Pauli Niemelä on sosiaalipolitiikan, erityisesti sosiaalityön emeritusprofessori Itä-Suomen yliopistossa. Niemelä on toiminut Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnan jäsenenä vuosina 1995–1997 ja 2008–2012 sekä Korkeakouluneuvoston jäsenenä 1993–1995. Vuosina 2009–2012 hän edusti Suomea Euroopan tiedesäätiössä (ESF) yhteiskuntatieteiden pysyvän komitean jäsenenä.
Tutkimuksessaan hän on suuntautunut inhimillisen turvallisuuden sekä sosiaalityön teorian ja etiikan kysymyksiin. ‘Ihmiskäsitys’ on ollut hänen erityiskiinnostuksensa kohteena, jonka pohjalta hän on julkaissut Systemaattinen ihmiskäsitys (2014) -teoksen. Edelleen hän jatkaa tutkimusaiheidensa tutkimista.
Vastavuoroinen sosiaalityö -kirjassa Niemelä tarkastelee sosiaalityötä hyvinvointityönä ja vastavuoroisen hyvinvointieetoksen toteuttajana, joka perustuu inhimillisen toiminnan teoriaan. Tämä teoria pohjautuu tarve-, resurssi- ja toimintateoreettisille lähtökohdille, joihin hän yhdistää inhimillisen toiminnan ja hyvinvoinnin.
Mille teorioille suomalainen sosiaalityö perustuu?
“Sosiaalityö perustuu Suomessa tällä hetkellä erityisesti tarveteoreettiseen hyvinvointiteoriaan”, kertoo emeritusprofessori Pauli Niemelä.
Niemelän mukaan tällöin sosiaalityön päällimmäisenä tarkoituksena on tukea ihmisen hyvää oloa.
“Toinen teoriapohja sosiaalityölle on resurssiteoreettinen, joka korostaa vain välineitä, kuten esimerkiksi rahaa ja tietoisuutta”, Niemelä lisää.
Kolmanneksi lähtökohdaksi Niemelä nostaa on toimintateoreettisen, eli kykyteoreettisen mallin.
“Usein puhutaan myös yhteisöteoreettisesta, että voi kuulua ryhmiin, olla töissä ja tienata sieltä toimeentulonsa. Täten kykyjen tukeminen on tärkeää.”
Millaiseen etiikkaan sosiaalityö perustuu?
Pauli Niemelän mukaan hyvä tahto, oikea tieto ja pätevät taidot toteuttaa ovat sosiaalityön perusta.
“Sosiaalityön vastuullinen päättely nojaa nykyään arvoetiikkaan, ei velvollisuusetiikkaan”
Sosiaalityöntekijällä on tällöin hyvä tahto toteuttaa asiakkaan parasta, joka usein tarkoittaa asiakkaan hyvinvointia. Kun hyvä tahto on lähtökohta, on tärkeää saada tarpeeksi tietoa.
Sosiaalinen selvitys on luonnollinen välttämättömyys. Kun tämä on saatu aikaan, on itse teon vuoro.
“Tällöin mukaan astuu menetelmät, joko menetelmävarannosta tai keksitään uusia toteuttamaan hyvä tarkoitus”, Niemelä avaa.
Sosiaalityöntekijän voi Niemelän mukaan katsoa edustavan yhteiskunnallisen tahdon ilmaisua.
Ihmissuhteiden merkitys sosiaalityössä
“Kielellis-sosiaalinen ulottuvuus on sosiaalityössä aivan välttämätön”, sanoo Pauli Niemelä.
Sosiaalityöntekijällä on asiakkaaseen sekä neuvova että kontrolloiva suhde.
“Ihmissuhdetyö on aivan keskeinen osa sosiaalityötä. Työntekijän tulee ymmärtää ihmistä ja ihmisverkostoja, sekä psyko- että sosiodynamiikkaa”, Niemelä summaa.
“Koko elämähän meillä on ihmissuhdetaitojen opiskelua, ei niissä valmiiksi tule itse kukaan koskaan.”
Mitä tapauskohtaisuudella tarkoitetaan sosiaalityössä?
“Tapauskohtaisuus ei ole yksilökohtaisuutta”, korostaa Pauli Niemelä.
Niemelän mukaan tapauskohtaisuus voi olla yksilötasolla, ryhmätasolla, yhteisötasolla tai perhetasolla ilmenevää.
“Tapauskohtaisuus ei tarkoita sosiaalityössä henkilöä, vaan sitä ongelmaa, jota kyseinen henkilö kantaa”, hän tarkentaa.
Tapauskohtaisessa työssä on Niemelän mukaan kolme vaihetta: tavoitteiden asettaminen, keinojen ja menetelmien valitseminen ja itse työ tekeminen.
“Tapauskohtaisuus tekee sosiaalityöstä äärimmäisen haastavaa.”
Niemelä kertoo, että tapaustutkimuksen ja tapaustyön jälkeen tehdään tapausarviointi. Tällöin arvioidaan, saatiinko aikaan se mitä suunniteltiinkin.
“Monet kuvaavatkin sosiaalityötä syklisenä kehänä”, hän kertaa.
“Sosiaalityöllä on valtavasti mahdollisuuksia”
Pauli Niemelän mukaan sosiaalityöllä on valtavasti mahdollisuuksia, mikäli työntekijöille vain annetaan riittävästi aikaa.
Hänen mielestään on tärkeää, että ongelmien ratkaiseminen keskustelemalla saataisiin opetettua myös niille perheille, joissa saatetaan käyttää esimerkiksi väkivaltaa.
“Valitettavasti ihmisten psykososiaalinen kehittyneisyys on vielä aika vaatimattomalla tasolla”, Niemelä sanoo.
“Uhkana pidän sitä, että meidän yhteiskunnan taloudellinen tilanne on sellainen, että kaikesti yritetään tinkiä. Jos perusasiat joutuu tinkimisen kohteeksi, niin se on tietenkin äärettömän huono asia, ja uhka.”
TAKAISIN VIRTUAALISEMINAARIIN
Teksti, kuvaus ja editointi: Antti-Juhani Piirainen