Sari Rissanen on sosiaalityön, erityisesti hyvinvointipalvelut professori Itä-Suomen yliopistosta. Hän on tutkimuksissaan syventynyt hyvinvointipalveluihin ja niiden johtamiseen erityisesti vanhuspalvelujen alueella. Lisäksi erityisenä mielenkiinnonkohteena on gerontologinen sosiaalityö.
Rissanen kirjoitti Vastavuoroinen sosiaalityö -kirjaan sosiaalityön ja sosiaalipalvelujen johtamisesta. Aiemmin johtamista pidettiin enemmän miesten tehtävänä sekä yksityiselle sektorille kuuluvana asiana. Nykyään julkinen ja yksityinen johtaminen ovat tulleet lähemmäksi toisiaan niin toimintamalliensa osalta kuin tieteenaloinakin, ja myös naiset nähdään kykenevinä johtotehtäviin.
Tulevaisuuden hyvinvointityölle olennainen kysymys on, kuinka paljon sosiaalityön substanssiasiantuntemusta tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisessa.
Riitta Vornanen on professori, joka työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella. Hän toimii jatkokoulutuksessa Sosnetin, sosiaalityön koulutuksen yliopistoverkoston, organisoiman valtakunnallisen erikoistumiskoulutuksen yhtenä vastuuopettajana sekä laitoksen sosiaalityön opettajana.
Vornanen pohtii Vastavuoroinen sosiaalityö -kirjassa yhdessä Juha Hämäläisen ja Maritta Törrösen kanssa sosiaalityön yhteiskuntapoliittista tehtävää, jota he kutsuvat käytäntöpolitiikaksi. He tarkastelevat politiikan yhdistymistä osaksi käytäntöä ja sosiaalityöntekijöiden yhteiskuntapoliittista roolia.
Johtamisen sukupuolikysymykset ja sosiaalityön käytäntöpolitiikka
“Keskustelua on käyty siitä, ovatko sosiaalityöntekijät halukkaita johtajiksi”, toteaa professori Sari Rissanen Itä-Suomen yliopistosta.
Rissanen lisää, että koska sosiaalityöntekijöistä suurin osa on naisia, kysymykseksi nousee se, miten naiset ovat halukkaita nousemaan johtajiksi.
“Myös substanssiosaaminen nousee tärkeäksi johtamisen osa-alueeksi”, Rissanen lisää.
Niin ikään Itä-Suomen yliopistossa professorina toimiva Riitta Vornanen liittää sosiaalityön johtamisen myös käytäntöpolitiikan kysymyksiin.
“Kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet muuttuvat, johtamisen vaatimukset nousevat entistä suurempaan rooliin”, Vornanen sanoo.
Vornasen mukaan ammatillista johtamista vaaditaan jatkossa lähijohtamisen eri tasoilla, mutta myös palvelujen organisoinnissa ja suunnittelussa.
Käytäntöpolitiikan suhde johtamiseen
“Usein johtamista ajatellaan käytännön työnä organisaation sisällä, mutta sosiaalityön kohdalla kyse on aidosti myös politiikkasuhteesta”, Sari Rissanen toteaa.
Rissasen mukaan on tärkeää, että sosiaalityöntekijät ovat mukana poliittisessa päätöksenteossa ja näkökulman rakentamisessa.
“Kysymys on myös siitä, millä tavoin poliittista päätöksentekoa pystytään arvioimaan ja tuottamaan siitä tutkimuksellista tietoa”, Riitta Vornanen lisää.
Vornanen nostaa esille uuden sosiaalihuoltolain seitsemännen pykälän: rakenteellisen sosiaalityön velvoitteen.
“Legitimiteettiä poliittiselle vaikuttamiselle tuodaan siis myös nykylainsäädännön kautta. Tällöin nousee kysymykseksi, miten sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön tutkimusala vastaa tähän.”
Sosiaalityön tulevaisuuden haasteet
“Vierastan ajatusta, että sosiaalityö olisi aina haasteiden edessä. Kyllähän se on myös valtava mahdollisuus”, Sari Rissanen sanoo.
Rissasen muistuttaa, että aina on ihmisiä, jotka tarvitsevat apua muuhunkin kuin terveyteen liittyvissä asioissa.
“On tärkeää miettiä, miten ja mihin resursseja kannattaa kohdentaa uusissa rakenteissa”, Riitta Vornanen toteaa viitaten sote-uudistukseen.
Vornanen pitää epätodennäköisenä tilannetta, jossa julkisilla palveluilla pystyttäisiin vastaamaan kaikkeen.
“Täytyy myös kiinnittää huomiota hyvinvointiyhteiskuntaan: mitä perheissä ja yhteisöissä tapahtuu.”
Kuinka paljon sosiaalityö liittyy talouteen ja rahaan?
“Ihminen on muutakin kuin taloudelliseen kasvuun pyrkivä yksilö, mutta yhteiskuntatieteilijälle on toki tärkeää ymmärtää myös talouteen liittyviä reunaehtoja”, Sari Rissanen toteaa.
Riitta Vornasen mielestä nykyinen talouspuhe keskittyy kuitenkin turhan paljon resurssien niukkenemiseen.
“Pitäisi ennemminkin löytää yhteisiä arvopäämääriä: millaista yhteiskuntaa me tavoittelemme?”
Lähi- ja etäjohtaminen sosiaalityössä
“Yksi megatrendi on organisaatioiden laajentuminen”, sanoo Sari Rissanen.
Rissasen mukaan tämä tarkoittaa, että myös johtajan työnkuva muuttuu: “Et johda enää ainoastaan omaa ammattikuntaasi, ja työntekijäsi voivat työskennellä hyvin monessa yksikössä.”
Tällöin kysymykseksi nousee, miten etäjohtaminen mahdollistuu tulevissa sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuissa.
“Mitkä ovat ne keinot, jolla vuoropuhelua alaisten ja johtajien välillä pystytään pitämään yllä tehokkaasti.”
Terveisiä poliittisille päätöksentekijöille
“Olen tyytyväinen siihen, että sosiaalialalla on olemassa moniportainen koulutusjärjestelmä kuten terveydenhuollossakin. Tästä olisi syytä pitää kiinni”, Riitta Vornanen toteaa.
Sari Rissasen mukaan tärkeää olisi myös sosiaali- ja terveydenhuollon tasapainoinen kehittäminen siten, että myös johtamistehtäviin valikoituu sosiaalitieteilijöitä.
TAKAISIN VIRTUAALISEMINAARIIN
Teksti, kuvaus ja editointi: Antti-Juhani Piirainen