Valitsimme vohveliraudan tutkimuksemme kohteeksi sillä molemmat koimme sen suhteellisen turhaksi ja vähänkäytetyksi kodinkoneeksi: harvojen käyttökertojen takia se vain pölyttyy kaapin perällä turhaa säilytystilaa vieden. Meistä toinen käyttää kotona noin kerran vuodessa vohvelirautaa, toinen taas ei ole koskaan omistanut vohvelirautaa, sillä on kokenut sen turhaksi, ja käyttötarkoitukseltaan yksipuoliseksi laitteeksi.
Vohveliraudan käyttötarkoitus on luonnollisesti vohveleiden valmistus. Vohvelirauta kiinnitetään kansi suljettuna pistorasiaan, ja sitä esilämmitetään noin 8 minuuttia, kunnes paistopintojen takana olevat vastukset kuumentuvat riittävästi. Vohveliraudan lämpöä säätelee termostaatti, jonka pystyy säätämään haluttuun asteeseen. Kun haluttu lämpötila on saavutettu syttyy vihreä merkkivalo, joka kertoo lämpötilan olevan sopiva. Tämän jälkeen nostetaan kansi ylös ja paistolevyt rasvataan kevyesti pienellä määrällä paistamiseen tarkoitettua öljyä tai rasvaa. Taikina kaadetaan pohjaosan keskelle, ja kansi lasketaan alas kevyesti painaen, jotta taikina leviää tasaisesti kaikkialle. Paistoaika on yleensä muutama minuutti taikinan koostumuksesta ja lämpötilasta riippuen. Nosta kansi ylös ja tarkista, onko vohveli sopivan ruskea, jos se on liian vaalea laske kansi vielä hetkeksi alas. Vohvelin paistuttua nosta se pois vohveliraudasta paistolastan avulla, älä nosta vohvelia terävällä tai metallisella lastalla, jotta paistopinta ei vaurioituisi. Käytön jälkeen irrota pistotulppa pistorasiasta ja anna laitteen jäähtyä avattuna ennen puhdistusta. Puhdista raudan ulkopinnat kostealla liinalla pyyhkien, ja pyyhi paistopinnat kostean liinan tai pehmeän harjan avulla.
Valitsemamme tutkimuskysymys on: ”Kuinka tarpeellinen vohvelirauta on, kun sillä pystyy valmistamaan vain yhtä tuotetta eli vohveleita?” Päädyimme kysymykseen myös siitä syystä, että samasta taikinasta voi valmistaa myös ohukaisia esimerkiksi paistinpannulla paistaen, jolloin erillistä laitetta ei tarvitse hankkia (Keittiön kautta, s.40). Omana ennakkoasenteenamme oli, että vohvelirauta on melko turha kodinkone.
Kysymykseen vastaaminen toteutettiin internetissä olevan kyselylomakkeen avulla. Haastattelimme kyselylomakkeella ihmisiä, jotka omistavat vohveliraudan. Kyselyyn osallistui 100 ihmistä, joista 43 prosenttia omisti vohveliraudan ja 57 prosenttia ei omistanut vohvelirautaa. Eli vohveliraudan omistaminen jakautui aika tasaisesti kyllä- ja ei vastauksiin, mikä yllätti meidät, koska oma alkuolettamuksemme oli, että vohvelirautaa hankitaan yhä harvemmin.
Toisena kysymyksenämme oli ”Kuinka usein käytät vohvelirautaa?” Vastanneista 42 prosenttia ei käyttänyt vohvelirautaa ollenkaan, noin 29 prosenttia käytti vohvelirautaa vain kerran vuodessa ja 20 prosenttia käytti vohvelirautaa kerran puolessa vuodessa. Vain harvat tutkimukseen vastanneista käyttivät vohvelirautaa useammin, esimerkiksi kerran kuukaudessa tai kerran viikossa. Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että 43 prosenttia vastanneista ei omistanut vohvelirautaa, joten näin ollen he eivät sitä oletettavasti myöskään käytä.
Kolmannessa kysymyksessä pohdittiin vohveliraudan tarpeellisuutta. Mielipiteet jakautuivat siten, että 51 prosenttia koki vohveliraudan melko turhaksi, mikä tuki omaa mielipidettämme aiheesta. Kuitenkin vastanneista 29 prosenttia koki laitteen tarpeelliseksi, joten vohveliraudan tarpeellisuus jakoi mielipiteitä. Vastanneista 9 prosenttia koki laitteen turhaksi ja 7 prosenttia täysin turhaksi. Vain 4 prosenttia vastanneista koki laitteen hyvin tarpeelliseksi.
Pohdimme tutkimuksessa vertailun vuoksi myös ohukaisten valmistamiseen liittyviä kysymyksiä, sillä joidenkin ohjeiden mukaan vohveleita ja ohukaisia voidaan valmistaa samasta taikinasta (Keittiön kautta s.40). Vastanneista 36 prosenttia valmisti ohukaisia kerran puolessa vuodessa, 22 prosenttia kerran kahdessa kuukaudessa ja 20 prosenttia kerran vuodessa. Ohukaisia siis valmistettiin useammin kuin vohveleita. Vastanneiden keskuudessa ohukaisten ja vohvelien suosio jakautui tasaisesti: 37 prosenttia vastanneista piti ohukaisia vohveleita parempina, 27 prosenttia liputti puolestaan vohvelien puolesta ja 34 prosenttia vastanneista piti molemmista yhtä paljon. Myös ohukaisten ja vohveleiden valmistamisen työläys jakautui tasaisesti: 39 prosenttia koki ohukaisten valmistamisen työläämmäksi, 35 prosenttia vohveleiden ja loput 25 prosenttia koki valmistuksen yhtä työlääksi molemmissa tapauksissa. Tässä kysymyksessä vaikuttaa varmasti paljon vastaajan oma kokemus ja näkemys asiasta, sekä se mitä kaikkea vastaaja muistaa ottaa huomioon. Vohveliraudalla paistaminen on siinä mielessä helpompaa, että sinun ei esimerkiksi tarvitse kääntää vohvelia, vaan kun laitat taikinaa vohvelirautaan ja annat sen paistua siellä sopivan aikaa, saat lautaselle valmiin vohvelin. Ohukaisia paistaessa sinun puolestaan tulee kääntää ohukainen oikeaan aikaan: ei liian aikaisin, jottei ohukainen hajoa, eikä myöskään liian myöhään, jottei ohukainen pala.
Lopuksi kyselyssä pohdittiin vielä vohveliraudan ja paistinpannun puhdistamisen helppoutta/vaikeutta. Laitteen puhdistamisen pohtiminen vaikuttaa myös olennaisesti laitteenkäytön helppouteen ja tämä on vaihe, mitä monet eivät välttämättä tule ajatelleeksi pohtiessaan laitteen hankintaa tai sen käytön nopeutta ja helppoutta. Vastanneista 28 prosenttia koki vohveliraudan puhdistamisen vaikeaksi ja 23 prosenttia melko vaikeaksi. Vastanneista 20 prosenttia puolestaan koki puhdistamisen melko helpoksi ja 19 prosenttia helpoksi. Jakautuminen oli siis jälleen suhteellisen tasaista. Suurin osa kyselyyn vastanneista eli 70 prosenttia koki vohveliraudan puhdistamisen paistinpannun puhdistamista vaikeammaksi, mikä ei yllätä meitä. Paistinpannu on vaivattomampi puhdistaa kuin vohvelirauta ja paistinpannua on vohvelirautaa monikäyttöisempi. Kuitenkin vastaajista 57 prosenttia omistaa vohveliraudan, mutta miksi? Vastanneista 31 prosenttia kertoo syyksi yksinkertaisesti sen, että pitää vohveleista, 31 prosenttia vastaajista on puolestaan saanut sen lahjaksi ja 38 prosenttia vastaajista on valinnut muun syyn.
Päädyimme internetissä toteutettavaan kyselyyn, sillä koimme sen helpoimmaksi tavaksi tavoittaa mahdollisimman monta ihmistä. Kyselyyn vastaaminen ei vienyt paljoa aikaa, ja tulokset olivat helposti luettavissa ja vertailtavissa. Otanta tutkimuksessa on pieni ja kysymyksen vastausvaihtoehdot ennalta määrätyt, mikä luonnollisesti ohjaa ihmisten vastauksia. Meitä kiinnostivat ihmisten mielipiteet ja näkemykset vohveliraudasta, sekä se vastaavatko ne omia ennakkokäsityksiämme aiheesta. Tahdoimme lähestyä laitteen tutkimusta ihmisläheisestä käyttäjän näkökulmasta.
- Omistatko vohveliraudan?
Vastausvaihtoehdot–
Vastaukset–
Kyllä
43%
43
EI
57,00%
57
Yhteensä100
- Kuinka usein käytät vohvelirautaa?
Kerran viikossa
1,01%
1
Kerran kuussa
4,04%
4
Kerran kahdessa kuukaudessa
3,03%
3
Kerran puolessa vuodessa
20,20%
20
Kerran vuodessa
29,29%
29
En käytä vohvelirautaa
42,42%
42
Yhteensä99
3. Kuinka tarpeelliseksi koet vohveliraudan?
4. Kuinka usein valmistat ohukaisia?
5. Pidätkö enemmän vohveleista vai ohukaisista?
6. Kumpien valmistaminen on vaivattomampaa?
7. Kuinka helpoksi koet vohveliraudan puhdistamisen?
8. Koetko vohveliraudan puhdistamisen vaikeammaksi kuin paistinpannun pesemisen?
9. Miksi päädyit ostamaan vohveliraudan?
Internet kyselylomakkeen lisäksi teimme itse käytännön kokeen, jossa paistoimme vohveleita vohveliraudalla ja ohukaisia paistinpannulla ja vertailimme valmistukseen kuluvaa aikaa, tarvittavaa työmäärää, valmiin tuotteen makua, rakennetta ja ulkonäköä, sekä käytettävien laitteiden puhdistettavuutta ja monikäyttöisyyttä.
Käyttämämme ohjeen (Keittiön kautta s.40) taikina oli mielestämme hieman löysää vohveliraudalla paistamiseen, ja soveltui siksi paremmin ohukaisten tekemiseen. Valmiit vohvelit jäivätkin hieman ohuiksi ja melko pehmoisiksi, kun ohukaisten rakenne taasen oli kaikin puolin hyvä. Tämä seikka korjaantuisi tekemällä vohveleita jollakin toisella, nimenomaan vohveleille tarkoitetulla reseptillä.
Ulkonäöllisesti vohvelit saivat kauniin kullanruskean värin, kun ohukaiset jopa hieman liian tumman. Tämä johtui siitä, että ohukaiset olivat liian kuumalla pannulla hieman liian kauan. Samasta syystä koekerralla vohvelit veivät voiton maun osalta. Paistoimme myös gluteenittomia vohveleita ja ohukaisia, jotka eivät eronneet rakenteeltaan, maultaan tai ulkonäöltään tavallisista vohveleista.
Vohveleiden paistaminen oli ajallisesti paljon hitaampaa kuin ohukaisten – samassa ajassa valmistui yksi vohveli ja kolme ohukaista. Toisaalta tämä ajallinen ero johtui luonnollisesti vohvelin paksuudesta suhteessa ohukaisiin. Vohvelin paistoa raudalla ei myöskään siksi tarvinnut seurata niin tarkasti kuin pannulla paistuvaa ohukaista
Paistovälineistä paistinpannu on ehdottomasti monikäyttöisin, sillä voi paistaa lähes mitä tahansa muutakin, kun vohveliraudan käyttö rajautuu melko tiukasti vohveleiden valmistukseen. Puhdistettavuuden osalta pannu oli mukava ja helppo tiskata heti paiston jälkeen, mutta raudan täytyi antaa ensin jäähtyä. Raudan puhdistus oli myös työlästä paistopintojen uurteiden takia. Paistorasvaa oli myös valunut paiston aikana raudan uumeniin ja sitä valui jostain lisää esille joka kerta kun ajattelimme että rauta olisi jo puhdas. Säilytystä ajatellen paistinpannu ja vohvelirauta vievät suhteellisen saman verran tilaa, mutta pannun voi pinota kaappiin muiden pannujen kanssa päällekkäin.
Tulokset vastasivat ajatuksiamme, eikä suurempia yllätyksiä tullut vastaan. Vastaukseksi kysymykseen ”Kuinka tarpeellinen vohvelirauta on, kun sillä pystyy valmistamaan vain yhtä tuotetta eli vohveleita?” voisimme sanoa että ei kovin tarpeellinen. Vohveliraudan käyttäminen onkin täysin jokaisen oma mieltymyskysymys, ja siksi aukotonta vastausta emme pysty antamaan.
Käytännön koetta tehdessämme meillä oli hirveä kiire, mikä luonnollisesti vaikutti tutkimuksen lopputulokseen. Jos tekisimme tutkimuksen uudelleen, varaisimme enemmän aikaa, jotta se olisi mahdollista toteuttaa rauhassa ja huolella. Kyselylomaketta puolestaan voisi kehittää eteenpäin kysymysten osalta.