielialan ja raskauden keston yhteydestä. Tämän tutkimuksen perusteella äidin masennus- ja ahdistuneisuusoireet loppuraskaudessa olivat yhteydessä lyhyempään raskauden kestoon, mutta vaikutukset ovat hyvin pieniä. Koko artikkelin löydät ilmaiseksi täältä: Maternal prenatal positive affect, depressive and axiety symptoms and birth outcomes: the PREDO study.
Psychological Medicine julkaisi 2015 artikkelin äidin raskausaikaisen mielialan ja istukan toiminnan välisestä yhteystä. Tässä tutkimuksessa osoitimme, että niillä äideillä, jotka raskausaikana kärsivät masennusoireista, istukan toiminta oli erilaista: näiden äitien istukat vaikuttivat tuottavan enemmän stressijärjestelmän hormoneille herkkiä reseptoreja verrattuna äiteihin, jotka kuvasivat vähemmän masennusoireita. Artikkelin tiivistelmä löytyy täältä: Maternal depressive symptoms throughout pregnancy are associated with increased placental glucocorticoid sensitivity.
BMC Pregnancy Childbirth julkaisi 2013 artikkelin siitä, miten äidin verinäytteen eri merkkiaineita voidaan käyttää ennustamaan pre-eklampsiaa. Koko artikkelin voit lukea ilmaiseksi täällä: Vasoactive agents for the prediction of early- and late-onset preeclampsia in a high-risk cohort.
BJOG julkaisi 2013 artikkelin aspiriinin käytöstä pre-eklampsian ehkäisyssä. Predo-aineistossa aspiriinia käyttäneiden äitien ryhmässä pre-eklampsiatapauksia oli vähemmän, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Kuitenkin, kun useiden eri tutkimusten tulokset vedettiin yhteen meta-analyysissa, saatiin näyttöä siitä, että aspiriinin käyttö vaikuttaisi ehkäisevän pre-eklampsiaa. Alkuperäinen artikkeli on täällä: Aspirin in the prevention of pre-eclampsia in high-risk women: a randomized placebo-controlled PREDO trial and a meta-analysis of randomized trials. Myös Duodecim julkaisi aiheesta vuonna 2014 suomenkielisen katsauksen, jonka kirjoittivat Predo-tutkijat Pia Villa, Eero Kajantie ja Hannele Laivuori.