Autistisen lapsen sitoutuneisuus varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä

Kasvatustieteen päivillä 2023 Vaasassa esiteltiin Kehittävän Palautteen tuloksia autististen lasten osalta. Autistisen lapsen leikin on kuvattu olevan esineorientoitunutta tai sisältävän ikätovereihin verrattuna vähemmän symbolisia elementtejä. Leikin itseisarvo tai merkitysyhteenkuuluvuuden tunteen mahdollistajana on jätetty huomiotta. Aiempi tutkimus autististen lasten arkipäivän toiminnoista ja sitoutuneisuudesta inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa on varsin vähäistä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin lasten osallisuutta ja sen yhteyttä päivän toimintoihin, lasten mielenkiinnon kohteisiin sekä lasten emootioihin toimintojen aikana. Autistiset lapset ilmaisivat positiivisia tunteita silloin, kun heidän sitoutuneisuutensa oli voimakkainta. Intensiivisintä sitoutumista päivän toiminnoissa havaittiin aikuisten tukeman leikin aikana. Tulos korostaa opettajan roolia ja kannattelua leikkiprosesseissa. Lisäksi autististen lasten sitoutuneisuus näyttäytyi korkeimmalla tasolla, kun heidän huomionsa ja keskittymisensä kohdistui muihin lapsiin tai lapseen. Tulos osoittaa,että vertaissuhteet voivat olla tärkeimpiä suhteita myös autistisen lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle.

Marja Syrjämäki, Itä-Suomen yliopisto, Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Henri Pesonen, Oslon yliopisto, Raija Pirttimaa, Jyväskylän yliopisto, Elina Kontu, Tampereen yliopisto

Erityisen tuen lasten osallistuminen

Tiina Kuutin et al. artikkeli Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education on ollut yksi EJSNEn kymmenestä luetuimmasta artikkelista. Artikkelin voi lukea osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2021.1920214

Runsaat onnittelut! Eräs itsestään selvä, mutta silti usein unohtuva tulos on, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat monimuotoinen joukko yksilöitä, joiden osallistumsen taidot, tarpeet ja käytännöt ovat hyvin erilaisia (klikkaa Taulukkoa saadaksesi sen suuremmaksi)

 

Sosio-emotionaalisen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksessa

Kehittävä Palautteen organisaatio, verkosto ja menetelmät ovat olleet mukana Business Finlandin rahoittamassa CREDU-hankkeessa (https://creduprojekti.wordpress.com/). Yksi osa hanketta oli tutkia kahden intervention (SAGA ja Pikkuli) vaikutuksia lasten emotionaaliseen ja verbaaliseen kehitykseen. Sekä SAGA- että Pikkuli-interventioissa lasten sisäänpäinsuuntautuvat oireet (kuten alakuloinen mieliala, vetäytyneisyys ja ahdistuneisuus) vähenivät ja prososiaalisuus (toisten auttaminen ja myötätuntoisuus) lisääntyi. SAGA-interventiossa havaittiin lisäksi lasten ulospäinsuuntautuvien oireiden (kuten keskittymisvaikeudet, konflikteihin joutuminen) vähentyneen ja sosiaalisen orientaation (kuten kiinnostus vuorovaikutukseen ja sosiaaliset taidot) lisääntyneen. Tulokset viittaavat siihen, että molemmilla interventioilla on hyvät mahdollisuudet tukea lasten sosiaalis-emotionaalista kehitystä ja myös varhaiskasvatusympäristön kehitystä. SAGAn verkkosivut osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/projektit/lasten-sosiaalisen-ja-emotionaalisen-kehityksen-tukeminen-varhaiskasvatuksessa. Pikkulin www-sivut ovat osoitteessa https://www.pikkuli.fi/. 

Martikainen, S., Kalland, M., Linnavalli, T., Kostilainen, K., Aittokoski, M., Reunamo, J., Vasileiou, Z. & Tervaniemi, M., (In press). Supporting social-emotional development in early childhood education and care – a randomized parallel group trial evaluating the impact of two different interventions.
Scandinavian Journal of Educational Research.

Autistiset lapset varhaiskasvatuksessa

Tutkimus autististen lasten osallistumisesta päivittäiseen toimintaan osallistavassa varhaiskasvatuksessa on vähäistä. Suomessa kaikilla alle 7-vuotiailla (ennen perusopetusta) lapsilla, mukaan lukien autistiset lapset, on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Lapset osallistuvat myös pakolliseen, maksuttomaan esiopetukseen perusopetuksen alkamista edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ei myöskään ole riippuvainen siitä, tarvitseeko lapsi päivähoitoa vanhempiensa työn takia. Autistiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen inklusiivisissa päiväkodeissa. Niinpä tässä tutkimuksessa tarkastelimme autististen lasten osallistumista keskittymällä observoituun toimintaan päiväkodeissa.

Tiedot kerättiin vuosina 2017-2020 Kehittävän Palautteen aineiston osana. jossa lapsia havainnoitiin systemaattisella otannalla. Tutkimusmateriaali koostui seitsemän autistisen lapsen havainnoista osana suurempaa lapsiotosta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset osoittivat, että autistiset lapset ilmaisivat syvimmän osallistumisensa aikana positiivisia tunteita osallistumisesta ja tekivät yhteistyötä ja suuntasivat huomionsa muiden lasten kanssa. Lisäksi autistiset lapset osoittivat intensiivisintä osallistumista aikuisten tukeman leikin aikana.

Vertaissuhteilla näyttää olevan keskeinen rooli osallistumisen ja siten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Tuloksemme osoittivat, että autistiset lapset olivat eniten mukana toiminnassaan, kun he olivat suuntautuneet useisiin tai vain yhteen lapseen kerrallaan; itse asiassa he olivat jopa enemmän mukana tällaisissa toimissa kuin aikuisiin, ei-sosiaalisiin tavoitteisiin tai tilanteeseen yleisesti liittyviin toimiin. Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että autistisilla lapsilla (Chang ym. 2016) sekä yleensä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla (Broomhead 2019) on vähemmän kokemuksia sosiaalisesta vuorovaikutuksesta neurotyyppisten ikätovereiden kanssa. Näin ollen tämä havainto viittaa aikaisempien tutkimusten mukaisesti siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tuettava järjestelmällisesti yksittäisen lapsen ja koko ryhmän vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimus autististen lasten osallistumisesta päivittäiseen toimintaan osallistavassa varhaiskasvatuksessa on vähäistä. Suomessa kaikilla alle 7-vuotiailla (ennen perusopetusta) lapsilla, mukaan lukien autistiset lapset, on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Lapset osallistuvat myös pakolliseen, maksuttomaan esiopetukseen perusopetuksen alkamista edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ei myöskään ole riippuvainen siitä, tarvitseeko lapsi päivähoitoa vanhempiensa työn takia. Autistiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen inklusiivisissa päiväkodeissa. Niinpä tässä tutkimuksessa tarkastelimme autististen lasten osallistumista keskittymällä observoituun toimintaan päiväkodeissa.

Tiedot kerättiin vuosina 2017-2020 Kehittävän Palautteen aineiston osana. jossa lapsia havainnoitiin systemaattisella otannalla. Tutkimusmateriaali koostui seitsemän autistisen lapsen havainnoista osana suurempaa lapsiotosta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.

Tulokset osoittivat, että autistiset lapset ilmaisivat syvimmän osallistumisensa aikana positiivisia tunteita osallistumisesta ja tekivät yhteistyötä ja suuntasivat huomionsa muiden lasten kanssa. Lisäksi autistiset lapset osoittivat intensiivisintä osallistumista aikuisten tukeman leikin aikana.

Vertaissuhteilla näyttää olevan keskeinen rooli osallistumisen ja siten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Tuloksemme osoittivat, että autistiset lapset olivat eniten mukana toiminnassaan, kun he olivat suuntautuneet useisiin tai vain yhteen lapseen kerrallaan; itse asiassa he olivat jopa enemmän mukana tällaisissa toimissa kuin aikuisiin, ei-sosiaalisiin tavoitteisiin tai tilanteeseen yleisesti liittyviin toimiin. Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että autistisilla lapsilla (Chang ym. 2016) sekä yleensä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla (Broomhead 2019) on vähemmän kokemuksia sosiaalisesta vuorovaikutuksesta neurotyyppisten ikätovereiden kanssa. Näin ollen tämä havainto viittaa aikaisempien tutkimusten mukaisesti siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tuettava järjestelmällisesti yksittäisen lapsen ja koko ryhmän vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja.

Tutkimusartikkeli on hyväksytty julkaistavaksi journalissa European Journal of Special Needs Education otsikkona, The involvement of children with autism in early childhood education. Artikkelin kirjoittajina ovat olleet Marja Syrjämäki, Jyrki Reunamo, Henri Pesonen, Raija Pirttimaa ja Elina Kontu. Lue artikkeli: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2023.2179310

Kaaos varhaiskasvatuksessa

Helsingin Sanomat käsittelee varhaiskasvatuksen opettajapulaa 6.5.22. Artikkelissa käytetään Kehittävän Palautteen dataa kuvaamaan varhaiskasvatuksen kaaosta.

“Lasten kokemusten kannalta kiinnostavimmat seuraukset löytyvät Reunamon johtaman Kehittävä palaute -varhaiskasvatuksessa hankkeen aineistosta. Aineistossa on esimerkiksi havainnoitu tarkasti tuhansien lasten toimintaa, tunteita ja sosiaalisia suhteita eri puolilla Suomea. Päiväkotien resurssipulasta on kerätty aineistoa vuodesta 2010 asti.

Ensiksikin Reunamo painottaa, että aikuisten raportoiman resurssipulan ja kaaoksen määrä on pysynyt yli kymmenen vuotta yllättävän paljon samana. Pandemia lisäsi aikuisten stressiä hetkeksi, mutta nyt sen vaikutus ei enää samalla tavalla näy.

Päiväkotien välillä on myös valtavia eroja. Osalla päiväkodeista menee hyvin, mutta toisissa pula ammattilaisten ajasta on jatkuvaa.

 

Resurssipulasta raportoidaan keskimäärin vähän enemmän suurista päiväkodeista. Samoin erilaista tukea tarvitsevien lasten ja vieraskielisten lasten osuus näkyy aikuisten vastauksissa koko aineistossa.

RESURSSIPULASTA kärsivissä ryhmissä lapset sekä ulkoilevat että liikkuvat päivän aikana vähemmän. Päiväuniaika pitenee.

Päivään mahtuu kaikissa päiväkodeissa leikkiä, mutta resurssipulasta kärsivissä päiväkodeissa leikistä pienempi osa on tuettua. Siis sellaista, jossa lapsi ja aikuinen rakentavat leikkiä yhdessä, mutta joka ei kuitenkaan ole täysin aikuisvetoisesta ohjattua toimintaa.

Lasten toiminnasta suurempi osuus liittyy muuhun kuin toisiin ihmisiin. Parhaimmillaan se voi tarkoittaa keskittynyttä ja mieluista leikkiä yksin, mutta pahimmillaan vasten­tahtoista yksinäisyyttä ja ikävystymistä.

Lapset saavat aikuisilta vähemmän keskittynyttä huomiota, mutta ottavat myös vähemmän kontaktia toisiinsa. Kun sosiaalisia kohtaamisia on, useampi lapsi ottaa niissä vetäytyvän roolin.

”Lasten ihmissuhteet ovat heikompia ja hauraampia, oli kyse sitten kaverisuhteista tai suhteista aikuisin. Positiivisia tunteita näkyy lapsilla vähemmän, varsinkin onnellisuutta.”

Syventyminen toimintaan vähenee. Lasten toiminta on hajanaisempaa, millä on vaikutusta oppimiseen.

REUNAMON mielestä erityiseen tukeen ja vieraskielisten lasten tukeen pitäisi selvästi satsata nykyistä enemmän.”

Voimme muuttaa maailmaa vain jos näemme siihen mahdollisuuden!

Teemu Nikkola tutkii lasten luovuuden yhteyksiä lasten varhaiskasvatuksen arkeen, näkemyksiin ja sosiaalisuuteen. Teemun artikkelin mukaan haastattelemalla mitattu lasten tapa nähdä sosiaaliset tilanteet (avoimuus ja vaikuttaminen) ovat yhteydessä riippumattomalla mittarilla mitattuun (Torrance) luovuuteen ovat yhteydessä toisiinsa. Luovat lapset ovat avoimempia ja vaikuttavampia sosiaalisissa rooleissaan. Taipumus kehitellä tilanteita luovilla tavoilla näkyy mielenkiintoisesti uusilla tavoilla kehittää myös sosiaalisia tilanteita. Sosiaalinen luovuus näkyi erityisesti lasten vertaissuhteissa, aikuisten kanssa yhteys oli vähäisempi. Aikuisten kanssa lapsi siis näkee sosiaalisen luovuuden mahdollisuudet vähäisempänä kuin kavereiden kanssa. Artikkeli on juuri tullut vapaasti luettavaksi osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/03004430.2020.1813122. Tutustu Teemun mielenkiintoiseen artikkeliin. Tulevaisuus on avoin ja voimme vaikuttaa siihen vain, jos näemme ja voimme kuvata todellisia tapoja muuttaa maailmaa! Lapsi tarvitsee mahdollisimman varhain mahdollisuuden harjoitella omaa sosiaalista luovuuttaan, jotta hänen taitonsa osallistua yhteisen maailman rakentamiseen vahvistuu.

Kehittävä Palaute Kansallisen arviointiosaamisen kehittämisverkostossa (KAARO)

KAARO-verkosto on opettajankoulutuksen kehittämishanke, jossa erityisenä painopisteenä on arviointi. Kehittävä Palautetta on käytetty KAAROn materiaalina varhaiskasvatukseen liittyen. YouTubessa on tiiviitä videoita, joissa käydään läpi sekä arvioinnin perusteita, että arvioinnin avulla saatuja tuloksia ja johtopäätöksiä varhaiskasvatuksen kehittämistarpeista. Tutustu videoihin. Niissä on saatu mahtumaan paljon asiaa tiiviiseen muotoon.

Kehittävä Palaute varhaiskasvatuksessa

Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksen laadun indikaattorit

Kasvan, liikun ja kehityn

 

Kehittävä Palaute ja tarinankerronta

Kehittävä Palaute on mukana laajassa CREDU- hankkeessa. Yhtenä osana hanketta on ollut tarinankerronnan vaikutukset varhaiskasvatuksessa. Tutkimuspäiväkodeissa hyödynnettiin professori Mirjam Kallandin kehittämää jaetun tarinankerronnan metodia SAGA. Siinä yhdessä lapsen kanssa keskustellen häntä johdatellaan miettimään tunteita ja vuorovaikutusta. Toisena tutkimuksen opetusmetodina hyödynnettiin Pikkuli-nimisen animaatiohahmon ympärille rakennettua toimintaa. Pikkuli-lintu kommunikoi ilmeillä, eleillä ja äännellen – mutta ilman puhetta tai kertojaa.  Lue lisää.

Kasvan, liikun ja kehityn: varhaiskasvatuksen aktiviteetin eri-ikäisillä lapsilla

Kansallisen arviointiosaamisen verkoston blogissa on Kehittävän Palautteen aineistosta koottu kirjoitus, jossa kuvataan eri-ikäisten lasten varhaiskasvatusta. Tuloksista ilmenee, millaista varhaiskasvatuksta eri ikäryhmille tarjotaan, millaisen varhaiskasvatuksen lapset tuottavat ja myös millaista varhaiskasvatuksta eri-ikäiset lapset tarvitsevat. Tsekkaa kirjoitus osoitteessa https://www.kaaro.fi/post/kasvan-liikun-ja-kehityn-varhaiskasvatuksen-aktiviteetin-eri-ik%C3%A4isill%C3%A4-lapsilla.

Osallistuminen, sitoutuminen ja vertaiskontaktit erityistä tukea tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksessa

Kehittävän Palautteen aineistosta tehty artikkeli Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education on julkaistu European Journal of Special Needs Education –lehdessä. Artikkelissa tutkitaan lasten päivittäistä toimintaa, osallistumista, huomion kohteena olemista ja sosiaalisia suhteita pelin aikana ja muuta sosiaalista toimintaa eri ryhmissä, jotka muodostuvat lasten erityistarpeiden mukaan. Yleisin syy, miksi lapsilla oli erityisen tuen tarve varhaiskasvatuksessa, olivat itsesääntelyyn liittyvät vaikeudet. Tehokas itsesääntely on välttämätöntä yksilön toiminnalle ja varhaislapsuus on tärkeä ajankohta itsesääntelyn kehittymiselle. Varhaiskasvatuksessa työskentelevät ammattilaiset ovat vastuussa lasten tukemisesta tilanteissa, joissa tarvitaan itsesääntelytaitoja. Tuloksemme olivat yhdenmukaisia ​​tutkimusten kanssa, jotka osoittavat, että lapsilla, joilla on vaikeuksia itsesäätelyssä, on suurempi riski jäädä yhteisen leikin ulkopuolelle. Tämä tulos on huolestuttava, koska yhteinen leikki tukee itsesäätely-taitojen kehittymistä, kun taas yksinpelillä ei ole tätä vaikutusta. Tämä tarkoittaa, että juuri lapset, joiden on harjoiteltava itsesäätely-taitojaan, puuttuvat mahdollisuudet tehdä niin. Lapset suosivat prososiaalisia vertaiskontakteja ja laiminlyövät epäsosiaaliset ikäisensä, mikä tekee ystävyyssuhteiden luomisesta entistä vaikeammaksi, jos lapsella on jo vaikeuksia muodostaa vertaissuhteita eikä hänellä ole taitoja toimia tilanteissa, joissa vaaditaan sosiaalisia taitoja. Ulkopuolelle jääminen aiheuttaa negatiivisia tunteita ikäisensä suhteen ja negatiiviset tunteet voivat aiheuttaa epäsosiaalista käyttäytymistä tai päinvastoin. Tämä voi aiheuttaa noidankehän, jota on vaikea rikkoa. Siksi varhainen puuttuminen on välttämätöntä. Tutustu artikkeliin, linkki artikkeliin:  https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2021.1920214

Kuutti, T., Sajaniemi, N., Björn, P., Heiskanen, N. & Reunamo, J. (2021). Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education. European Journal of Special Needs Education. https://doi.org/10.1080/08856257.2021.1920214.