Category Archives: Research

Urheat kuninkaat rannalla: meri ja kuningasideologia Vanhan testamentin maailmassa

Kirjoittanut Joanna Töyräänvuori

Merta kuvaillaan monien kuivien aavikkokansojen teksteissä. Myös Vanhassa testamentissa meri mainitaan useaan otteeseen, vaikka sen kirjoittajat eivät olleet merenkävijäkansaa. Syy näille maininnoille saattaa piillä paljon Vanhaa testamenttia varhaisemmissa teksteissä, sillä meri nousi osaksi poliittista retoriikkaa jo muinaisen Mesopotamian nuolenpääteksteissä. Kuninkaallisissa piirtokirjoituksissa esiintyvässä, poliittista valtaa legitimoivassa symbolikielessä käytettiin hyväksi myrskynjumalan ja meren välisestä kamppailusta kertovaa myyttiä, ns. Chaoskampf-myyttiä.

Myytti Välimeren ja Aleppon myrskynjumalan taistelusta sai alkunsa valloittajana ja vallananastajana tunnetun akkadilaiskuningas Sargon Suuren aikana. Se kehittyi sittemmin paitsi puhtaana mytologiana amorilaiskansojen kulttuuripiirissä, myös kuningasvaltaa oikeuttavana poliittisena kielenkäyttönä mesopotamialaisten kuninkaiden piirtokirjoituksissa. Ensimmäiset viitteet taistelusta meren ja jumalan välillä ovat muinaisbabylonialaisen kauden Marissa, joka oli kuningaskunta Eufrat-joen varrella.

Eräs varhaisista myyttitraditioista on aleppolaisen virkamies-profeetan kirjeessä Marin kuninkaalle Zimri-Limille. Siinä profeetta välittää kuninkaalle viestin säänjumala Hadadilta, joka oli kirjoituksen mukaan lahjoittanut kuninkaalle aseet, joilla oli päihittänyt vihollisensa meren.  Kirjeessä sanotaan:

Herralleni sano: “Näin sanoo Nur-Sin, palvelijasi: ‘Addun, Alep[pon] herran profeetta Abija tuli luokseni ja sanoi: ‘Näin Adad: “Maan kokonaisuudessaan olen antanut Jahdun-Limille eikä hänellä aseideni kanssa ole vertaista. (Mutta) hänen hylättyä minut, annoin hänelle antamani maan Šamši-Adadille. – – Šamši-Adad [lacuna] anna minun palauttaa sinut (valtaan)! [Isäsi talon valtaistui]melle olen sinut palauttanut, ase[et,] joiden avulla päihitin meren olen antanut sinulle – –”

Useat näistä kuninkaista tekivät myös valloitusretkiä Välimerelle ja joidenkin tiedetään jopa symbolisesti seivästäneen meren myrskynjumalalle pyhitetyllä aseella. Akkadilaisesta Sargonista alkunsa saanut, mutta ainakin osittain reaalipoliittisiin syihin perustuva perinne oli muinaisessa Lähi-idässä varsin pitkäikäinen. Viitteitä samasta kirjallisesta aiheesta, taistelusta meren (tai merihirviön, esim. Leviatan) ja jumaluuden välillä, on myös persialaisajalle ajoitetuissa Vanhan testamentin runollisissa teksteissä.

Meren ja myrskynjumalan taistelumyytin selvästi parhaiten säilynyt versio tunnetaan nykyisen Syyrian rannikolla sijainneen muinaisen Ugaritin teksteistä. Tämä pronssikaudelle ajoitettu niin kutsuttu Baal-sikermä koostuu joukosta löyhästi yhteen liittyviä myyttejä, jotka kertovat eeppisen runouden keinoin Vanhasta testamentista tutusta säänjumala Baalista. Ugaritin kertomuksia on julkaistu suomeksi käännettynä teoksessa Baalin palatsi jaa kuninkaiden suku: Ugaritin jumaltarut (2017), Tapani Harviaisen ja Aarre Huhtalan toimittamina. Eräs myyteistä kertoo Baalin taistelusta Jammia (merta) vastaan näiden kilvoitellessa jumalten kuninkaan arvonimestä. Baal voittaa kamppailun, mutta vain ystäviensä avittamana.

Sinänsä meren valloittamisen kielikuvastoa olisi voitu käyttää kuningasvallan tai suurkuninkuuden idean oikeuttamiseksi ilman mytologisia konnotaatioita tai minkäänlaisia historiallisia perusteitakin. Kuitenkin sekä perinteen jatkuvuus tällä maantieteellisellä alueella että sanamuodoissa esiintyvä muuntelu viittaavat siihen, että kyse on muustakin kuin pelkästä kuninkaallisesta uhosta.

Retorinen tehokeino koki uuden tulemisen uusassyrialaisella kaudella, alkaen Vanhasta testamentista tutun Tiglatpileser I:n hallituskaudesta. Hänestä alkunsa saanut kuningasdynastia käytti akkadialaisen Sargonin hahmoa ja tämän hallintokautta oman valtansa oikeuttajana ja kuningasideologiansa perustana. Sargonin sotaretket itäisen Välimeren alueelle mytologisoituivat ajan kuluessa ja sekoittuivat Aleppon säänjumalaan liitettyyn myyttiin jumalan ja henkilöityneen meren välisestä kamppailusta.

Välimeren valloitus ei ollut pelkästään osoitus kuninkaiden suuruudesta, vaan rannikkoalueiden resurssit olivat myös sisämaiden valtakunnille tuiki tarpeellisia.  Kaikki mesopotamialaiset kuninkaat eivät valloittaneet Välimeren seutuja eivätkä niin omissa piirtokirjoituksissaan edes väittäneet, joten kielikuvan käyttö saattaa viitata ainakin jonkinasteiseen poliittiseen läsnäoloon rannikkoalueilla, ainakin hetkittäin. Harva mesopotamialainen kuningas pystyi kuitenkaan pitämään rannikkoalueita pysyvästi hallinnassaan.

Myrskynjumalan ja meren välinen myytti perustuu historialliselle tositapahtumalle, Sargonin legendaariselle valloitusretkelle. Välimeren rannikkoalueiden valloituksen tärkeys muinaisen Lähi-idän kuninkaille synnytti mytologian, jota myöhemmät kuninkaat vuorostaan käyttivät kuningasvaltansa oikeuttajana. Jokaisen kuninkaan oli vuorollaan vahvistettava tämä myyttisen valloittajan rooli sotaretkillä, jotka suuntautuivat Välimeren rannikolle – eli meren symbolisella valloittamisella. Mutta kumpi tuli ensin: mytologisoitiinko meren valloittaminen vai oliko meren valloittamisen välttämättömyydessä syy myytin muodostumiselle?

Aiheesta voi lukea lisää juuri ilmestyneessä Teologisessa Aikakauskirjassa (3/2017).

Why the stadium of Roman Tiberias was not a stadium but a harbor quay: A Dialogue between Archaeology and Text

By Rick Bonnie

While archaeological excavations often help us to elucidate the narratives found in ancient texts, trying to combine the two sources can sometimes lead us astray. Examples where texts are used for the interpretation of archaeological material usually receive a lot of attention in the media. Cases when archaeology and text cannot be so easily used together are considered much more rarely, especially in the weeks around Pesach and Easter when hyperbole in terms of the importance of certain finds tends to hit the media machine. I wish to focus here on a case where text and archaeology cannot be so straightforwardly combined.

Continue reading Why the stadium of Roman Tiberias was not a stadium but a harbor quay: A Dialogue between Archaeology and Text

Video lectures of 2nd Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East

The video lectures of the 2nd workshop on Gender, Methodology, and the Ancient Near East, which was held in Barcelona in February 2017 (full program here and a report here), are now online.

The Youtube playlist has the following presentations:

  • Welcome to the Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East – Adelina Millet Albà (IPOA, Universitat de Barcelona)
  • Presentation and introduction to the Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East Agnès Garcia-Ventura (IPOA, Universitat de Barcelona) & Saana Svärd (University of Helsinki)
  • “Dressing the Whore of Babylon for the 21st Century: Sex, Gender and Theory in Mesopotamian Studies” – Ann Guinan (Babylonian Section, University of Pennsylvania, Museum of Archaeology and Anthropology)
  • “Queering šà-zi.ga Therapy. Considerations on the Relations between Masculinity, Sickness and Anatomy” – Gioele Zisa (Ludwig-Maximilians-Universität München)
  • “Domesticating the Female Body: Ancient Mesopotamian Discourses on Fertility and (Re)production” – M. Erica Couto-Ferreira (Universität Heidelberg)
  • “Nefertiti and the ‘Docile Agent'” – Jacquelyn Williamson (George Mason University)

Women and the Bible: a Wikipedia Story

 By Rick Bonnie and Helen Dixon

Last week Friday’s Wikipedia edit-a-thon on “Women and the bible” was a great success. The edit-a-thon was organized by the CSTT and was open for all faculty and students of Helsinki’s Faculty of Theology. (If you’re unfamiliar with what an “edit-a-thon” is and would like to know more, check out this site.) And, though we were only around a dozen in number, the participants from Theology and the volunteers of Wikimedia Suomi created and edited around a dozen of entries in the Finnish and English Wikipedia. Continue reading Women and the Bible: a Wikipedia Story

Naiset ja Raamattu: Wikipedian kertomana

By Rick Bonnie and Helen Dixon (translated by Ville Mäkipelto)

Viime viikon perjantaina järjestetty ”Naiset ja Raamattu” Wikipedian muokkausilta (”edit-a-thon”) oli menestys. Tapahtuman järjesti Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö ja se oli avoin kaikille Helsingin Teologisen tiedekunnan henkilökunnan jäsenille ja opiskelijoille. Huolimatta siitä, että paikalla oli vain noin tusina ihmistä, osallistujat ja Wikimedia Suomen vapaaehtoiset loivat ja täydensivät kymmeniä artikkeleita suomen- ja englanninkieliseen Wikipediaan. Continue reading Naiset ja Raamattu: Wikipedian kertomana

Scriptural Interpretation and Research Cooperation within Helsinki’s Centres of Excellence

By Anna-Liisa Tolonen & Elisa Uusimäki

The two Centres of Excellence at the Faculty of Theology – Changes in Sacred Texts and Traditions and Reason and Religious Recognition – are characteristically interdisciplinary. Thus, the research conducted should not only be of high quality within specific disciplines, but also reflective of cooperation that breaks down boundaries between fields. Having both of these goals as our aims, we should strive to deepen and broaden our notions of, for example, historical phenomena, philosophical concepts, or the meanings of “holy scriptures” within ever-changing religious traditions. Continue reading Scriptural Interpretation and Research Cooperation within Helsinki’s Centres of Excellence

CFP: Soisalon-Soininen Symposium on the Septuagint (Helsinki, June 2017)

We are organizing a centennial symposium — Soisalon-Soininen Symposium on the Septuagint — in celebration of the occasion of the 100th anniversary of the birth of our esteemed teacher Professor Ilmari Soisalon-Soininen on 4th June, 2017. Professor Ilmari Soisalon-Soininen did pioneering research on the Septuagint syntax, applying what we call the translation technical method, and was the founding father of Septuagint studies in Finland. The symposium is organised by the courtesy of the Centre of Excellence in Changes in Sacred Texts and Traditions (CSTT) funded by the Academy of Finland. The symposium will take place 1-3 June 2017 at the University of Helsinki. The actual symposium will be followed by a small anniversary party on Sunday 4 June at noon.

Keynote speakers are:

JAN JOOSTEN, “Grammar and Style in the Septuagint: On Some Remarkable Uses of Preverbs.”

JAMES K. AITKEN, “Standard Language and the Place of the Septuagint within Koine.”

SILVIA LURAGHI and CHIARA ZANCHI, “New Meanings and Constructions of Prepositions in the Septuagint: a Comparison with Classical and New Testament Greek.”

JOHN A.L. LEE, “Back to the Question of Greek Idiom.”

THEO VAN DER LOUW, “The Dynamics of Segmentation in the Greek Pentateuch.”

RAIJA SOLLAMO, “The Usage of the Article with Nouns Defined by a Nominal Genitive.”

ANNELI AEJMELAEUS, “Translation Technique and the Recensions.”

SEPPO SIPILÄ, “Soisalon-Soininen meets Grice: The Cooperational Principle and the Septuagint Syntax.”

ANSSI VOITILA, “Middle Voice as Depiction of Subject’s Dominion in the Greek Pentateuch.”

We invite proposals for papers to be presented during this symposium. Slots of papers will be 30 minutes (20 minutes presentation, and 10 minutes discussion). The papers should relate to Septuagint syntax, Ilmari Soisalon-Soininen’s research on the topic and / or the Septuagint language as part of the broader development of the Greek language. We ask you to submit your paper proposals with the title and a short abstract not later than 31st October 2016. The papers accepted for presentation will be announced before the end of the year. The symposium webpage (http://blogs.helsinki.fi/soisalon-soininen-centennial) is now opened.

Paper proposals as well as inquiries concerning the symposium should be sent to Anssi Voitila by e-mail to anssi.voitila@uef.fi.

Best regards,
Raija Sollamo, Anneli Aejmelaeus, Seppo Sipilä and Anssi Voitila

Continue reading CFP: Soisalon-Soininen Symposium on the Septuagint (Helsinki, June 2017)

Academy of Finland grants a 4-year project funding to the ‘Semantic domains in Akkadian texts’-project

The Academy of Finland has recently announced the funding decisions for research projects and has granted the ‘Semantic Domains in Akkadian texts‘ funding for four years! Our congratulations to all the researchers involved in this exciting project!

The project is given funding from Sept. 2016 to Aug. 2020 and is directed by Krister Lindén (language technology, Doc.) and its members are Heidi Jauhiainen (Egyptology, PhD; language technology, MA) and Tommi Jauhiainen (language technology, MA), as well as CSTT member Saana Svärd (Assyriology, Doc.).

The Semantic domains in Akkadian texts-project aims at generating contextual semantic domains for Akkadian lexemes using state-of-the-art methods from language technology. For Assyriology, the project will enable cultural understanding of concepts in ancient Mesopotamia in a totally new way. For language technology, dealing with difficult remains of cuneiform texts will provide an opportunity to develop methods that are useful for the analysis of other extinct languages as well as small and fragmented corpora. The main source of Akkadian texts for the project is the Open Richly Annotated Cuneiform Corpus (Oracc), but we will make use of all relevant corpora available to us. The diachronic perspective is important as the 2500 years of written Akkadian yield significant opportunities for modeling linguistic and cultural change.

CSTT’s input is valuable in that it provides insights regarding the methodologies used in connection with the semantic domains of the Hebrew Bible.

When the Set Task is Imperial: Judaeans under Persian Forced Labor

By Jason Silverman

The experience of involuntary labor is widespread in human history. For reasons varying from slavery to economic imperatives, humans are often compelled to work. The impacts of the various imperial systems that have resorted to compulsion have been extensively studied by sociologists. Despite scholarly acknowledgments that the Persians also continued previous Ancient Near Eastern policies of using forced migration and forced labor, surprisingly it has received little to no sustained discussion. Continue reading When the Set Task is Imperial: Judaeans under Persian Forced Labor