”Omaan opetukseen ei pidä koskaan olla liian tyytyväinen”

Laitoksen maatalouden ympäristöteknologian yliopistonlehtori Hanna-Riitta Kymäläinen on valittu 132 hakijan joukosta Opettajien Akatemian perustajajäseneksi. Hanna-Riitalla on lähes 20 vuoden kokemus opetuksesta ja takana runsaasti pedagogisia opintoja. Tohtorinopinnoissaan Hanna-Riitta perehtyi agrokuituihin, hamppuun ja pellavaan. Perustajajäsenyys Opettajien Akatemiassa mahdollistaa opetuksen kehittämisen ja hyvien käytäntöjen jalkauttamisen edelleen laitostasolle.

Kerro työstäsi maataloustieteiden laitoksella.

Toimin laitoksella maatalouden ympäristöteknologian yliopistonlehtorina. Opetan agroteknologian kursseilla, lisäksi olen ollut mukana kehittämistä laitoksen yhteistä kandidaatintutkielman kirjoittamisen kurssia (MAAT300). Kurssi on ollut hieno mahdollisuus luoda synergioita eri oppiaineiden välille. Siinä riittää aina kehitettävää.

Omaan opetukseen ei pidä koskaan olla liian tyytyväinen, vaan opetusta kehitetään jatkuvasti, usein opiskelijapalautteen pohjalta. Toisaalta pitää muistaa inhimillisyys – aivan kaikkea ei ole mahdollista toteuttaa.

Miksi hait opettajien akatemiaan?

Hain laitosjohtajan suosituksesta, ja myös muutama muu henkilö kannusti asiassa. Hakemukseen piti koota opetusportfolio, hankkia suositukset ja päivittää cv tarkoitukseen sopivaksi. Prosessi oli hyödyllinen jo kirjoitusharjoituksena, ja suosittelenkin portfolion tekemistä myös opiskelijoille. Se on hyödyllinen tapa osoittaa oma osaaminen, olipa kyse opetuksesta tai muusta kokemuksesta.

Mitä jäsenyys Opettajien akatemiassa pitää sisällään?

Akatemian ensimmäinen tapaaminen, niin sanottu järjestäytymiskokous pidetään maaliskuussa. Ryhmä vaikuttaa jatkossa itse siihen, millaiseksi toiminta muodostuu. Todennäköisesti jaamme kokemuksia ja hyviä käytäntöjä. Kuvittelen, että tarvittaessa voisimme myös antaa vaikkapa opetukseen liittyviä lausuntoja. Odotan mielenkiinnolla, mitä tämä tulee pitämään sisällään.

Kannustaako yliopisto opetuksen kehittämiseen?

Kyllä kannustaa, mutta toisaalta hallinto ja byrokratia vievät melko paljon työaikaa, jota pitäisi riittää myös tutkimukseen. Pedagogian kurssit ja erilaiset peda-kahvilat ovat olleet hyödyllisiä tapahtumia, joissa tapaa muita opetuksen kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä omasta ja muista tiedekunnista.

Mikä on jäänyt mieleesi onnistumisen hetkenä omalta opettajan uralta?

Spontaani tai miksei pyydettykin opiskelijapalaute, kun ohjaus- tai opetustyö on onnistunut ja ohjaus on hyödyttänyt opiskelijaa, on parasta palautetta.

Millaisia terveisiä lähetät laitoksen opiskelijoille?

Muistakaa antaa palautetta, sitä kautta kehitämme kursseja. Opiskelkaa ja kirjoittakaa ahkerasti!

 

 

10 kysymystä Jarmo Jugalle – 10 questions to Jarmo Juga

Blogissa alkaa uusi juttusarja, jossa tutustutaan laitoksen henkilökuntaan kysymällä heiltä samat 10 kysymystä. Sarjan aloittaa laitosjohtaja, maatalous- ja metsätieteiden tohtori Jarmo Juga.

We begin a new series in our blog. You’ll get to meet our staff members, teachers and students through this questionnaire – we ask the same 10 questions from all the interviewees. First to answer is our department’s head, Dr. Jarmo Juga.

 

1. Mikä oli haaveammattisi lapsena? What was your dream occupation as a child?

Eläinlääkäri./Veterinarian.

2. Mikä on parasta nykyisessä työssäsi?  What do you like most in your current workplace?

Laitosjohtajana parasta on ollut uuden laitoksen kehittäminen. Muutoin opettajana ja tutkijana parasta on toimia tärkeän aiheen parissa. Ruoantuotanto on tärkeä asia ja kotieläintuotannolla on siinä suuri merkitys. Tutkimus on haastavaa, eikä koskaan voi jämähtää paikoilleen.

As the Head of Department I have enjoyed developing the new department. As a teacher and researcher I enjoy dealing with such an important topic as food production and especially animal production. Research is challenging and one can never get stuck or stay still in one place.

3. Miten päädyit maataloustieteiden alalle? How did you end up in agricultural sciences?

Kiinnostuksen ja sattuman kautta. Kotieläinjalostuksessa yhdistyi monta tieteenalaa, josta pidän.

Through my own interest and coincidence. Animal breeding combines many disciplines I am interested in.

4. Mitkä kaksi asiaa ottaisit mukaan autiolle saarelle? What would you take with you on a desert island? You can choose two.

Vaimon ja ongen.

My wife. A hook and line.

5. Jos saisit kuulla elämässäsi enää vain yhden musiikkikappaleen, mikä se olisi? If you were allowed to listen to only one more song in your life, what song would it be?

The Beatles – A Day in the Life.

6. Mikä on lempiruokaasi?  Your favourite dish?

Karjalanpaisti.

Karelian roast.

7. Lempipaikkasi Viikissä?  Your favourite spot in Viikki?

Vanha Viikki, Koetilantie.

Old Viikki, Koetilantie.

 8. Ketkä ovat toimineet sinulle omalla alalla inspiroijina ja suunnannäyttäjinä? Who has been an inspiration for you during your career?

Fuksina kotieläinjalostukseen innoitti prof. U.B. Lindström ja graduvaiheessa työn ohjaaja prof. Asko Mäki-Tanila. Väitöstutkimuksen ohjaajana prof. Robin Thompsonilla oli suuri merkitys. Jalostusneuvonnassa mentorina toimi erityisesti toimitusjohtaja Jouko Syväjärvi. Kotieläinjalostuksen kansallinen ja kansainvälinen verkosto on laaja ja sieltä löytyy paljon henkilöitä, joilla on ollut innostava vaikutus omaan tekemiseen.

As a freshman Prof. U.B Lindström and during my Master’s thesis process my supervisor Prof. Asko Mäki-Tanila. During my doctoral thesis work my supervisor, Prof. Robin Thompson played a great role. In breeding extension CEO Jouko Syväjärvi has been an important mentor. The national and international network of animal breeding is wide and includes many persons who have inspired me.

9. Miksi maataloustieteitä tarvitaan tulevaisuudessakin? Mitä maailmanlaajuisia ongelmia sillä ratkaistaan? Why are agricultural sciences needed in the future? What problems can it solve?

Tätä tieteenalaa tarvitaan ruokaturvan takia. Oma tieteenalani on tärkeä kestävän kotieläintuotannon ja eläinten hyvinvoinnin kannalta.

We need agricultural sciences for food security. As for animal sciences, it is crucial for sustainable animal production and animal welfare.

10. Mitä haluat kysyä seuraavalta haastateltavalta? What question would you like to pose to the person we interview next?

Miten aiot seuraavan nelivuotiskauden aikana kehittää laitoksen toimintaa?

How will you develop the department during its next four-year period?