(for a Finnish version of this interview, please click here)
Martti Nissinen, Professor in Old Testament Studies at the University of Helsinki, is a world-renowned researcher whose expertise includes the study of historical prophetism, assyriology, and gender studies. Nissinen is the director of the Centre of Excellence in Changes in Sacred Texts and Traditions at the Faculty of Theology in Helsinki, which hosts over 40 researchers from various countries. I had a morning coffee discussion with him and got to know his path as a researcher. Continue reading Research through Passion and Collaboration: An Interview with Martti Nissinen→
(for an English version of this interview, please click here)
Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen on kansainvälisesti menestynyt tutkija, jonka erikoisaloja ovat muun muassa historiallinen profetiatutkimus, assyriologia ja sukupuolentutkimus. Nissinen johtaa vuosina 2014–2019 teologisessa tiedekunnassa toimivaa yli 40 tutkijan huippuyksikköä. Tutustuin aamukahvin äärellä tarkemmin savolaiseen professoriin ja hänen polkuunsa tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana.
Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi TT Elisa Uusimäelle kolmivuotisen tutkijatohtorirahoituksen. Tutkijatohtorin tehtävän rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi. Continue reading Elisa Uusimäelle Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus→
Uskontotieteen professori Liv Ingeborg Lied piipahti CSTT– ja RRR-huippuyksikköjen vieraana 14.–16.4.
Liedin kiinnostuksenkohteita ovat esimerkiksi Vanhan testamentin pseudepigrafit sekä antiikinaikaiset käsikirjoitukset ja viestintäkulttuuri. Helsingissä pitämässään luennossa hän keskittyi ennen kaikkea uudeksi filologiaksi (new philology) kutsuttuun tutkimussuuntaukseen. Uuden filologian avulla pyritään ymmärtämään paitsi tekstejä myös sitä, miten niitä tuotettiin ja käytettiin. Niinpä uudessa filologiassa nostetaan pääosaan käsikirjoitukset ja niitä tarkastellaan ennen kaikkea sellaisinaan – ei esimerkiksi osana jotakin kokoelmaa, johon niiden sisältämä teksti on myöhemmin päätynyt. Continue reading Uusi filologia nostaa käsikirjoituksen keskiöön→