Category Archives: Suomeksi

CSTT:n tohtorikoulutettaville palkinnot Paavalin retoriikkaa ja Joosuan kirjan tekstihistoriaa käsittelevistä esitelmistä

Euroopan raamatuntutkijoiden liiton vuosikonferenssissa 12.–15.7. Espanjan Cordobassa myönnettiin jokavuotiset palkinnot parhaista opiskelijan pitämistä esitelmistä. Tänä vuonna molempien kilpailukategorioiden palkinnot menivät Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa toimivan ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön tohtorikoulutettaville. Järjestäjien mukaan kilpailuun osallistui tänä vuonna ennätysmäärä opiskelijoita.  Continue reading CSTT:n tohtorikoulutettaville palkinnot Paavalin retoriikkaa ja Joosuan kirjan tekstihistoriaa käsittelevistä esitelmistä

Horvat Kurin synagogasta Israelista löytyi antiikinaikainen mosaiikkilattia

Pohjois-Israelin Galileasta on löytynyt antiikin aikaisen synagogan mosaiikkilattia, jonka piirtokirjoituksessa mainitaan synagogan rakentamista tukenut henkilö sekä tämän isä ja isoisä. Tällaiset rahoittajia esittelevät piirtokirjoitukset olivat yleisiä sekä kreikkalais-roomalaisissa temppeleissä, juutalaisissa synagogissa että kristillisissä kirkoissa. Helsingin yliopiston tutkijoiden löytö onkin yksi todiste juutalaisen ja sitä ympäröineen myöhäisantiikin kulttuurin kosketuksista.  Continue reading Horvat Kurin synagogasta Israelista löytyi antiikinaikainen mosaiikkilattia

Dosentti päivystää henkimaailman asioita: Haastattelussa Hanne von Weissenberg

Toimittaja Aarno Laitisen keksimä pilkkanimi ”päivystävä dosentti” toi yliopistollisen arvonimen kaiken kansan suuhun. Termillä Laitinen sohaisi paitsi epämääräisiä kommentteja latelevia ylipistotutkijoita myös – ja ehkä ennen kaikkea – laiskoja ja tietämättömiä median edustajia: Laitisen mielestä nämä eivät tahtoneet aina jaksaa paneutua sopivien asiantuntijoiden etsimiseen vaan pakottivat samat tutkijat kommentoimaan asiaa kuin asiaa. Moni tavallinen mediankuluttaja on kuitenkin ottanut Laitisen ivailun merkkinä siitä, että yliopistoväki on pääasiassa turhanpäiväistä joukkoa – dosentit etunenässä.  Continue reading Dosentti päivystää henkimaailman asioita: Haastattelussa Hanne von Weissenberg

Tutkimustyöhön intohimoa ja yhdessä tekemisen meininkiä: Haastattelussa Martti Nissinen

(for an English version of this interview, please click here)

Helsingin yliopiston Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen on kansainvälisesti menestynyt tutkija, jonka erikoisaloja ovat muun muassa historiallinen profetiatutkimus, assyriologia ja sukupuolentutkimus. Nissinen johtaa vuosina 2014–2019 teologisessa tiedekunnassa toimivaa yli 40 tutkijan huippuyksikköä. Tutustuin aamukahvin äärellä tarkemmin savolaiseen professoriin ja hänen polkuunsa tutkijana ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. 

Continue reading Tutkimustyöhön intohimoa ja yhdessä tekemisen meininkiä: Haastattelussa Martti Nissinen

Elisa Uusimäelle Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta myönsi TT Elisa Uusimäelle kolmivuotisen tutkijatohtorirahoituksen. Tutkijatohtorin tehtävän rahoituksen tavoitteena on mahdollistaa lupaavimpien, äskettäin tohtorin tutkinnon suorittaneiden nuorten tutkijoiden pätevöityminen ja itsenäistyminen ammattitutkijoiksi.
Continue reading Elisa Uusimäelle Suomen Akatemian tutkijatohtorirahoitus

Maahanmuutosta maahanmuuttajan näkökulmasta: Haastattelussa Tero Alstola

Missä vaiheessa maahanmuuttajista tulee osa kantaväestöä? Muun muassa tätä pohtii tohtorikoulutettava Tero Alstola, jonka tutkimusaiheena ovat maahanmuuttajavähemmistöt muinaisessa Babyloniassa ensimmäisellä vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. 
Continue reading Maahanmuutosta maahanmuuttajan näkökulmasta: Haastattelussa Tero Alstola

Uusi filologia nostaa käsikirjoituksen keskiöön

Uskontotieteen professori Liv Ingeborg Lied piipahti CSTT– ja RRR-huippuyksikköjen vieraana 14.–16.4.

Liedin kiinnostuksenkohteita ovat esimerkiksi Vanhan testamentin pseudepigrafit sekä antiikinaikaiset käsikirjoitukset ja viestintäkulttuuri. Helsingissä pitämässään luennossa hän keskittyi ennen kaikkea uudeksi filologiaksi (new philology) kutsuttuun tutkimussuuntaukseen. Uuden filologian avulla pyritään ymmärtämään paitsi tekstejä myös sitä, miten niitä tuotettiin ja käytettiin. Niinpä uudessa filologiassa nostetaan pääosaan käsikirjoitukset ja niitä tarkastellaan ennen kaikkea sellaisinaan – ei esimerkiksi osana jotakin kokoelmaa, johon niiden sisältämä teksti on myöhemmin päätynyt.  Continue reading Uusi filologia nostaa käsikirjoituksen keskiöön

Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä

Uusimmassa Tiede-lehdessä (4/2015) julkaistiin huippuyksikömme kolmostiimin johtajan, Juha Pakkalan kirjoitus ”Raamatun sana on niin kuin luetaan”. Kirjoituksessaan Pakkala käy läpi Vanhan ja Uuden testamentin tekstihistoriassa tapahtuneita muutoksia säilyneen käsikirjoitusevidenssin valossa.  Continue reading Näin Raamattua on muutettu – huippuyksikön tiiminjohtajan artikkeli Tiede-lehdessä