Lukemistilanteet Taiwanin varhaiskasvatuksessa

Professori Hui-Hua Chen ja professori Jyrki Reunamo esittelivät Taiwanin observoinnin tuloksia Frankfurtissa (International Conference on Early Childhood Education and Teaching Systems). Lapset viettävät aikaa erilaisissa, lähinnä aikuisen johdolla tapahtuvissa lukuhetkissä enemmän kuin Suomessa (puoli tuntia päivässä), joten lukeminen on tärkeä osa lasten arkea jo ihan määränkin takia. Lukemistilanteita hyödynnetään kuitenkin niukasti niin lasten emootioiden, sosiaalisuuden kuin oppimisenkin näkökulmasta. Lukemistilanteiden pedagogisia mahdollisuuksia käytetään vain vähän hyödyksi. Lapset jäävät lukemistilanteissa valitettavan usein passiivisiksi vastaanottajiksi, eikä kirjan virittämiä mielikuvia viritetä ryhmäprosesseissa.

Chen, Hui-Hua & Reunamo, J. (2024). Comprehension and Practice of Reading Activities in Taiwanese preschools​. International conference on early childhood education and teaching systems (ICECETS-24). 8. tammikuuta 2024. Frankfurt, Germany.

Johtajuuden ulottuvuudet ja niihin liittyvät ilmiöt varhaiskasvatuksessa

Kasvatustieteen päivillä 2023 Vaasassa esiteltiin Kehittävän Palautteen tuloksia, jotka ovat osa Leena Lahtisen väitöskirjatyötä. Esityksessä tarkastelun kohteena oli päiväkodin johtajien käsitykset johtajuudesta heidän johtamissaan yksiköissä. Tutkimuksen aineisto on kerätty kyselyllä 14.08.2019–28.4.2023 välisenä aikana, 20 suomalaisen kunnan varhaiskasvatusyksiköiden johtajilta (N=718). Johtajuuden ulottuvuuksien tarkastelussa käytettiin eksploratiivista faktorianalyysia ja reliabiliteettianalyysia. Analyysin tuloksena löydettiin useampia vahvasti latautuvia faktoreita. Näiden pohjalta muodostettiin kuusi johtajuutta kuvaavaa ulottuvuutta, joiden kautta voidaan tarkastella erilaisia johtajuuteen vaikuttavia ilmiöitä. Ulottuvuuksista muodostettiin summamuuttujat. Tutkimuksessa tarkasteltiin summamuuttujien saamien arviointien vuosittaisista vaihtelua ja huomattiin muutoksia eri ulottuvuuksien painotuksissa. Esityksessä käydään läpi alustavia tutkimustuloksia ja avataan esimerkkejä johtajuuden ulottuvuuksien yhteyksistä päiväkodin taustamuuttujiin ja päiväkodinjohtajien johtamisominaisuuksiin.

Leena Lahtinen, Helsingin yliopisto, Elina Fonsén, Jyväskylän yliopisto, Lauri Heikonen, Jyväskylän ja Helsingin yliopisto, Arto Kallioniemi, Helsingin yliopisto, Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto

Autistisen lapsen sitoutuneisuus varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä

Kasvatustieteen päivillä 2023 Vaasassa esiteltiin Kehittävän Palautteen tuloksia autististen lasten osalta. Autistisen lapsen leikin on kuvattu olevan esineorientoitunutta tai sisältävän ikätovereihin verrattuna vähemmän symbolisia elementtejä. Leikin itseisarvo tai merkitysyhteenkuuluvuuden tunteen mahdollistajana on jätetty huomiotta. Aiempi tutkimus autististen lasten arkipäivän toiminnoista ja sitoutuneisuudesta inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa on varsin vähäistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lasten osallisuutta ja sen yhteyttä päivän toimintoihin, lasten mielenkiinnon kohteisiin sekä lasten emootioihin toimintojen aikana. Autistiset lapset ilmaisivat positiivisia tunteita silloin, kun heidän sitoutuneisuutensa oli voimakkainta. Intensiivisintä sitoutumista päivän toiminnoissa havaittiin aikuisten tukeman leikin aikana. Tulos korostaa opettajan roolia ja kannattelua leikkiprosesseissa. Lisäksi autististen lasten sitoutuneisuus näyttäytyi korkeimmalla tasolla, kun heidän huomionsa ja keskittymisensä kohdistui muihin lapsiin tai lapseen. Tulos osoittaa,että vertaissuhteet voivat olla tärkeimpiä suhteita myös autistisen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Marja Syrjämäki, Itä-Suomen yliopisto, Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Henri Pesonen, Oslon yliopisto, Raija Pirttimaa, Jyväskylän yliopisto, Elina Kontu, Tampereen yliopisto

Taiwanin alkuperäiskansojen lapset varhaiskasvatuksessa

Noin kolme prosenttia Taiwanin asukkaista on Taiwanin alkuperäisasukkaita, jotka ovat asuttaneet Taiwania ainakin 6500 vuotta ennen muiden kansallisuuksien, etupäässä kiinalaisten, saapumista. Virallinen heimojen luku on 16, mutta tarkkaa käsitystä asiasta ei ole. Alkuperäiskansat ovat kärsineet vuosisatoja taloudellisesta ja sosiaalisesta syrjinnästä, jonka jäljet näkyvät yhä tämän päivän varhaiskasvatuksessa. Dong Hwa -yliopistossa järestettiin 4.11.23 2023 konferenssi Quality Early Childhood Education Conference: Embracing Diversity, Interdisciplinarity, and Compassion for the Underpriviliged. Jyrki Reunamo kertoi keynote-esityksessään Kehittävän Palautteen tuloksista koskien lapsia, joiden vanhempien tausta on Taiwanin alkuperäiskansat. Aineistona oli 2189 observointia Hualien alueen alkuperäiskansojen lapsista. Tuloksissa löytyi syitä näiden lasten oppimisen vaikuksista, vähäisistä onnellisuuden kokemuksista, vähäisestä osallisuudesta sekä oppimisympäristöä muokkaavasta toiminnasta. Alkuperäiskansojen lapset saivat muita lapsia vähemmän opettajan tarjoamaa persoonallista huomiota. Vaikka lapset saivatkin vähemmän aikuisen huomiota, he itse keskittyivät runsaasti aikuiseen, vaikka tämä huomio ei ollutkaan kovin sitoutunutta. Lisäksi suhteet toisiin lapsiin jäivät löyhemmiksi. Tulokset kuvaavat alkuperäiskansataustaisten lasten syrjäytyneestä asemasta ja löyhemmästä yhteisestä kiinnostuksen kohteesta. Nämä lapset tarvitsevat enemmän yhdessä kehiteltäviä sisältöjä varhaiskasvatuksessa.

Tutkimustiimiin Taiwanissa kuuluivat Hui-Chun Lee (Tzu-Chi University) Li-Chen Wang (Chang Gung University), Hui-Hua Chen (Dong Hwa University) & Shu-Shuan Shih (Taitung University).

Taidekasvatuksen ulottuvuuksia

Conference of Aesthetics Education for Young Children pidettiin Shih Chienin yliopistossa Taipeissa. Pääpuheenvuorossaan Jyrki Reunamo arvioi kolme upeaa taidekasvatusvideota kuvataiteista, musiikista ja draamasta. Videot esitellään hienoja esimerkkejä jakaa  taiteen maailmaa. Reunamo esitteli myös taidekasvatusmallinsa (klikkaa kuvaa suurentaaksesi sen). Mallissa on neljä opetuksen taiteen toimintoa. Ensimmäinen on ilmaista ja nauttia taiteen maailmasta ja sen perinnöstä. Toiset ovat luodut henkilökohtaiset suuntaukset eri taidetta varten. Kolmas toiminto on taiteen hallitseminen (oikein tekeminen). Neljäs toiminto on yhteisöä rikastava yhteinen taiteen luominen. Esitys on katsottavissa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=Mo8kDineJLs

Mitä kauemmin lapsi on varhaiskasvatuksessa, sitä paremmin hän voi vaikuttaa sosiaalisiin tilanteisiin

Aadan tutkimuksessa tarkastellaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämien vuosien yhteyttä heidän sosiaaliseen suuntautumiseensa ja tärkeimpiin huomionkohteisiin. Aineisto kerättiin Progressive Feedback -hankkeessa havainnoimalla lapsia: 20 457 havaintoa 972 kuusivuotiaasta 360 lapsiryhmästä Suomessa. Tulosten mukaan lasten varhaiskasvatuksessa viettämillä vuosilla on yhteys heidän sosiaalisiin orientaatioihinsa ja tärkeimpiin huomion kohteisiin, Muutokset olivat erilaisia tytöillä ja pojilla. Mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen, sitä vähemmän mukautuvaa suuntautumista havaittiin. Alle vuoden varhaiskasvatukseen osallistuneiden lasten havaittiin osallistuvan vähiten. Hallitseva suuntautuminen lisääntyi mitä pidempään lapset olivat osallistuneet varhaiskasvatukseen. Yli neljä vuotta varhaiskasvatuksessa olleet kiinnittivät harvoin huomiota ei-sosiaalisiin esineisiin ja aikuisiin ja kiinnittivät usein huomiota useisiin lapsiin.

Koska sekä osallistaviin että hallitseviin sosiaalisiin suuntauksiin kuuluu vaikuttaminen varhaiskasvatuksen oppimisympäristöön, voidaan päätellä, että enemmän varhaiskasvatuksessa olevat lapset ovat osallistuvampia verrattuna lapsiin, jotka ovat olleet vähemmän aikaa varhaiskasvatuksessa. Tulokset näkyvät taulukossa (klikkaa taulukkoa suurentaaksesi sitä). Observoijat eivät tienneet, kuinka kauan lapset olivat viettäneet aikaa varhaiskasvatuksessa, joten löydetyt erot eivät perustu tarkkailijoiden olettamuksiin. Tulokset ovat tilastollisesti merkittäviä. Kaiken kaikkiaan mitä enemmän lapsi viettää aikaa varhaiskasvatukseen, sitä enemmän lapsella on vaikutusta sosiaalisissa tilanteissa!

Aada Heikkilä & Jyrki Reunamo (2023) The years children spent in early education in relation to their social relations and objects of attention, European Early Childhood Education Research Journal, DOI: 10.1080/1350293X.2023.2254534

Lasketaan leikkien – Käsikirja varhaiskasvatuksen matematiikkaan

Perusteos varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen matematiikan opetuksen tueksi.Perusasenne varhaiskasvatuksessa matematiikkaan on oltava, että matematiikka on kaikkialla ja koko ajan ja että ihan jokainen lapsi voi oppia matematiikkaa oikeanlaisella ohjauksella. Matematiikka tai sen oppiminen ei ole sidottu oppituokioihin tai matemaattisiin tehtäviin. Matematiikka saa maistua. Matemaattisia sisältöjä voi nautiskella ja niitä voi inhota. Matematiikka on kaikkialla, myös ruuassa ja syömisessä. Kirjassa perusasennetta, matematiikka on kaikkialla, sovelletaan esimerkin omaisesti lapsen jokapäiväiseen arkeen. Älä pelkää tunteita, keskeneräisyyttä ja hulluttelua päivän eri tilanteissa. Matematiikkaa voi käsitellä, vaikka lopputuotetta, valmista taitoa ei syntyisikään.

 

Taiwanilaiset opiskelijat harjoittelussa Keravalla

Taiwanilaiset opiskelijatTaitungin yliopistosta suorittivat yhden harjoitteluistaan Keravan Heikkilän päiväkodissa. Opiskelijat osoittivat huomattavaa herkkyyttä ja huomiota lasten tukemiseen ja pedagogiikkaan. Samalla he kertoivat oppineensa paljon, erityisesti leikistä, lasten osallisuuden vahvistamisesta ja tuesta. Iso kiitos ohjaaja Johanna Nevalalle, joka edisti harjoittelua monin tavoin. Erityinen kiitos henkilökunnalle, joka ohjasi harjoittelua ja johdatti opiskelijat suomalaisen varhaiskasvatuksen alkulähteelle. Jotkut asiat voi oppia vain käytännössä!

Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuuden lisääminen liikkumisella

Outi Arvola on tutkinut eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten liikkumista ja sen yhteyksiä varhaiskasvatustoimintaan. On hyvin tiedossa, että liikkuminen edistää lasten hyvinvointia ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten keskimääräinen liikkuminen on hyvällä tasolla (klikkaa taulukkoa). Ongelmana näiden lasten kohdalla on kuitenkin esimerkiksi lasten vähäisempi osallistuva sosiaalinen rooli varhaiskasvatuksessa ja runsaampi oppimisprosessien keskeytyminen. Kehittävän Palautteen aineistosta käy ilmi, että runsas liikkuminen on yhteydessä runsaampaan osallistumiseen niin sosiaalisesti kuin sitoutumalla kestäviin oppimisprosesseihin. Kolmannes kestävästä ja kehittyvästä toiminnasta tapahtui runsaan liikkumisen aikana. Havaintotulokset osoittavat, että liikunta liittyy lisääntyneeseen osallistumiseen ja sosiaalisten prosessien rakentamiseen kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten lasten kanssa. Liikkuminen ei ole siis pelkästään fyysistä toimintaa, vaan sillä on merkitystä myös paikan löytämiseen yhteisen ja kestävän sosiaalisen todellisuuden rakentamisessa. Tähän eri kieli- ja kulttuuritaustaiset voivat harjaantua jo varhaiskasvatuksessa liikunnan avulla. Tutkimustulos on merkittävä pedagogisia toimenpiteitä kehitettäessä. Tutustu artikkeliin alla olevan linkin kautta:

Arvola, O., Liljeroth, P. & Reunamo, J. (2023). Is physical activity a pathway to culturally and linguistically diverse children’s participation in early childhood education and care? Journal of Early Childhood Education Research 12(1), 150-168. https://journal.fi/jecer/article/view/117865/76580

Hyvinvoinnin arviointi

Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO on tehnyt videon lasten hyvinvoinnin arvioinnista varhaiskasvatuksessa. Videossa esitetään hyvinvoinnin neljä kulmakiveä, jotka ovat oppiminen, liikkuminen, emootiot ja sosiaaliset orientaatiot, sekä niiden arviointi. Lisäksi pohditaan hyvinvoinnin kokonaisuutta osana varhaiskasvatuksen monimuotoista hierarkista rakennetta. Video on katsottavissa osoitteessa https://youtu.be/bgcecbirjwM