Kansallinen arviointiosaamisen kehittämisverkosto KAARO on tehnyt videon lasten hyvinvoinnin arvioinnista varhaiskasvatuksessa. Videossa esitetään hyvinvoinnin neljä kulmakiveä, jotka ovat oppiminen, liikkuminen, emootiot ja sosiaaliset orientaatiot, sekä niiden arviointi. Lisäksi pohditaan hyvinvoinnin kokonaisuutta osana varhaiskasvatuksen monimuotoista hierarkista rakennetta. Video on katsottavissa osoitteessa https://youtu.be/bgcecbirjwM
Professori Mei-Chun Lin vieraili viikon Suomessa tutustumassa suomalaiseen varhaiskasvatukseen erityisesti taidekasvatuksen ja vielä erityisemmin draamakasvatuksen näkökulmasta. Professori Hui-Hua Chen on aloittanut vierailevana professorina tutkiakseen erityisesti lasten lukemistilanteita. Professori Chenin vierailu kestää helmikuuhun 2024. Aineistona on sekä Taiwanissa että Suomessa kerätty aineisto. Kuvassa vasemmalta Reunamo Educationin toimitusjohtaja Leena Lahtinen, professori Hui-Hua Chen, Kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Johanna Mäkelä ja professori Mei-Chun Lin.
Professori Mei-Chun Lin vierailee Helsingin yliopistossa ja Reunamo Edussa 31.7.-7.8. Hän on dekaani Tainanin kansallisessa yliopistossa Taiwanissa. Hän on myös Tainanin kansallisen yliopiston draaman luomisen ja soveltamisen laitoksen perustajajohtaja ja professori. Tämä on ensimmäinen osasto Aasiassa, joka keskittyy draamakasvatuksen ja soveltavan draaman tutkimuksen ja käytännön kehittämiseen. Professori Lin on Taiwan Drama Education Associationin (TADEA) puheenjohtaja ja Journal of Drama Education and Performing Arts -lehden päätoimittaja. Etsimme yhteistyötä erityisesti varhaiskasvatuksen esteettiseen kasvatukseen liittyen.
Tiina Kuutin et al. artikkeli Participation, involvement and peer relationships in children with special educational needs in early childhood education on ollut yksi EJSNEn kymmenestä luetuimmasta artikkelista. Artikkelin voi lukea osoitteessa https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2021.1920214
Runsaat onnittelut! Eräs itsestään selvä, mutta silti usein unohtuva tulos on, että erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat monimuotoinen joukko yksilöitä, joiden osallistumsen taidot, tarpeet ja käytännöt ovat hyvin erilaisia (klikkaa Taulukkoa saadaksesi sen suuremmaksi)
Jolanda Havisalmen artikkeli varhaiskasvatuksen kaaoksesta on julkaistu Varhaiskasvatuksen tiedelehdessä . Tutkimus toteutettiin valtakunnallisen Kehittävä palaute -menetelmän avulla. Aineisto kerättiin vuosina 2017–2021 satunnaisotannalla kahden toisistaan riippumattoman mittariston avulla. Aineisto koostui varhaiskasvatuksen henkilöstön tekemistä oppimisympäristöjen arvioista (n = 2652) sekä koulutettujen observoijien tekemistä lapsihavainnoista (201 851).Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne näyttää kriisiytyneen ja arki päiväkodeissa on paikoittain epävakaata. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä oppimisympäristön tekijät liittyvät korkeaksi arvioituun kaaokseen. Oppimisympäristöä lähestyttiin prosessilaadun näkökulmasta keskittyen vuorovaikutuksen sekä pedagogisen toiminnan ja sen johtamiseen liittyviin teemoihin. Lisäksi henkilöstön ja lasten toimintaa kaoottisissa oppimisympäristöissä tarkasteltiin lähemmin päiväkodin yleisen tilanteen, lapsen toiminnan sekä henkilöstön ja lasten sosiaalisten orientaatioiden kautta. Aineisto analysoitiin kvantitatiivisin menetelmin käyttäen pää-komponenttianalyysiä, reliabiliteettianalyysiä, korrelaatiota ja varianssianalyysiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että riittämättömät resurssit ja rakenteet, puutteellinen pedagoginen johtaminen ja osaamisen kehittäminen sekä kylmä ilmapiiri ja epäsensitiivisyys ovat yhteydessä korkeaksi arvioituun kaaokseen. Tarkasteltaessa päiväkodin yleistä tilannetta, kaaos näyttäytyi korkeampana rutiininomaisissa tilanteissa ja vapaassa leikissä. Lasten toiminnassa korostui erityisesti sääntöjen vastainen, kielletty toiminta. Henkilöstön ja lasten välisessä vuorovaikutuksessa sosiaalisissa orientaatioissa painottuivat omaehtoisuus ja vetäytyneisyys. Kuviossa on koottuna kaaoksen ulottuvuudet (klikkaa kuva suuremmaksi!).
Vaikka varhaiskasvatuksen kaaoksesta puhutaan paljon resurssipulan näkökulmasta, tämän tutkimuksen mukaan myös pedagogisen johtamisen haasteet ja sosiaalisen oppimisympäristön kireys kytkeytyvät kaoottisuuteen. Kuitenkin suurimmaksi selittäväksi tekijäksi nousi riittämättömät rakenteet ja resurssit. Ongelma onkin se, miten vajailla resursseilla löydettäisiin tilaa toimintakulttuurin kriittiseen tarkasteluun, yhteiseen reflektioon ja toiminnan kehittämiseen. On selvää, että varhaiskasvatukseen tarvittaisiin lisää resursseja takaamaan ammattilaisille työrauha. Tämän lisäksi kaaosta voidaan ehkäistä suunnittelemalla rakenteita, jotka toisaalta ylläpitävät toiminnan kehittämistä ja toisaalta vapauttavat aikaa henkilöstön ja lasten välisiin kiireettömiin kohtaamisiin.
Artikkelin lähdetiedot alla. Klikkaa myös linkkiä ja lue koko artikkeli!
Havisalmi, J. & Reunamo, J. (2023). Mistä varhaiskasvatuksen kaaoksessa
on kysymys? Journal of early childhood education research, 12(2), 51-70. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.120383
Anna-Liisa Kyhälä väitteli 14.4.2023 aiheenaan “Lasten fyysinen aktiivisuus ja varh. kasv. mahdollisuudet sen edistämisessä”. Väitöskirjassa tarkasteltiin lasten fyysisen aktiivisuuden kokonaiskuvaa viikon kiihtyvyysanturimittausten perusteella, sekä selvitettiin fyysistä aktiivisuutta eri lasten toiminnoissa varhaiskasvatuksessa, mikä antaa perspektiiviä painopisteiden valintaan. Lisäksi oppimisympäristön tekijät olivat yhteydessä fyysiseen aktiivisuuteen. Observointiin ja oppimisympäristön arviointiin perustuvat tulokset antoivat viitteitä siitä, että lasten varhaiskasvatuspäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta on mahdollista lisätä pedagogisilla valinnoilla, suunnittelulla ja lasten sosiaaliset tarpeet huomioimalla. Lasten fyysiseen aktiivisuuteen voi vaikuttaa! Kuvioon on koottu yleiskuva fyysisen aktiivisuuden kehittämisestä varhaiskasvatuksessa, klikkaa kuva isommaksi.
Kehittävä Palautteen organisaatio, verkosto ja menetelmät ovat olleet mukana Business Finlandin rahoittamassa CREDU-hankkeessa (https://creduprojekti.wordpress.com/). Yksi osa hanketta oli tutkia kahden intervention (SAGA ja Pikkuli) vaikutuksia lasten emotionaaliseen ja verbaaliseen kehitykseen. Sekä SAGA- että Pikkuli-interventioissa lasten sisäänpäinsuuntautuvat oireet (kuten alakuloinen mieliala, vetäytyneisyys ja ahdistuneisuus) vähenivät ja prososiaalisuus (toisten auttaminen ja myötätuntoisuus) lisääntyi. SAGA-interventiossa havaittiin lisäksi lasten ulospäinsuuntautuvien oireiden (kuten keskittymisvaikeudet, konflikteihin joutuminen) vähentyneen ja sosiaalisen orientaation (kuten kiinnostus vuorovaikutukseen ja sosiaaliset taidot) lisääntyneen. Tulokset viittaavat siihen, että molemmilla interventioilla on hyvät mahdollisuudet tukea lasten sosiaalis-emotionaalista kehitystä ja myös varhaiskasvatusympäristön kehitystä. SAGAn verkkosivut osoitteessa https://www.helsinki.fi/fi/projektit/lasten-sosiaalisen-ja-emotionaalisen-kehityksen-tukeminen-varhaiskasvatuksessa. Pikkulin www-sivut ovat osoitteessa https://www.pikkuli.fi/.
Martikainen, S., Kalland, M., Linnavalli, T., Kostilainen, K., Aittokoski, M., Reunamo, J., Vasileiou, Z. & Tervaniemi, M., (In press). Supporting social-emotional development in early childhood education and care – a randomized parallel group trial evaluating the impact of two different interventions.
Scandinavian Journal of Educational Research.
Tutkimus autististen lasten osallistumisesta päivittäiseen toimintaan osallistavassa varhaiskasvatuksessa on vähäistä. Suomessa kaikilla alle 7-vuotiailla (ennen perusopetusta) lapsilla, mukaan lukien autistiset lapset, on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Lapset osallistuvat myös pakolliseen, maksuttomaan esiopetukseen perusopetuksen alkamista edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ei myöskään ole riippuvainen siitä, tarvitseeko lapsi päivähoitoa vanhempiensa työn takia. Autistiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen inklusiivisissa päiväkodeissa. Niinpä tässä tutkimuksessa tarkastelimme autististen lasten osallistumista keskittymällä observoituun toimintaan päiväkodeissa.
Tiedot kerättiin vuosina 2017-2020 Kehittävän Palautteen aineiston osana. jossa lapsia havainnoitiin systemaattisella otannalla. Tutkimusmateriaali koostui seitsemän autistisen lapsen havainnoista osana suurempaa lapsiotosta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että autistiset lapset ilmaisivat syvimmän osallistumisensa aikana positiivisia tunteita osallistumisesta ja tekivät yhteistyötä ja suuntasivat huomionsa muiden lasten kanssa. Lisäksi autistiset lapset osoittivat intensiivisintä osallistumista aikuisten tukeman leikin aikana.
Vertaissuhteilla näyttää olevan keskeinen rooli osallistumisen ja siten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Tuloksemme osoittivat, että autistiset lapset olivat eniten mukana toiminnassaan, kun he olivat suuntautuneet useisiin tai vain yhteen lapseen kerrallaan; itse asiassa he olivat jopa enemmän mukana tällaisissa toimissa kuin aikuisiin, ei-sosiaalisiin tavoitteisiin tai tilanteeseen yleisesti liittyviin toimiin. Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että autistisilla lapsilla (Chang ym. 2016) sekä yleensä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla (Broomhead 2019) on vähemmän kokemuksia sosiaalisesta vuorovaikutuksesta neurotyyppisten ikätovereiden kanssa. Näin ollen tämä havainto viittaa aikaisempien tutkimusten mukaisesti siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tuettava järjestelmällisesti yksittäisen lapsen ja koko ryhmän vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja.
Tutkimus autististen lasten osallistumisesta päivittäiseen toimintaan osallistavassa varhaiskasvatuksessa on vähäistä. Suomessa kaikilla alle 7-vuotiailla (ennen perusopetusta) lapsilla, mukaan lukien autistiset lapset, on oikeus osallistua varhaiskasvatukseen ja hoitoon. Lapset osallistuvat myös pakolliseen, maksuttomaan esiopetukseen perusopetuksen alkamista edeltävänä vuonna. Varhaiskasvatukseen osallistuminen ei myöskään ole riippuvainen siitä, tarvitseeko lapsi päivähoitoa vanhempiensa työn takia. Autistiset lapset osallistuvat varhaiskasvatukseen inklusiivisissa päiväkodeissa. Niinpä tässä tutkimuksessa tarkastelimme autististen lasten osallistumista keskittymällä observoituun toimintaan päiväkodeissa.
Tiedot kerättiin vuosina 2017-2020 Kehittävän Palautteen aineiston osana. jossa lapsia havainnoitiin systemaattisella otannalla. Tutkimusmateriaali koostui seitsemän autistisen lapsen havainnoista osana suurempaa lapsiotosta. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Tulokset osoittivat, että autistiset lapset ilmaisivat syvimmän osallistumisensa aikana positiivisia tunteita osallistumisesta ja tekivät yhteistyötä ja suuntasivat huomionsa muiden lasten kanssa. Lisäksi autistiset lapset osoittivat intensiivisintä osallistumista aikuisten tukeman leikin aikana.
Vertaissuhteilla näyttää olevan keskeinen rooli osallistumisen ja siten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Tuloksemme osoittivat, että autistiset lapset olivat eniten mukana toiminnassaan, kun he olivat suuntautuneet useisiin tai vain yhteen lapseen kerrallaan; itse asiassa he olivat jopa enemmän mukana tällaisissa toimissa kuin aikuisiin, ei-sosiaalisiin tavoitteisiin tai tilanteeseen yleisesti liittyviin toimiin. Tämä on mielenkiintoinen havainto, sillä aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että autistisilla lapsilla (Chang ym. 2016) sekä yleensä erityistä tukea tarvitsevilla lapsilla (Broomhead 2019) on vähemmän kokemuksia sosiaalisesta vuorovaikutuksesta neurotyyppisten ikätovereiden kanssa. Näin ollen tämä havainto viittaa aikaisempien tutkimusten mukaisesti siihen, että varhaiskasvatuksen ammattilaisten on tuettava järjestelmällisesti yksittäisen lapsen ja koko ryhmän vuorovaikutusta ja sosiaalisia taitoja.
Tutkimusartikkeli on hyväksytty julkaistavaksi journalissa European Journal of Special Needs Education otsikkona, The involvement of children with autism in early childhood education. Artikkelin kirjoittajina ovat olleet Marja Syrjämäki, Jyrki Reunamo, Henri Pesonen, Raija Pirttimaa ja Elina Kontu. Lue artikkeli: https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/08856257.2023.2179310
Professori Hui-Hua Chen Taiwanin Dong Hwa -yliopiston varhaiskasvatuksen laitokselta on saanut apurahan työskentelemään tutkijatiimissämme Suomessa heinä-marraskuussa 2023. Taiwanin tiede- ja teknologiaministeriö on myöntänyt professori Chenille apurahan tutkia lasten lukemisen prosesseja ja oppimista. Myös lukemisen oppimiseen liittyviä pedagogisia valintoja tarkastellaan. Suomalaisia ja taiwanilaisia käytäntöjä verrataan Taiwanissa ja Suomessa tehdyn laajan satunnaisotoksen perusteella.
Olemme observoineet lasten erilaisia lukemistilanteita, sekä aikuisen lukiessa lapsille että lasten “lukiessa” kirjoja itse. Meillä on tuhansia satunnaisia havaintoja lasten lukuprosesseista. Kahden kulttuurin vertailu antaa näkökulman oppimisprosessin ymmärtämiseen paitsi henkilökohtaisena oppimistehtävänä myös kulttuurisesti välitettynä yhteisen ymmärryksen tuottamisena.
Roosa Laaksonen on aloittanut jatko-opiskelijana Helsingin yliopistossa. Hän tekee väitöskirjaa lasten syrjäytymisestä. Roosalla on käytössään Kehittävän Palautteen aineisto, jonka ytimenä on observoitu lasten vetäytyvä orientaatio ja sen yhteydet lasten taitoihin, oppimisympäristöön ja johtamiseen. Roosa pääsee kiinni syrjäytymisen sekä prosessitekijöihin että resurssitekijöihin.