Blogi on nyt valmis. Kahden viimeisimmän merkinnän lähteitä en saanut enää viittausluetteloon. Eli harjoituskerta 7 ja artikkeli 2. Muut viittaukset olen tehnyt jo aikaisemmin. Olen yrittänyt tänään 10 kertaa avata viittausluettelon, mutta netti kaatuu joka kerta, kun yritän sitä avata ja kone jumiutuu. (Kone toimii muuten normaalisti). Joten viittaukset ovat:
Riikka Oittinen viittaa kurssikerta 7 -> Markus Jylhä kurssikerta 7
Viimeisellä kurssikerralle meidän tuli itse laatia alusta lähtien teemakarttaesitys. Ensin tuli hankkia tilastoaineistoa, joka sitten liitettiin Map-infoon. Itse valtsin aiheeksi Euroopan Unionin alueen alkoholin väärinkäyttöön ja itsemurhiin kuolleiden määrän 100t asukasta kohden vuonna 2005. En tiedä tuntuuko Map-infon kanssa työskentely jo niin raskaalta, että valitsemani aihekaan ei ole kevyemmästä päästä. Valitsin kyseisen vuoden, koska siltä oli parhaiten tilastoaineistoa saatavissa eri valtioista. Huomasin tilastoja tarkastellessani, että joltain mailta oli hyvin harvoin tai ei lainkaan arvoja kyseisissä tilastoissa. Italian kohdalla arvot olivat pysyneet joka vuosi samoina, joka on hämmentävää, sillä kaikissa muissa valtioissa arvot olivat vaihdelleet. Italian tulos tuntuukin hiukan epäilyttävältä.
Käytin karttana Artun neuvomaa maailmankarttaa, josta merkitsin erikseen alueeseeni kuuluvat valtiot. Lisäsin tähän tietokantaan kaksi uutta saraketta haluamilleni tiedoille. Yhdistin Excel-tietokannan Map-infon tietokantaan käyttämällä SQL Selectiä ja käytin yhdistävinä sarakkeina valtioiden nimiä. Osa tiedoista tuli mallikkaasti tietokantaan, mutta osan valtioista tiedot puuttuivat, joten syötin puuttuvien tiedot käsin. Tein aiheesta teemakartta esityksen, jossa on kaksi koropleettikarttaa päällekkäin. Käytin molemmissa kolmea eri luokkaa, jotta luettavuus säilyisi. Alhoholin väärinkäyttöön kuolleet merkitsin selkeästi toisistaan erottuvin värein ja itsemurhiin kuolleet rasterein.
Mielestäni karttaesitys on ihan onnistunut. Kartasta pystyy tulkitsemaan helposti alkoholin väärinkäyttöön ja itsemurhiin kuolleet eri valtioissa. Värit erottuvat selkeästi toisistaan eikä kapeampikaan rasteri sekoita asiaa, sillä keltainen, oranssi ja punainen eivät siltikään muistuta toisiaan. Luokitteluksi valitsin kvantiilin, jossa luokkiin tulee yhtä paljon arvoja. Valinnan heikkoutena on kuitenkin se, että kaikkein suurimmat arvot eivät erotu, jolloin kaikkein huolestuttavimmat alueet eivät tule esiin. Kartasta voidaan havaita, että alkoholiin kuolleiden määrä oli suurinta Ranskassa, Saksassa, Tanskassa, Virossa, Puolassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Kroatiassa. Yllättäen Suomi ei kuulu näiden valtioiden joukkoon, sillä Suomen arvot ovat laskeneet 1990- luvun lopun ja 2000-luvun alun arvoista merkittävästi. Itsemurhiin kuolleiden määrä on taas suurinta Ranskassa, Puolassa, Baltian maissa, Suomessa, Sveitsissä, Belgiassa, Kroatiassa, Sloveniassa ja Unkarissa. Molempien muuttujien kautta huolestuttavimpia valtioita ovat Ranska, Saksa, Puola, Viro, Kroatia, Slovenia ja Unkari. Näiden valtioiden kautta voidaan havaita, että samankaltaiset ongelmat voivat vaikuttaa alkoholin väärinkäyttöön johtaviin kuolemiin ja itsemurhiin. Näissä maissa on havaittavissa seikkoja, jotka edistävät molempia muuttujia. Alholin väärinkäyttöön ja itsemurhiin johtavien syiden arvaileminen on kuitenkin hankalaa pelkästään karttaesityksen avulla. Alholin väärinkäyttö ja itsemurhat ovat myös muuttujia, jotka edesauttavat toinen toisiaan. Alholin väärinkäyttä saattaa johtaa itsemurhaan ja läheisen itsemurha saattaa edesauttaa alkoholin väärinkäyttöä. Syitä voisivat olla työttömyys, nuorisotyöttömyys, köyhyys, suuret elintasoerot, syrjäytyminen sekä vallitseva kulttuuri.
Viimeisen kurssikerrankin läpikäyneenä voin todeta hahmottavani kokonaisuutena sen, mitä kaikkea Map-infolla voidaan tehdä. Osaamiseni on kuitenkin vielä alkuasteella, sillä tarvitsen vielä käyttäessäni sovellusta ohjeita, joita seurata. Olen myös oppinut samalla Markus Jylhän tapaan paljon tietoa kartografisesta esittämisestä. Olen oppinut minkälainen on hyvä karttaesitys ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Jos kuitenkin haluan syventää osaamistani, kurssi antaa tälle hyvät lähtökohdat, sillä alkeet on nyt suoritettu.
EU-maiden alkoholin väärinkäyttöön ja itsemurhiin kuolleiden määrä 100t asukasta kohden vuonna 2005
Queenin ja Blinnin artikkeli on vuodelta 1993, mutta se esittelee edelleenkin käyttökelpoista tietoa geoinformatiikkaan liittyen. Artikkelin sisällössä on paljon vanhaa tuttua, mutta myös jotain uusia asioita. Vanhojenkin asioiden lukeminen palauttaa mieliin jo aikaisemmin opitun tiedon.
Artikkeli määrittelee alussa GIS:n olevan tietokoneympäristössä toimiva ohjelma, jolla voidaan kerätä, varastoida, analysoida ja esittää karttaan liitettyä alueellista tietoa. GIS:n tarvitaan tietokonelaitteiston ja paikkatietoohjelmiston lisäksi paikkatietoaineistoa ja käyttäjä. Tämän lisäksi artikkeli esittelee GIS:n muita ominaisuuksia ja mahdollisuuksia. Nämä asiat ovat itselleni jo aikaisemmin tuttuja, kuten Mert Sasioglukin toteaa blogissaan. Artikkelissa esitellään uutena tietona kuitenkin yksityiskohtaisesti erilaisia ohjelmia ja niiden eroja GIS:iin.
Perinteisen kartan ja geoinformatiikan avulla tehtyjen karttojen välillä on monia eroja. Useimmat eroista kuitenkin suosivat GIS:n avulla tehtyjä karttoja. GIS karttojen tietoaineistoa on nopeampaa ja helpompaa päivittää kuin perinteisten karttojen ja GIS karttoihin voidaan helposti vaihtaa koordinaattijärjestelmä toisin kuin perinteiseen karttaan. GIS tajoaa myös moninaisempia analyysejä, joita kartta-aineistolle voidaan tehdä. GIS:n avulla voidaan myös yhdistää eri karttatasoja ja jättää turhia pois juuri halutun karttaesityksen mukaisesti. Perinteisellä kartalla tämä on vaivanloisempaa. GIS:n avulla karttaa on myös helpompi päivittää eikä koko karttaa tarvitse piirtää uudelleen niin kuin perinteisten karttojen kohdalla. Uusi tekniikka mahdollistaa myös sen, että kartta-aineistoa on helppoa kopioida ja jakaa useiden käyttäjien kesken, joka taas on hankalaa perinteisen kartan kohdalla. GIS pohjaisten karttojen yleiskustannukset ovat kuitenkin suuremmat kuin perinteisen kartan. GIS:n haittapuolena on myös se, että karttojen tekeminen vaatii aina tietoteknisen ympäristön, joka muuttuu nopeasti.
GIS:n voidaan kerätä ja varastoida paikkatietoa joko rasteri- tai vektorimuotoisena. Rasterimuodossa karttaesitys muodostuu ruuduista, joissa jokaisessa on sijainti- ja ominaisuustieto. Haastavaa tämän muodon käytössä on ruutujen koon valinta sopivaksi. Vektorimuotoinen aineisto taas koostuu pisteistä, viivoista ja monikulmioista, joihin on liitetty myös sijainti- ja ominaisuustieto. Vektorimuotoisen aineiston alueet alkavat ja päättyvät aina samaan koordinaattipisteeseen.
Overlay-analyysi on yksi GIS:n työkalu, jolla eri karttatasot voidaan laittaa päällekkäin. Sitä voidaan käyttää hyödyksi erilaisia karttaesityksiä tehtäessä. Voidaan esimerkiksi tehdä tiekartta, johon valitaan tähän karttaesitykseen sopivat karttatasot ja kootaan ne päällekkäin. Tämän työkalun avulla erilaisia ilmiöitä voidaan myös vertailla keskenään, kuten laitettaessa maaperäkartta ja maastokartta päällekkäin. Näin voidaan havaita esimerkiksi minkälaiset maaperät ovat suotuisia viljelylle ja minkälaiset asumiselle.
Tällä kerralla kävimme ensin kirpeässä pakkassäässä otamassa gps-laitteella koordinaattipisteitä. Valitsimme parini kanssa aiheeksi pyöräilytelineet, joiden löytäminen lumen seasta oli hiukan haasteellista. Gps-laitteen koordinaattipisteet laitettiin ylös ja kirjattiin luokassa excel-tiedostoksi. Nämä tiedot yhdistettiin Map-infon tietokantaa ja näin havaitsemamme pyöräilytelineet saatiin kartalle pisteiksi.
Tämän jälkeen harjoittelimme tehtävää, jossa tutkittiin Helsingin alueen pelikoneita. Excel-tietokanta pelikoneista tuotiin Map-infoon ja pelikoneet paikannettiin katuosoitteiden kautta. Tarvittiin kuitenkin ensin muutaman työvaihe, ennen kuin excel-tiedoston osoitteet ja map-infon osoitteet vastasivat toisiaan.
Itsenäistehtävänä oli hakea taulukkotietoa maanjäristyksiä käsittelevältä Internet-sivustolta ja luoda niiden kautta teemakartta maanjäristyksistä. Tarkoituksena oli valita eri suuruisia järistyksiä richterin asteikolla. Taulukon koordinaattiluvuilla maanjäristyspisteet saatiin paikannettua kartalle.
Tuotin ensin kartan, jossa eri richterin järistyksen olivat samalla kartalla eri värisin pistein. Tämä kuitenkin vaikutti sekavalta karttaesitykseltä. Tämän jälkeen tein 7.7, 7.0 ja 6.5 richterin järistykset eri kartoilla. Kartoista voidaan havaita, että voimakkaimpia järistyksiä on vähemmän kuin lievempiä. Olisin voinut valita verrattavaksi vielä pienempiä järistyksiä esimerkiksi 5.0 richterin asteikolla. Kuten Markus Jylhä on blogissaan tehnyt. Tällöin keskiselänteet ja laattojen reunat olisivat myös tulleet esiin, sillä loittonemisvyöhykkeillä järistykset eivät ole niin voimakkaita. Tällaisella esityksellä olisi voinut opettaa, että alityöntö- ja törmäysvyöhykkeillä sekä esimerkiksi vanhoilla laattojen saumakohdilla tapahtuu voimakkaita järistyksiä. Kun taas meren pohjassa loittonemisvyöhykkeillä, järistykset ovat lievempiä. Tällaisella esityksellä olisi voinut myös esittää maanjäristysten sijoittuvan laattojen saumakohtiin. Olisin voinut valita järistystä kuvaavat pisteet myös pienemmiksi, sillä nyt isot tähdet näyttävät peittävän pisteitä alleen.
Tällä kerralla harjoittelimme bufferointa eli puskurivyöhykkeiden tekemistä. Esimerkkiharjoituksena teimme puskuriyöyhkkeet tielle ja lentokenttien kiitoradalle. Ensimmäisessä esimerkissä teimme puskurivyöhykkeen tielle ja laskimme asutuksen määrän vyöhykkeen sisällä. Toisessa esimerkissä teimme puskurivyöhykkeen lentokenttien kiitoradalle ja laskimme eri meluailueilla sijaitsevaa asutusta. Tämän jälkeen meidän tuli tehdä erilaisia tarkasteluja melualueilta, joiden vastaukset näkyvät alla olevassa taulukossa. Teimme myös itsenäistehtävänä teemakartan, johon itse valitsin pääkaupunkiseudun alueella uima-altaiden määrää esittävän kartan.
Osaan tällä hetkellä ohjeiden avulla bufferoida ja tuoda erilaista aineistoa mapinfoon. Tämän sovelluksen käyttö on kuitekin pikkutarkkaa ja vaatii paljon harjoittelua. Itselläni on sellainen tunne, että opin paljon kerralla, mutta koska tietoa tulee nopeasti, se myös saattaa unohtua nopeasti. Tämän takia näitä taitoja tulisi harjoitella useasti, kuten Mert Sasioglukin blogissaan toteaa. Opittuihin asioihin tulisi palata ja muistutella mieleen, mitä edellisellä viikolla tuli opittua. Siihen tämä blogikirjoittaminen on tietenkin hyvä työkalu.
Puskurivyöhykkeillä voidaan selvittää tietyn kohteen ympärillä olevien tutkittavien muuttujien määrää. Tämä tehdään määrittämällä tietty etäisyys kohteelle ja laskemalla haluttujen muuttujien määrä tämän alueen sisällä. Puskurivyöhykkeitä voi mielestäni käyttää monenlaisessa tutkimuksessa hyödyksi. Esimerkkejä ovat vaikka ranta-asutuksen määrän laskeminen tai bussilinjan bussipysäkkien kävelyetäisyyden päässä olevan asutuksen määrän laskeminen.
Tämän harjoituskerran tarkoituksena oli oppia tekemään ruututeemakartta map-infossa. Valitsin omaksi teemakartakseni ruotsinkielisten määrän pääkaupunkiseudulla. Valitsin väriksi punaisen eri sävyt, jolloin tummimmat sävyt kuvastavat suurempia arvoja. Kokeilin erilaisia ruutukokoja, jotta saisin parhaan mahdollisen lopputuloksen. Ohessa on esimerkit 250*250m, 500*500m sekä 1000m*1000m ruutukoosta. Mielestäni näistä parhaimmaksi osoittautui keskimmäinen vaihtoehto. Isommat ruudut antavat vääränlaisen kuvan ruotsinkielisten levinneisyydestä. Kartasta voidaan havaita Markus Jylhän tapaan, että ruotsinkielisiä on eniten pääkaupunkiseudulla Espoossa ja Sipoon alueella. Itse yllätyin siitä, että ruotsinkielisiä ei ollutkaan niin paljoa kanta-Helsingin alueella. Ruotsinkielisten sijoittumisesta voidaan todeta, että tietyt alueet ovat kaksikielisten suosiossa. Näillä alueilla on paljon omakotitalo- ja pientalovaltaista asumista. Ne ovat hyvin suosittuja asuinalueita lapsiperheille. Näillä alueilla asuu keskimäärin hyvätuloisempaa väestöä, joilla on keskimääräistä korkeampi koulutus.
Tällä kurssikerralla saimme tarkasteltavaksemme teemakartan Afrikan alueelta, jossa esitettiin kyseisellä alueella esiintyneitä konflikteja ja niiden laajuutta sekä timanttikaivoksia ja öljykenttiä. Kartan pohjalta näyttää siltä, että luonnonrikkauksien ja konfliktien välillä on yhteys. Tamanttikaivoksilla näyttää olevan suurempi yhteys konflikteihin kuin öljykentillä. Markus Jylhän ajatuksia mukaillen konflikteihin vaikuttavat Afrikassa monet muutkin seikat. Tästä esimerkkinä voidaan todeta ainakin makean veden varat. Koska luonnonvaroilla on yhteys konfliktien esiintymiseen, voidaan todeta, että yksi syy alueellisiin koflikteihin liittyy taloudellisiin motiiveihin. Näistä luonnonrikkauksista on niiden hallitsijalle suurta taloudellista hyötyä. Jos olisi tietoa esimerkiksi timanttikaivosten tai öljykenttien löytämisvuodesta ja konfilktin alkamisvuodesta, voitaisiin tarkastella, onko näillä seikoilla todellinen yhteys. Toisin sanoen, onko konflikti alkanut sen jälkeen, kun on saatu tietoon jonkin alueen rikkaudet. Jos tiedossa olisi timanttikaivosten tai öljykenttien tuottavuusluokittelu, voitaisiin tarkastella vaikuttaako tämä konfilktin kestoon tai laajuuteen. Jos tiedossa olisi Internet-käyttäjien lukumäärä eri vuosina, voitaisin tarkastella, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia luonnorikkauksilla olisi alueelle. Internet-käyttäjien määrä kuvastaa hyvin taloudellista hyvinvointia. On kuitenkin odotettavissa, että taloudellinen hyvinvointi koskettaisi vain harvoja, joten Internet-käyttäjien määrä ei luonnonrikkauksien myötä kuitenkaan leviäsi laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Toisena tehtävänä meillä oli laatia tulvaindeksikartta Suomen alueelta. Tarkoituksena oli kerrata jo opittua eli yhdistää kaksi erilaista teemakarttatyyppiä toisiinsa sekä tuoda map-infoon excel-taulukkolaskentaohjelmasta tietoa. Aineistosta oli valmiiksi tehty histogrammi, josta näkyy, että kyseessä on vinojakauma. Tällaiseen aineestoon sopii hyvin kvantiili jakauma, joten valitsin sen omaan karttaani. Loin karttaan järvisyysporsentin pylväsdiagrammilla ja tulvaindeksin eli tulvaherkkyyden koropleettikarttana. Koska aiheena oli veteen liittyvät muuttujat, valitsin väreiksi sinisen eri sävyt. Valitsin pylväät ja koropleettikartan sävyt kuitenkin toisistaan selvästi erottuvilla sinisen sävyillä.
Kartasta voidaan havaita, että Suomessa on eniten järviä jo nimestäänkin tunnetulla Järvi-Suomen aluella, Kainuussa ja aivan pohjoisimmassa Suomessa. Tulvaherkkyys on suurinta Pohjanmaan ja Etelä-Suomen alueella. Näille alueille on ominaista vähäinen järvisyys sekä peltovaltaisuus. Keväisin järvisillä alueilla, kun jäät sulavat, järvet varastoivat vettä. Sellaisilla alueilla, joilla ei ole järviä, syntyy helpommin tulvia. Maatalous on myös riippuvainen tulvista. Tulvasuojelu ja tulvavallit ovat kuitenkin usein riittämättömiä ja suurtulvat voivat aiheuttaa tuhoja tällaisilla alueilla. Isoissa kaupungeissa Etelä-Suomessa on myös vähän järviä ja rakentaminen on tiivistänyt maata. Rankkasateiden yllättäessä syksyisin, ne saattavat aiheuttaa tulvia, jotka täyttävät viemärit nopeasti.
Artikkelissa käsiteltiin kahden päällekkäisen koropleettikartan havainnollisuutta kuvaamaan erilaisia ilmiöitä. On tärkeää lukijan kannalta, ettei luokkia ole kahdessa päällekkaisessä koropleetikartassa liikaa. Ymmärryksen kannalta on myös tärkeää, että luokkien värit on valittu tummenemaan harmoonisesti, jottei synny vääriä tulkintoja viallisesti valittujen tummuserojen kautta.
Artikkelissa kerrottiin tutkimuksesta, jossa selvitettiin kahden päällekkäisen ja toisaalta yhden ilmiön kuvaamien koropleettikarttojen havainnollisuutta. Tulokseksi saatiin, että koropleettiakartoissa, joissa esitetään vain yhtä asiaa on helpompi havainnoida jonkin ilmion levinneisyyttä. Kahden päällekkäisen koropleettikartan avulla taas on helpompi havainnoidan kahden muuttujan välistä suhdetta. Tutkimuksesta selvisi, että päällekkäiset koropleettikartat ovat vaikealukuisia, mutta hyvin tehtyinä kuvastavat hyvin ilmiöiden välistä suhdetta. Tällaisessa kartassa luettavuuten vaikuttavat luokkien tarpeeksi pieni määrä ja luokkien ja rasterien selkeä erottuvuus toisistaan.
Tällainen esitystapa tuo lisäarvoa niin, että kahta eri muuttujaa voidaan havainnoida helposti samanaikaisesti. Tällöin vertailu helpottuu, kun eri ilmiöt voidaan tuoda samaan karttaan tarkasteltavaksi. Maantieteessä on monia ilmiöitä, joita voitaisiin verrata tämän esityksen avulla, esimerkiksi vaikka asukastiheyttä ja kaupungistumisastetta.
Artikkelin alussa oli mielestäni vaikeita kohtia, joita oli hankala ymmärtää. Kun ei ymmärrä jotain sanaa tai lausetta, on kuitenkin yritettävä löytää asian ydin asiayhteydestä . Nämä vaikeudet johtuvat varmasti siitä, ettei vielä ole harjaantunut lukemaan tieteellistä tekstiä ja vielä vieraalla kielellä.
Kartan legenda toimii kartan symboolien ja arvojen selittäjänä. Sen avulla pyritään helposti selittämään kartan visuaalisten merkkien selityksiä. Lainatakseni Markus Jylhää “Kahden päällekkäisen koropleettikartan legenda näyttää varmasti tottumattomalle erittäin poikkeukselliselta, joten siihen perehtyminen voi hidastaa kartan lukemista. Yhdistetyn kartan nopealukuisuudesta saatava hyöty saattaa siis osittain kadota legendaan tutustumiseen käytetyn ajan muodossa.”
Kun lukija tarkastelee kahta päällekkäistä koropleettikarttaa, hänen tulee havainnoida karttaa tarkasti, sillä tämä ei ole yhtä helppoa kuin, jos kyseessä olisi vain yhden koropleettikartan esitys. Hänen tulee havainnoida toista esitettävää ilmiötä värien tummuusasteiden mukaan ja toista eri rastereiden mukaan. Tällainen havainnointi vaatii lukijalta enemmän ja on vie enemmän aikaa.
Lähde: Jylhä, M. (2011). Markus Jylhän blogi. Kurssikerta 2. Helsingin yliopisto. 4.2.2011
Tällä kerralla opeteltiin tekemään Mapinfossa erilaisia teemakarttoja, kuten koropleetti-, piste- ja ympyrädiagrammikarttoja. Opettelun jälkeen tarkoituksena oli tehdä Suomen kuntien alueelta teemakartta, jossa käytetään kahta eri teemakarttatyyppiä päällekkäin.
Valitsin aiheekseni Suomen työttömyyden ja työpaikkojen määrän. Työttömyyttä prosentteina on kuvattu koropleetti kartan avulla, koska kyseessä ovat suhdeluvut hallinnollisella alueella. Karttaan on valittu viisi eri luokkaa ja kvantiililuokitus, joka sopii hyvin eri tavoin jakautuneille aineistoille. Karttaan värisävyksi on valittu vihreän eri sävyt, jotka erottuvat hyvin toisistaan. Työpaikkojen määrä on ilmoitettu kartassa pisteinä. Käytin Mert Saosioglun tapaan paraabelimittakaavaisia palloja, joiden raja-arvoiksi on valitsin 100 000, 50 000 ja 10 000. Tällöin symbolit kuvastavat eri alueiden välisiä eroja ja ovat sopivan kokoisia.
Kartasta voidaan havaita, että suurinta työttömyys on Lapin, Kainuun, Keski-Suomen ja Satakunnan alueilla. Nämä alueet ovat voineet kärsiä rakennemuutoksista, kuten esimerkiksi Keski-Suomessa vanhojen tehtaiden lakkauttaminen on aiheuttanut työttömyyttä alueella. Lappi ja Kainuu ovat pitkää olleet taantuvia harvaan asuttuja alueita, jotka ovat jo pitkään kärsineet muuttotappiosta. Tällainen alue ei houkuttele uusia investointeja eikä työpaikkoja. Eniten työpaikkoja näyttää olevan pääkaupunkiseudun keskittymän lisäksi suurimmissa yliopistokaupungeissa, kuten Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa, jossa myös työttömyys on alhaisempaa. Kouluttettu työvoima ja keskittynyt asutus houkuttelevat investointeja ja työpaikkoja. Vähiten työpaikkoja on siellä, missä työttömyys on suurinta. Voidaan kuitenkin havaita, että vaikka Keski-Suomessa on paljon työpaikkoja, ne eivät kuitenkaan työllistä tarpeeksi väestöä, sillä työttömyysaste on tällä alueella suuri.
Ensimmäsellä kurssikerralla kertasimme Mapinfon käyttöä. Samalla opimme myös uutta esimerkiksi teemakarttojen, luokittelun, pohjoisnuolen ja mittakaavan tekemisestä. Mapinfon käyttäminen tuntui taas pitkästä aikaa jotenkin takkuiselta. Ohjelmassa on paljon asetuksia ja pieniä yksityiskohtia, joita tulee tietää ja osata käyttää. Uskon kuitenkin, että harjoitusten edetessä opin käyttämään ohjelmaa paremmin.
Tämän kerran tehtävänä oli luoda teemakartta. Oman karttani esittää Suomen kuntien ruotsinkielisten osuutta. Kyseessä on koropleettikartta, jossa käytin kvantiilia luokittelua. Tämä luokittelu sopii usein monelle eri aineistolle riippumatta niiden jakautumisesta. Emme voineet havainnoida teemakarttojemme aineistojen jakautumista histogrammin avulla, sillä alun teknisten ongelmien vuoksi, meille ei jäänyt aikaa opetella histogrammin tekemistä Mapinfon avulla. Pohdin Markus Jylhän blogin tapaan valitsemaani värimaailmaa kartalleni. Valitsin värimaailmaksi punaisen eri sävyt. Tämä taisi kuitenkin olla virheellinen valinta, sillä mielestäni teemakartalla oleva luokat eivät välttämättä erotu tarpeeksi hyvin toisistaan. Olisin voinut myös valita jonkun muun luokittelutyypin, sillä ensimmäisessä luokassa on huomattavan suuri määrä havaintoja. Teemakartasta voidaan havaita, että suurin osa Suomen ruotsinkielisestä väestöstä asuu rannikolla sekä ruotsin rajan läheisyydessä. Suomen vanhoihin rannikkokaupunkeihin on ruotsin valtakaudelta jäänyt ruotsinkielinen vähemmistö. Ruotsin rajojen läheisyys selittää näiden alueiden ruotsia puhuvien määrää.
Lähde:
Jylhä, M. (2011). Markus Jylhän blogi. Kurssikerta 1. Helsingin yliopisto. 23.1.2011.
