Kehittävä palaute vakiinnutetaan kunnissa

Orientaatioprojektiin osallistuneissa kunnissa – Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa, Järvenpäässä, Keravalla, Kouvolassa, Mäntsälässä, Nurmijärvellä, Sipoossa, Turussa ja Vantaalla – kehittävästä palautteesta tehdään pysyvä käytäntö. Observoijien koulutus alkaa tammikuussa 2017 ja tarvittavan infran rakentaminen ja testaaminen aloitetaan välittömästi. Vuoden 2017 syyskuusta alkaen tehdään joka päivä 180 satunnaistettua havaintoa siitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään, mihin suuntaudutaan, mikä on fyysinen aktiivisuus, sitoutuneisuus, tunteet, sosiaalinen orientaatio ja lähimmän aikuisen toiminta. Kun pätevään observointitietoon kytketään arviot taidoista ja oppimisympäristöistä, päästään kiinni varhaiskasvatuksen muotoutumisen perustekijöihin ja voidaan paremmin tukea lasten tasapainoista omaa ja jaettua kehitystä.

Monikulttuurisuustutkimukselle rahoitusta

outiAlli Paasikiven säätiö on myöntänyt vuoden 2016 varsinaiset apurahat. Outi Arvola sai rahoituksen (21 000 euroa) hankkeelleen, jossa hän tarkastelee Orientaatioprojektin tuloksia monikulttuuristen lasten näkökulmasta. Paraikaa Outi tarkastelee erilaisten perheiden tuen tarvetta ja seuraavaksi ilmeisesti monikulttuurisuuslasten kohtaamaa arkea. Onnea Outille!

Pedagoginen dokumentointi päiväkodin arjessa

Kati Rintakorven ja Jyrki Reunamon artikkeli Pedagogical documentation and its relation to everyday activities in early years on hyväksytty julkaistavaksi lehdessä Early Child Development and Care. Pedagoginen dokumentointi oli yhteydessä osallistavaan, draamakasvatuksta ja mediakasvatusta sisältävään sekä syvälliseen pedagogiseen pohdintaan pohjaavaan oppimisympäristöön. Merkittävää on, että kun henkilöstö arvioi oppimisympäristön dokumentointia, siitä riippumattomalla observoinnilla löytyi positiivinen yhteys lapsen lisääntyneen onnellisuuden, ilon ja tyytyväisyyden kanssa. Tällaisissa ryhmissä myös lasten toimintaan sitoutuneisuus oli taipuvainen olemaan korkeampi. Lisäksi löytyi useita muita positiivisia yhteyksiä niin lasten omassa toiminnassa kuin oppimisympäristössäkin. Nämä tulokset ovat ensimmäisiä tutkimustuloksia, joissa on kyetty osoittamaan pedagogisen dokumentoinnin ja lasten arjen välillä olevan kvantitatiivinen, tilastollisesti erittäin merkitysevä yhteys.