Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä

Uusimmassa Tiede-lehdessä (4/2015) julkaistiin huippuyksikömme kolmostiimin johtajan, Juha Pakkalan kirjoitus ”Raamatun sana on niin kuin luetaan”. Kirjoituksessaan Pakkala käy läpi Vanhan ja Uuden testamentin tekstihistoriassa tapahtuneita muutoksia säilyneen käsikirjoitusevidenssin valossa. 

”Historiasta ei löydy aikaa, jolloin olisi ollut olemassa vain yksi, kaikille sama Raamattu. Kriittinen raamatuntutkimus osoittaa, että koko kirja on syntynyt pitkän muunteluprosessin tuloksena.”

Kirjoituksessa esitellään useampia esimerkkejä tilanteista, joissa varhaisessa käsikirjoitusmateriaalissa on säilynyt samasta tekstistä useita eriäviä versioita. Näiden vertailu osoittaa, että teksteihin on tehty lisäyksiä ja niistä on poistettu osioita. Esimerkiksi Markuksen evankeliumin loppuun on myöhemmin lisätty tekstiä, jossa kerrotaan ylösnousseen ilmestyksistä. Vanhassa testamentissa tekstien muokkaushistoria on ollut vielä Uutta testamenttia laajempaa. Pakkala mainitsee esimerkiksi naisen itsenäisen aseman heikentämisen 1. Samuelin kirjassa tai viittauksen poistamisen Jahve-jumalaan auringonjumalana.

”Keskeisin syy muokata tekstejä olivat yhteiskunnassa tai teologiassa tapahtuneet muutokset. Etenkin poistoja on selvästi tehty opillisin perustein.”

Muutoksia on tapahtunut Raamatun historian eri vaiheissa eri tavoin. Varhaisemmassa vaiheessa tarve kopioida tekstejä usein käsin on tarjonnut useita mahdollisuuksia muokata tekstejä. Kun aktiivinen korjaustyö on päättynyt ja tekstit ovat vakiintuneet, muutoksia on edelleen tapahtunut käännösten tasolla.

”Suurin osa muutoksista on tehty Raamatun alkutaipaleella. Aktiivisen korjaustyön päättyminen ei kuitenkaan tarkoita, ettei Raamattu olisi myöhemminkin muuttunut. Raamattua on käännetty antiikin ajoista, ja jokainen käännös on muuttanut tekstiä, kun kääntäjät ovat tavoitelleet asiayhteyksiin sopivia ilmaisuja.”

Lue lisää Raamatun muutoshistoriasta ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä uusimmasta Tiede-lehdestä verkossa. Mukana on myös kuvia varhaisesta käsikirjoitusmateriaalista, jotka osoittavat konkreettisella tasolla, miten muinaiset kirjurit muokkasivat kopioimiaan tekstejä.

Teksti: Ville Mäkipelto