Kurssikerta 7

Seitsemännellä ja viimeisellä kurssikerralla saimme syventyä niihin kurssilla opittuihin asioihin ja saimme vapaavalintaisesti tehdä kartan haluamastamme aiheesta. Jos käytti valmista paikkatietoa (kuten itse käytin) piti karttoja olla enemmän kuin yksi, jotta työmäärä muihin olisi verrattava. Itseäni kiinnostaa, oman työni takia, terveydenhuolto ja siihen liittyvien ilmiöiden esittäminen alueellisesti. Omassa työssäni olen sairaudenhoidon kustannuksien kanssa tekemisissä ja niiden esittäminen alueellisesti olisi oman kiinnostuksen yläpäässä. Nyt kun sai vapaasti valita, niin karttani ovatkin hyvin terveydenhuolto ja kustannus keskeisiä. Alueeksi valikoitui Eurooppa ja käytin SotkaNetin- indikaattoripankkia. SotkaNetissä Eurooppaa koskevia indikaattoreita oli mielenkiintoisia, mutta valitettavasti suurimmassa osassa ei kaikkia Euroopan maita ollut eli tietoa saattoi olla hyvin vähän esimerkiksi vain muutamasta maasta. Löysin kuitenkin syöpäkuolleisuudesta ja iskeemisiin sydänsairauksiin kuolleista ihmisistä. Molemmat kuvasivat kuolleita per 100 000 asukasta. Iskeeminen sydänsairaus tarkoittaa sepelvaltimotaudin tai muun syyn aiheuttamaa sydänlihaskudoksen pitkäaikaista hapenpuutetta.  Esimerkiksi sydänkohtaus johtuu iskeemisistä sydänsairauksista. Iskeemiset sydänsairaudet ovat edelleen yksi suurimmista kuolinsyistä maailmassa. Niiden aiheuttamat kuolemat ovat yleisimpiä erityisesti länsi-maissa, mutta ne ovat alkaneet lisääntyä esimerkiksi Itä-Euroopassa.  Iskeemisten sydänsairausten kuolleisuuden vähentäminen perustuu erityisesti sen aiheuttajien kontrollointiin eli elintapoihin sekä sukurasitteisiin. Euroopan syöpäkuolleisuudessa on eroja alueellisesti. Yle uutiset uutisoivat Lancet Oncology – lehdessä julkaisusta tutkimuksesta, jonka mukaan syöpäkuolleisuus on isointa Itä-Euroopassa sekä Baltian maissa. Pohjoismaat ovat kuitenkin Itä-Eurooppaa edellä syövän hoidossa, joka selittyy Pohjoismaiden toimivalla terveydenhuollolla sekä sillä, että monet Itä-Euroopan maat ovat edelleen oraittain hyvin köyhiä, tai ainakin väestön välillä on isoja tuloeroja.

 

Tuottamani kartan tiedot ovat hieman vanhentuneita, mutta kuvaavat kuitenkin nykytilannetta vertailtavalla tavalla. Tiedot ovat vuodelta 2010, erityisesti sen takia että siltä vuodelta oli tietoa kaikista eniten. Tietojen tuottaminen julkiseen jakeluun vie usein monia vuosia ja sen takia kaikista ajantasaisimpia tietoja ei välttämättä ole käytössä.  Kartalta voi hyvin nähdä sen, että iskeemisten sydänsairauksien kuolleisuus on iso Pohjoismaissa sekä Itä- Euroopassa. Myös Keski-Euroopan maissa iskeemisten sydänsairauksien kuolleisuus on isompaa kuin esimerkiksi läntisessä tai eteläisessä osassa Eurooppaa. Syöpäkuolleisuus on selvästi isointa Itä-Euroopassa. Tässä kartassa siis voidaan huomata hieman yhtäläisyyksiä syöpäkuolleisuuden sekä iskeemisten sydänsairauksien aiheuttaman kuolleisuuden välillä. Ero näkyy kuitenkin Pohjoismaissa missä syöpäkuolleisuus ei ole niin isoa kun iskeemisten sydänsairauksien aiheuttama kuolleisuus. Pohjoismaissa saattaa omaan väestömäärään verraten olla paljon syöpäkuolleisuutta mutta todellisuudessa kuolleiden ihmisten määrä voi olla pienempi kun esimerkiksi muualla Euroopassa. Näin ollen kartalla syöpäkuolleisuus näyttää pienemmältä kun se suhteellisesti ehkä olisi. Tuure Takala on myös blogissaan esittänyt syöpäkuolleisuutta Euroopassa ja päätynyt alueellisesta melko samanlaisiin lopputuloksiin kuin minäkin. Minulla syöpäkuolleisuuden osuus pohjoismaissa on kuitenkin pienempi kuin Tuurella, joka voi osittain johtua luokkarajojen asettelusta, tai siitä että tiedot ovat eri vuosilta. Tuurella syöpäkuolleisuuden suuruus oli luokassa 288–362 kuollutta/100 000 asukasta ja minulla suomen luku oli vuonna 2010 230,1 kuollutta/100 000 asukasta. Edellisestä voimme päätellä tästä että syöpäsairauksien kuolleisuus on vähentynyt pohjoismaissa, ainakin suomessa vuoden aikana. Tietenkin luku on melko pieni ja voi johtua vain vuosittaisvaihtelusta.

iskeeminen_syöpä

Toisessa kartassa vertailin sosiaalimenojen prosentuaalista osuutta bruttokansantuotteesta sekä työttömyysastetta. Korkea prosentuaalinen osuus sosiaalimenoissa voi joko kertoa siitä, että ihmiset voivat huonosti ja tarvitsevat paljon terveydenhuoltoa ja sosiaalipalveluita tai se voi kertoa hyvästä terveydenhuolto-ja sosiaalijärjestelmästä, jossa ihmiset pääsevät palveluiden piiriin ongelman vakavuudesta riippumatta. Työttömyysasteen ja kustannuksien välillä en löytänyt selvää yhteyttä. Eniten prosentuaalisesti BKT:stä rahaa sosiaalimenoihin käyttivät Pohjoismaista Ruotsi ja Suomi, Keski-Euroopan maat sekä Etelä-Euroopasta Italia ja Kreikka. Myös Irlanti oli korkeimmassa luokassa mukana. Kreikan ja Italian korkeaa osuutta voidaan selittää talouskriisin aiheuttamilla kustannuksilla, jotka ovat vaikuttaneet myös sosiaalikustannuksiin.

tyottomuusaste_sosiaalinmenot

Kurssi oli antoista ja mielenkiintoinen. Erityisesti oman ainesiton käyttäminen ja sen soveltaminen oli mielekästä. Hyvään kurssiin kuuluu myös turhautuminen ja eteenpäin pääsy joten onneksi Map-Info tarjosi sitäkin riittävästi, eli haastetta löytyi. Outi Seppälä blogissaan kirjoittaa kurssista näin : ” Innolla odottelenkin jo tulevia kursseja ja uusien, ehkä mukavampien, paikkatieto-ohjelmien käytön opettelua´” Olen Outin kanssa täysin samaa mieltä enkä malta odottaa uusia haasteita ja errorennätyksiä.

Eurooppalaisten syöpäkuolleisuudessa yhä suuria eroja. (17.12.2013) Yle uutiset.  http://yle.fi/uutiset/eurooppalaisten_syopakuolleisuudessa_yha_suuria_eroja__suotuisin_ennuste_pohjoismaissa/6988285

Iskeemiset sydänsairaudet. Duodecim. Terveyskirjasto. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01398

Iskeemiset sydänsairaudet yhä yleisin kuolinsyy. Duodecim. (2014) http://www.tohtori.fi/?page=8121124&id=187911

Seppälä,O. (2015) Viimeistä viedään, huh. Outin Pak-blogi. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

Takala, T. (2015) 7. Kurssikerta. Takalan Pak-blogi. https://blogs.helsinki.fi/tevtakal/

Tilasto- ja indikaattoripankki SotkaNet. Eurooppa-indikaattorit.  Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. http://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu

 

Kurssikerta 6

Kuudes kurssikerta avautui minulle jäisenä, sillä itse jouduin olemaan poissa laskiais-riehan takia ja minulla oli aktiivivelvotteita käytännössä koko päivän. . Näin ollen pelkäsin hurjasti, että en osaisi itsenäisesti tehdä ollenkaan mitään. Ohjeet olivat kuitenkin hyvät ja aihe oli myös kiintoisa, joten sainkin ihan omatoimisesti tuotettua kartan, joka kuvaa maanjäristyksiä ja niiden voimakkuutta eri puolilla maapalloa. Itse vertailin 7, 8 ja yli 9 Richterin maanjäristyksiä ja niiden sijoittumista maapallolle. Ensimmäisenä map-infolla avattiin koko maapallon kattava tietokanta.  Omaa kiinnostusta vastaavat aineistot tuotiin internetistä excel-ohjelmaan ja luokiteltiin niin, että jokaisessa solussa oli oikea tieto. Itse käytin tietoa maanjäristyksistä, joka löytyi Pohjois-Kalifornian maanjäristysdatakeskuksen sivuilta. Siellä pystyi luokittelemaan maanjäristykset esimerkiksi vuoden sekä voimakkuuden mukaan. Valitsin vertailla erisuuruisia maanjäristyksiä vuoden 1980 jälkeen. Halusin katsoa missä isoimmat ja näin ollen tuhoisimmat järistykset ovat sijainneet jaonko niillä jonkinlaista yhteyttä keskenänsä, kuten oletettavaa on. Valitsin tutkittaviksi maanjäristyksiksi 7, 8 ja yli 9 Richterin järistykset. Ne asettautuivat kartalle hyvin oletetuille paikoille, eli ns. tyynen meren tulirenkaan ympärille, sekä Lähi-Itään jossa liikkuu Afrikan, Arabian ja Intian laatat. Tyynen meren tulirenkaassa tapahtuukin noin 90 % maapallon maanjäristyksistä ja yli 75 % vulkaanisesta toiminnasta. Tulirengas on noin 40 000 km pitkä ja noudattaa Tyynenmeren muotoa.  Joonas Alanko blogissaan arvioinut maanjäristysten syvyyttää ja esiintymistä, ja on päätynyt samaan huomioon, että merkittävin seisminen alue on Tyynenmeren tulirengas ja erityisesti Tyynenmeren laatan läntinen reuna pursuavaa syviäkin maanjäristyksiä. Vain Etelä-Amerikan länsirannikko voi kilpailla syvien maanjäristysten lukumäärässä Läntisen Tyynenmeren kanssa. Myös omassa kartassani nämä edellä mainituilla alueilla on juurikin tapahtunut melkein kaikki ylin 8 Richterin maanjäristykset. Myös juuri tyynenmerenlaatan länsireunalla on tapahtunut kaikkein voimakkaimmat yli 9 Richterin järistykset. Toinen näistä järistyksistä on Japanin järistys, joka aiheutti katastrofaalisen tsunamin vuonna 2011. Joonas toteaakin blogissansa Japanin seismisestä aktiivisuudesta näin: Japani näyttää sijoittuvan äärimmäisen aktiiviselle alueelle. Eikä mikään ihme, onhan valtio käytännössä aktiivinen saarikaari. Antti Autio oli blogissansa esittänyt eri suuruisia maanjärsityksiä ja päätynyt voimakkaimpien järistysten eli yli 7 Richterin järistysten osalta päätelmään, että kartalta on havaittavissa, että tämänkaltaiset järistykset sijoittuvat yleisimmin joko Tyynenmeren tulirenkaan läheisyyteen tai Keski-Aasiaan. Päätelmä on samanlainen kuin Joonaksella ja myös minulla omassa kartassani.

maanjaristykset

Tehtävänannossa oli esitellä kolmea eri muuttujaa. Itse halusin käyttää vain yhtä karttaa muuttujien esittelyyn sillä ajattelin, että näin niiden yhteys toisiinsa näkysi paremmin.  Jostain syystä 7 Richterin maanjäristykset ovat tulleet kuvaan valkoisina palloina ja niitä on melko vaikea lukea, mutta tarkoitus oli niiden olla selkeämpiä, en osaa sanoa miksi kuvaksi siirrettäessä ne olivat muuttuneet valkoisiksi, voisiko olla joku style overwriten- ominaisuus, jota en käsittänyt. Tehtävänannossa oli tarkoitus luoda karttoja, joita voisi käyttää opetustarkoituksiin. Mielestäni tämän tyyppinen kartta osoittaisi hyvin maapallon seismistä aktiivisuutta ja sen jakautumista alueellisesti.

 

Lähteet:

Alanko, J. (2015) Pak kerta 6. Alanko’s Blog. https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/2015/02/18/pak-kerta-6/

Autio, A. (2015) Kurssikerta 6. Antin paikkatieto blogi. https://blogs.helsinki.fi/anttiaut/2015/02/22/kurssikerta-6/

Turgeon, A. Ring of Fire. Pacific Ring of Fire, circum-Pacific belt. http://education.nationalgeographic.com/education/encyclopedia/ring-fire/?ar_a=1

Kurssikerta 5

Viidennellä kurssikerralla harjoiteltiin bufferointia, eli jonkun pisteen ympärille ohjelmoitavaa tilaa ja sen alueen sisällä olevien tietojen vertailua. Ensin laskettiin eri lentokenttien kiitoratojen ympärille kuuluvaa melua ja meluhaittaa sekä vertailtiin kuinka moneen ihmiseen meluhaitta tietyllä alueella vaikuttaa. Lentomelun tutkiminen on tärkeää, koska melusaaste voi nousta alueella haitalliseksi ihmiselle erityisesti, jos altistuminen on jatkuvaa. Melusaaste vaikuttaa myös alueen vetävyyteen ja viihtyvyyteen. Helsingin nettisivujen artikkelissa kerrotaan että Helsinki-Vantaan lentoasema joutuu tekemään selvityksen siitä miten lentomelu vaikuttaa ihmisiin ja minkälaista haittaa siitä on. “Ympäristönsuojelulain mukaan aseman toiminnasta ei saa tulla haittaa terveydelle. Tässä pyritään arvioimaan sitä”, sanoo hallinto-oikeustuomari Marjatta Korsbäck artikkelissa. Vastausten pohjalta lentomelu näyttää vaikuttavan moniin ihmisiin, sillä lentomelu alueilla asuu paljon ihmisiä. Tietenkin lentokentän välittömässä läheisyydessä asuu vähemmän ihmisiä.

 

A)

Malmin kenttä 2 km 57 412 asukasta/ 1 km 8752 asukasta

Helsinki-Vantaa  2 km säteellä 10 212 asukasta

B)

65 db alueella asuu 333 asukasta, 39 asukasta 2 km säteellä = 0, 38

vähintään 55 db alueella asuu 11 387

2 890 asukasta7 km pituisen melualueen alueella

Toisessa tehtävässä seurattiin juna-aseman alueella asuvia ihmisiä

JUNA-ASEMAT

  1. a) 500 m etäisyydellä asemasta asuu 82 860, asukkaita yhteensä alueella 478 458
  2. b) juna-asemien lähellä asuvien osuus koko alueella asuvasta väestöstä 17,3 %
  3. c) työikäisiä ihmisiä, jotka asuvat 500 metrin etäisyydellä juna-asemasta oli 60 511

 

Itsenäistehtävä 2.

taajamat: asukkaita yht = 463 727 kouluikäisiä (7-15) 48 323 ulkomaan kansalaisia 30 356 ulkomaan kansalaisten osuus 11,08 % väestöstä

  1. 478 458 -463 727 / = 96,92 % asuu taajamassa
  2. 49 989 koululaista koko alueella. 3,3 % koululaisista asuu taajaman ulkopuolella.

 

Viimeisestä tehtävästä ehdin tunnilla tehdä ensimmäiset pari asiaa ja kun ryhdyin toimeen uudestaan olin autuaasti unohtanut miten asiat tehdään enkä millään saanut enää toimimaan bufferointi soveltamista. Kuitenkin vertasin vastauksiani ( niitä 2 ensimmäistä ) Outin vastauksiin, jotka hän oli blogissaan esittänyt ja olin saanut samat vastaukset, joten alussa olin siis ollut oikeilla jäljillä. Valitettavasti jään pohtimaan bufferoinnin saloja ja ehkä enemmällä ajalla olisin voinut vielä saadakkin jatkettua tehtävää. Voidaan kuitenkin päätellä että pääkaupunkiseudun kaikista asukkaista melko pienellä osalla on uima-allas. Suurin osa näistä ihmiksistä varmasti asuu kerrostaloissa, jossa yhtiöllä yleisissä asunatiloissa on uima-allas

Itsenäistehtävä 3.

  1. a) 855 uima-altaalla varustettua rakennusta
  2. b) tällaisissa taloyhtiöissä asui 12 170 hlöä

Lähteet:

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi. Aivot solmussa. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

Helsinki-Vantaa määrätään tutkimaan lentomelun terveyshaitat. (2013) Helsingin Sanomat. http://www.hs.fi/kaupunki/a1378345297723.

 

Kurssikerta 4

Neljännellä kerralla harjoittelimme ruudukkojen tekemistä kartan päälle ja ruudukon tietojen laskemista sekä niiden pohjalta rasterikarttojen tekoa. Itselläni oli tämän kerran kanssa muutamia ongelmia, jotka olivat joko aineistollisia tai MapInfon omapäisyyttä. Valitsin aluksi teemakarttani aiheeksi ulkomaankansalaiset pääkaupunkiseudulla. Kun teemakartan teossa tuli aika luokitella välejä, paljastui sieltä arvoja kuten -2 000 000 000 -1 999 999 999. Nämä arvot eivät voineet kuvata todellisuutta tässä aiheessa. Selvitimme sen verran, että 999 999 999 oli virhekoodi, jolloin siitä paikasta ei ollut aineistoa tai sitä ei jostain syystä saanut näyttää. Näin ollen sitten kun lisäsi yhden muun maalaisen virhekoodin alueelle se lisäsi sen numerosarjan eteen. Tämänlaiset virhearvot tietenkin sotkivat oikeat arvot ja lopulta liian taistelun jälkeen hylkäsinkin tämän aiheen. Tein seuraavan kartan muunkielisten asukkaiden määrästä pääkaupunkiseudulla. Kuvista voidaan nähdä, että muunkielisten asukkaiden määrät ovat suurimpia pääkaupunkiseudun asutuskeskuksissa. Ja osa alueista jää kokonaan tyhjiksi. Näin ollen muun kielisten asukkaiden jakautuminen on melko voimakkaasti alueellista. Joonas Alanko blogissaan on onnistuneesti tehnyt ulkomaankansalaisten määrästä rasterikartan ja arvioi kartastaan, että Helsingin, Espoon ja Vantaan ulkomaalaisten osuus on siis jotakuinkin sama Helsinki on näistä kolmesta ylivoimaisesti väkirikkain kunta, minkä vuoksi siellä on niin määrällisesti kuin suhteellisestikin eniten ulkomaan kansalaisia. Helsingin kaupungin Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä-tiedotteessa todetaankin, että maahanmuuttajia on rekisteröidyn äidinkielen perusteella laskien 13 prosenttia Helsingin asukkaista. Omat tulokseni ovat melko samat kuin Joonaksella sillä voimme tehdä jonkunlaisen korrelaation siitä, että ulkomaankansalisten määrä on jokseenkin samansuuruinen kuin muun kielisten määrä alueella. paakapunkiseutu_muunkieliset1

 

Lähteet:

Alanko, J. (2015) Alanko’s Blog. Pak kerta 4. https://blogs.helsinki.fi/jbalanko/

Maahanmuutto ja monimuotoisuus Helsingissä (2013) Helsingin Kaupunki. http://www.kotouttaminen.fi/files/41541/Helsingin_maahanmuutto-_ja_moninaisuusstrategia_2013-2016.pdf

Kurssikerta 3

Kolmannella kurssikerralla aivot saivat toimia jo vaikeutetulla tasolla. Sain kuitenkin luotua kaksi teemakarttaa. Opimme yhdistämään erilaisia taulukkoja ja niiden tietoja ja näin luomaan taulukkoihin uusia sarakkeita ja päivittämään niitä.

afrikka

Ensimmäisenä harjoitteluna teimme kartan Afrikan maiden timanttikaivoksista, öljykentistä sekä konflikteista. Kartassa jostain syystä, jäi pois legendasta öljykenttien väri, enkä muistanut sitä korjata kuvanmuokkausohjelmalla, joten laatikon pitäisi osoittaa harmaata.  Kartassa voidaan kuitenkin nähdä, että suurin osa kaivoksista asettuu länsirannikolle ja Afrikan eteläosaan. Öljykentät ovat suurimmaksi osaksi Afrikan pohjoisrannikolla. Konfliktit jakautuvat melko tasaisesti ympäri Afrikkaa. Ainakaan selvää riippuvuussuhdetta konfliktien ja timanttikaivosten ja öljykenttien välillä ei havaita. Enemmän konfliktien asettuminen selvästi mukailee nykyisiä poliittisesti herkkiä alueita ja sijoittuu niille. Ongelmana on tietenkin se, että tilastoista ei käy ilmi konfliktien tilannetta, eli ovatko konfliktit jo rauhoittumassa vai ovatko ne juuri tapahtuneita. Kuten Outi Seppälä blogissaan pohtii sitä, että jos saatavilla olisi tiedot konfliktien tapahtuma-ajasta, olisi kattaa helpompi tulkita tarkasti. Outi Seppälä jatkaa myös, että näiden tietojen avulla valtioiden ja konfliktialueiden välille syntyisi eroja

tulvaindeksi_jarvisyys

Seuraavassa teemakartassa toteutettiin opittuja uusia asioita. Teemakartta yhdistää suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja niiden järvisyysprosentit. Arttu Paarlahti blogissaan kirjoittaa blogissaan vuonna 2009, että tulvaindeksi vertaa tulvaa eli ylivirtaamaa ja kuiva kautta eli alivirtamaa toisiinsa. Q on virtaaman yksikkö ja se tarkoittaa tietyn joen uoman poikkileikkauksen läpikulkevaa vesimäärää sekunnissa.

Kartasta voimme huomata, että isoin järvisyysprosentti on matalien tulvaindeksien alueella. Erityisesti isoimmat järvisyysprosentit löytyvät keskisuomesta, joka tiettävästi on suurien vesistöjen aluetta. Myös näiden alueiden matala tulvaindeksi selittyy osin järvillä, jotka keräävät ylijäämä tulvavettä itseensä. Kartasta erottuu myös korkean tulvaindeksin alueina pohjanmaan matalat alueet, joiden tulvaherkyyteen vaikuttaa myös alajuoksuilla tapahtuva maankohoaminen. Korkean tulvaindeksin alueita on myös etelä-rannikko. Täällä on myöskin maankäyttö aiheuttanut tulvaherkkyyden lisääntymistä.

 

Lähteet:

Paarlahti, A (2009) Kuudes viikko, mihin ne kaikki livahtavat? https://blogs.helsinki.fi/tvt3-2009/2009/02/12/kuudes-viikko-mihin-ne-kaikki-livahtavat/

Seppälä, O. (2015) Outin Pak-blogi. Afrikasta opiskelijan unohduksin. https://blogs.helsinki.fi/outisepp/

 

Kurssikerta 2 ja artikkeli

 

 Toisella kerralla syvennyttiin tekemään teemkarttaa omavalintaisesta aineistosta ja itseään kiinnostavasta teemasta. Kurssikerralla käytiin lisää teemakarttojen tekemisen perusteita ja vaihtoehtoja laittaa erilaista tietoa karttoihin päällekkäin. Haimme tietoa Sotkanet indikaattoripankissa. Olen käyttänyt sotkanetin tietoja ennekin muissa tehtävissä kuten TAK kurssin alueraportissa sekä jonkun verran omassa työssäni. Siis sinänsä tietokanta oli tuttu jo ennestään. Oma teemakarttani käsitteli Suomen kuntien eläkeläisiä sekä yli 65 vuotiaita vanhainkotien asukkaita. Tiedot käsittivät siis eläkeläisten prosenttuaalisen osuuden kunnan asukkaista. Toinen tieto oli prosenttuaalien osuus yli 65 vuotiaiden vanhajnkodissa asuvien vanhusten määräst. Tulokset tässä olivat mielestäni kiinnostavia. Pohjois-suomessa eläkeläisten määrä oli melko suuri n.27-47 prosenttia asukkaista. Kuten Inka Tolonen blogissaan totesi eläkeläisten määrä Pohjois-Suomessa kasvaa huomattavasti ja lapsten ja nuorten osuus vähenee. Etelä-suomessa eläkeläisten prosenttuaalisen osuuden vaihtelu kuntien välillä oli suurempaa. Vaikka myös Pohjois-Suomessa muutama kunta erottuu pienemmällä prosentilla kuten esimerkiksi Rovaniemi. Pohjois-Suomen eläkeläisten isoa prosenttiosuutta voidaan selttää esimerkiksi muuttoliikkeellä. Pohjois-Suomessa nuorempi väestö on alkanut muutaa etelämmäs tai isoihjn kaupunkeihin kuten Rovaniemelle. Vanhempi väestö ei ole niin halukas muuttamaan vaan jää mielummin paikkakunnille vaikka niiden väestö väheneekin. Tämä vanheneva väestörakenne taas ei ole vetävä tekijä kunnalle, joka tarvitsisi työikäisiä asukkaita, jotta palvelut pysyisivät ennallaan tai edes järjestettävissä. Toinen kiinnostava tulos tuli seuraavasta indikaattorista eli vanhainkodissa asuvien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä ja tässä tarkastelin yli 65 vuotiaita asukkaita. Eniten vanhainkodin asukkaita vatsaanvanikäisestä väestöstä oli länsirannikolla seä Etelä-Suomessa mutta Pohjois-Suomessa, jossa eläkeläisiä oli kuitenkin paljon niin vanhainkodissa asuvien osuudet olivat pienet. Tämä voi olla monenkin asian summa. Tämä tulos voi kertoa siitä että Pohjois-Suomessa vanhemmat ihmiset asuvat mielummin kotona kuin palveluasumisessa. Toinen vaihtoehto on että palveluita ei ole tarpeeksi, jotta yhtä iso osa pääsisi tai pystyisi asumaan vanhainkodissa. Muuttotappioisilla kunnilla juuri peruspalveluiden järjestäminen on haaste. Yksinkertausesti kaikille ei ole paikkoja vanhainkodeissa, koska rahaa riittävien paikkojen järjestämiseen ei ole. Tämä on taas kierre, jossa vanhenevan väestörakenteen kunnat joutuvat järjestämään yhä lisääntyvälle osalle palveluita mutta verotuloja ei ole tarpeeksi. Kuten myös Ruut Uusitalo blogissaan toteisi että nuorten ja lasten osuuden väheneminen alueella ja paluumuuttajien puute aiheuttaa sen että on vaarassa, että vanhukset joutuvat pitkän matkan päähän hoitokoteihin, mikäli työikäisiä ei riitä omassa kunnassa.

eläkeläiset_2013

Oma ongelmani toteutuksessa oli saada selkeä kartta, joka kuitenkin kuvaisi molempia ilmiöitä peittämättä toista. Tästä syystä väri-viivakartta yhdistelmä ei ollut toiminnalataan paras mahdollinen ja päädyinkin toiseen ratkaisuun. Mieletsäni ratkaisuni toimi hyvin jokseenkin lopputulos oli hieman sekava.Olisin ehkä mielummin käyttänyt pohjana maakuntien ainestoa jota taas ei ollut saatavilla tästä tutkimastani aihealueesta.

ARTIKKELI

Anna Leonowicin artikkelissa “Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship” käsiteltiin koropleettikarttojen käyttöä eri tarkoituksissa. Yhdenmuuttujan esimerkiski alueellisen ilmiön esiintymistä tai voimakkuuttaa on helppo kuvata yhden muuttujan koropleettikartalla. Kuitenkin vain yksi muuttuja koropleettikartassa ei välttämättä yhtä tehokkaasti kerro vertailtavista asioista kuin kahden muttujan koropleettikartta, jossa on helpompi esimerkiksi vertailla kahta ilmiötä ja niiden suhdeta. Kahde muuttujan koropleettikartassa ilmiöt eisitetään väreinä tai kuvioina. Kahden muttujan koropleettikartassa luokkien määrä täytyy pitää järkevänä ja tiiviinä, koska on todistetusti huomattu että jo kaksi muuttuja tekee kartasta lukijalle monimutkaisemman. Kahden muuttujan koropleettikartassa myös värisävyjrn valinta on tarkkaa luettavuuden takia. Tämä kävi ilmi myös artikkelissa esitetyssä kokeessa, joka toteutettin kahdessa yliopistossassa. Kokeessa tutkitiin eri muuttujamäärällisten karttojen luettavuutta ja siinä päädyttiin siihen että kahden muuttujan koropleettikarttojen lukeminen on vaikemapaa mutta ne esittävä paremmin tapauksia, jossa täytyi vertailla kahta ilmiötä ja esittää niiden välistä suhdetta.

Itse rupesin pohtimaan artikelin jälkeen sitä, että kahden muuttujan koropleettikartassa visuaalinen suunnittelu ja selkeys on erinomaisen tärkeä asia, johon kartografin täytyy kiinittää huomiota.

.

 

Lähteet:

Leonowicz, A (2006). Two-variable choropleth maps as a useful tool for visualization of geographical relationship. Geografija

Tolonen, I. (2015) Inkan blogi https://blogs.helsinki.fi/inkatolo/

Uusitalo, R. (2015) Ruutin geoinformatiikka blogi https://blogs.helsinki.fi/ruutuusi/

Kurssikerta 1

Tämä tässä on paikkatieto blogi, karttojen ihmeellinen maailma. Tarkoituksena opetella MapInfon käyttöä ja soveltamista. Ensimmäisellä kurssikerralla opeteltiin MapInfo-ohjelman perustoimintoja ja käytäntöjä. Harjoiteltiin teemakarttojen tekoa ja suunniteltiin oma teemakartta ja toteutettiin se omavalintaisesta aineistosta, joka tuntui kiintoisalta tarkastella. Aluksi itselläni oli vaikeuksia käyttää MapInfo-ohjelmaa, koska oma koneeni tökki ja sainkin aikaan error ennätyksen. Toivotaan, että tämä ei määritä tulevaa MapInfon käyttäjän uraani. Tein karttani muun kielisten ihmisten prosentuaalisista osuuksista Suomen kunnissa. Kiinnostavaa oli katsoa tuleeko esille muita alueita kuin pääkaupunkiseutu joka hypoteettisesti olisi se alue jossa isoin muun kielisten osuus esiintyisi.Tuloksia saatiin.

Kuva 1.

 

 

Yksi kunta erottui isolla muun kielisten määrältään ja se oli Utsjoen kunta Pohjois-Suomessa. Utsjoki on suomen ainoa kunta, jossa enemmistö on saamelaisia ja noin puolet asukkaista puhuu äidinkielenään saamea. Etelä-Suomessa maahanmuuttajat ja heidän äidinkielensä vaikuttaa prosentteihin korottavasti, sekä Länsi-Suomessa että muutamassa erillisessä kunnassa ruotsinkielisten asukkaiden osuus. Myös osuudet itärajalla ovat hieman korkeammalla kuin esimerkiksi Keski-Suomessa. Muu paikkatieto blogaajat eivät olleet käsitelleet aivan samaa aihetta, mutta kuten Aura Törmä blogissaan mainitsee ulkomaiden kansalaiset ovat jakautuneet Suomessa isoihin kaupunkeihin, rannikolle ja Ruotsin ja Venäjän rajan tuntumaan. Tämä selittäisi myös muiden puhuttujen kielien jakautumista juurikin, etelä-, ja länsirannikoille sekä itärajalle.

Teema kartan toteutus MapoInfolla ei sinänsä ollut vaikeaa, oma vaikeuteni on muistaa kaikki erilaiset komennot ja joskus ymmärryksessäkin on ollut vikaa. Kartta on selkeydeltään niin hyvä kun MapInfo antaa periksi, mutta karttojen muokkaus saattaa olla tulevaisuudessa tarpeen muissa ohjelmissa kun ihanassa MapInfossa.

Lähteet:

Törmä, A. Auto’s blog (2015) https://blogs.helsinki.fi/auto/

Utsjoen kunnan sivut. Utsjoen kunta http://www.utsjoki.fi/fi/yhteystiedot/kuntatietoa.php