Finnish Reading Experience Database (FI RED)

Suomalaisten lukukokemusten tietokanta

Suomalaisten lukukokemusten tietokannassa, ns. “suomalaisessa RED-projektissa”, kerätään lukukokemuksia ja lukutapahtumia erilaisista historiallisista lähteistä alkaen varhaisimmista säilyneistä lukukokemustiedoista aina 2000-luvulle asti. Tähän mennessä lukukokemusten ja lukemisen tutkimus on Suomessa keskittynyt pääasiassa lukutaidon tutkimiseen, koska muu lukemiseen liittyvä lähdeaineisto on ollut vaikeasti tavoitettavissa. Sitä säilytetään hajallaan erilaisissa arkistoyhteyksissä ja osa lähteistä on luonteeltaan fragmentaarisia. Nyt käynnistetyn projektin avulla pyritään kokoamaan aineistoa yhteen, helposti saatavilla olevaan tietokantaan, mikä tulee jatkossa varmasti helpottamaan ja lisäämään lukemiseen kohdistuvaa tutkimusta.

Lukukokemusten keruu on tieteellinen ja täysin epäkaupallinen hanke. Lähtökohtana on aineiston tarjoaminen vapaasti tutkijoiden käyttöön.

Lukukokemusten lähdeaineisto

Lukukokemusten ja -tapahtumien lähteitä voi olla säilynyt esimerkiksi päiväkirjoissa, kirjeissä, muistelmissa, almanakkamerkinnöissä, kirjoihin käsinkirjoitetuissa teksteissä, erilaisissa viranomaisten selvityksissä ja muistioissa, sanoma- ja aikakauslehdissä sekä tuomioistuinten asiakirjoissa.

Mikä on lukukokemus tai -tapahtuma?

Lukukokemuksena pidetään kaikkia niitä tekstejä, joita joku on kertonut omasta tai jonkun toisen henkilön lukemisesta. Lukeminen on voinut kohdistua monenlaiseen aineistoon: esimerkiksi kirjaan, lehteen, pienpainatteeseen tai mainokseen. Toisinaan kertomukset ovat yksityiskohtaisempia sisältäen tarkkoja tietoja luetusta aineistosta, lukemisen herättämistä ajatuksista ja lukutilanteesta. Toisinaan taas tiedot ovat melko niukkoja eikä aina edes lukijan henkilöllisyys tai luettu teksti käy lähteestä ilmi. Kaikki säilyneet tiedot lukemisesta ovat kuitenkin keräämisen arvoisia ja omalta osaltaan lisäävät tietoamme aiemmin eläneiden ihmisten lukutavoista ja tilanteista, joihin lukeminen on liittynyt.

Miten lukukokemuksia ja tietoja lukutapahtumista kerätään?

Hankkeessa kerätään tietoja suomalaisten lukukokemuksista ja -tapahtumista kaikilta ajoilta. Lukukokemukset ja -tapahtumat voivat kohdentua niin painettuun, painamattomaan kuin myös digitaaliseen aineistoon. Niiden tulee olla todellisia lukukokemuksia- ja tapahtumia, ei esimerkiksi kaunokirjallisuuteen sisältyviä kuvauksia lukemisesta. Tiedot lukemisesta kerätään e-lomakkeelle siten, että kustakin lukemiseen liittyvästä tapahtumasta täytetään oma lomake. Lomakkeeseen sisältyy runsaasti lukutilanteeseen liittyviä kysymyksiä, joista täytetään ne kohdat, joihin lähde pystyy vastaamaan. Lomake on laadittu siten, että se neuvoo itse itsensä täyttämisessä.

HUOM1! 1900-luvun lukukokemuksista lukijan/kuulijan nimi merkitään LISÄTIETOKENTTÄÄN, ei kenttään, jossa sitä lomakkeella kysytään. Tämä johtuu tietosuojakäytännöstä – lisätietokenttä ei toistaiseksi näy “suurelle yleisölle”.

HUOM2! Ennen kuin ryhdyt tallentamaan uutta lukukokemusta, tarkista, ettei sitä ole joku jo aiemmin tallentanut. Tallennuslomake, tallennettujen aineistojen lähdetiedot ja ohjeistus avautuvat allaolevista linkeistä!

Lomakkeeseen pääset tästä.

Tietokantaan tallennettuja lukukokemuksia voi tarkastella täällä.

Tallennustilanteesta saat ohjeistusta ja lisätietoa tästä.

Hankkeen taustaa

Hankkeen taustalla on British Libraryn ja Lontoon avoimen yliopiston (Open University) 2000-luvun alussa käynnistämä projekti, jossa ryhdyttiin keräämään brittiläisiä lukukokemuksia tietokantaan vuosilta 1450-1945. Tällä hetkellä verkossa avoimessa käytössä oleva UK RED sisältää tietoja yli 30 000 lukukokemuksesta. Myöhemmin muutamat muut, lähinnä englanninkieliset maat, kiinnostuivat keräämään omia lukukokemuksiaan. Sen seurauksena syntyi rinnakkaisia hankkeita Kanadaan, Uuteen Seelantiin, Australiaan ja Hollantiin.

Suomessa hanke käynnistyi alun alkaen Suomen Akatemian rahoittaman tutkimusprojektin Hyödyllisen tiedon maailmat (Spheres of Useful Knowledge) piirissä vuonna 2011, jolloin käytiin hankkeen käynnistämiseen liittyviä neuvotteluja UK RED:n kanssa. Projektiin kuuluivat prof. Kaarlo Arffman, TT Minna Ahokas, dos. Esko M. Laine, prof. Tuija Laine ja PhD Päivi Räisänen-Schröder. Myöhemmin, keväällä 2013, projektin tutkijat tutustuivat Uuden Seelannin vastaavaan hankkeeseen (NZ RED) ja pitivät näiden kanssa seminaarin Victoria-yliopistossa Wellingtonissa. Vuonna 2014 Suomen kirjahistoriallinen seura ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjallisuusarkisto järjestivät yhdessä Elämää lukijana -keruun, jossa kerättiin lukijoiden kokemuksia ja muistoja lukemisesta eri elämänvaiheissa. Keruu tuotti yli 500 vastausta, joita säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkistossa. Keruun suunnitteluryhmässä olivat Suomen kirjahistoriallisesta seurasta pj. dos. Kirsti Salmi-Niklander, TT Minna Ahokas, prof. Tuija Laine ja prof. Matti Peikola sekä SKS:n kirjallisuusarkistosta sen johtaja dos. Ulla-Maija Peltonen ja FT Katri Kivilaakso.

Samana vuonna Hyödyllisen tiedon maailmat -projektin parissa ryhdyttiin suunnittelemaan omaa suomalaista RED-hanketta. Teknistä apua projekti sai FT Tuomo Hiippalalta, joka laati keruuta varten e-lomakkeen. Useiden testausten jälkeen lomake on nyt saatu sellaiseen muotoon, että hanketta voidaan ryhtyä markkinoimaan suurelle yleisölle ja aineistoa voidaan alkaa kerätä ja tallentaa lomakkeen avulla. Keruu käynnistyy vuoden 2016 alussa. Kun riittävä määrä aineistoa on saatu kerättyä e-lomakkeen avulla, tavoitteena on saada rakennettua sen pohjalta yleisön käytössä oleva tietokanta, jota on mahdollista edelleen täydentää.

Lomakkeesta ja hankkeesta voi antaa palautetta kirjoittamalla viestinsä lomakkeen lopussa olevaan vapaatekstikenttään.