Tag Archives: Featured

Women and the Bible: a Wikipedia Story

 By Rick Bonnie and Helen Dixon

Last week Friday’s Wikipedia edit-a-thon on “Women and the bible” was a great success. The edit-a-thon was organized by the CSTT and was open for all faculty and students of Helsinki’s Faculty of Theology. (If you’re unfamiliar with what an “edit-a-thon” is and would like to know more, check out this site.) And, though we were only around a dozen in number, the participants from Theology and the volunteers of Wikimedia Suomi created and edited around a dozen of entries in the Finnish and English Wikipedia. Continue reading Women and the Bible: a Wikipedia Story

Naiset ja Raamattu: Wikipedian kertomana

By Rick Bonnie and Helen Dixon (translated by Ville Mäkipelto)

Viime viikon perjantaina järjestetty ”Naiset ja Raamattu” Wikipedian muokkausilta (”edit-a-thon”) oli menestys. Tapahtuman järjesti Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa -huippuyksikkö ja se oli avoin kaikille Helsingin Teologisen tiedekunnan henkilökunnan jäsenille ja opiskelijoille. Huolimatta siitä, että paikalla oli vain noin tusina ihmistä, osallistujat ja Wikimedia Suomen vapaaehtoiset loivat ja täydensivät kymmeniä artikkeleita suomen- ja englanninkieliseen Wikipediaan. Continue reading Naiset ja Raamattu: Wikipedian kertomana

Wikipedia edit-a-thon “Women and the Bible”

The CSTT organises a Wikipedia edit-a-thon, open to the entire Faculty of Theology, on the theme of “women and the bible,” in honor of International Women’s Day (March 8). The event will be held Friday, March 10 in the 5th floor faculty hall (Vuorikatu 3)2:30pm – 6pm (or later if people want to stay on).  The CSTT will provide training for everyone to edit Wikipedia at the event with help of Wikimedia Finland volunteers.

Research has shown that ca. 90 percent of Wikipedia editors are male. This has a profound impact upon what content is being created and updated on this influential encyclopedia. As Wikipedia is the most used encyclopedia and is often the first place that high school pupils, university students, and laypeople look for information, addressing this gender imbalance is of high importance.

Together, on March 10, we plan to improve both the Wikipedia pages on female Finnish biblical scholars and on women in biblical literature, in a social and casual atmosphere. The CSTT will provide an assortment of snacks and celebratory drinks.

You are very welcome to join us! Please register (for free) here, so we can keep an accurate headcount: https://goo.gl/forms/hevMVDbLU29o55mp1.

 

Report on the “Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East”

By Saana Svärd and Agnès Garcia-Ventura

The “Second Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East” took place in Barcelona February 1-3, 2017. The workshop was hosted by IPOA, the Institute of Ancient Near Eastern Studies of the University of Barcelona (Spain), and organized in cooperation with the Centre of Excellence in “Changes in Sacred Texts and Traditions” (University of Helsinki, Finland). Organizers were Agnès Garcia-Ventura (IPOA, University of Barcelona) and Saana Svärd (University of Helsinki). The workshop was a continuation of the “First Workshop on Gender, Methodology and the Ancient Near East.” The first workshop was organized by the same two scholars at the University of Helsinki in October 2014 and hosted by the Centre of Excellence in “Changes in Sacred Texts and Traditions.”

The aim of both meetings was to discuss different methodological and theoretical approaches to gender within the framework of ancient Near Eastern studies (including archaeology, art history and text studies) and to enable fruitful dialogue between these approaches. Moreover, for this second workshop, colleagues from neighboring disciplines were also encouraged to submit proposals, in order to enrich these conversations further. As a result, the second workshop included colleagues from the disciplines of Assyriology, Archaeology, Egyptology, Phoenician and Punic studies, and Biblical studies (see the full program).

The conference lasted three days and featured 33 communications, a poster session where six posters were presented, and a projects panel where nine new and ongoing projects where discussed. The event was well attended and all in all included roughly 90 participants, including speakers and poster presenters. The speakers and poster presenters came from various universities in twelve countries, namely Belgium, Denmark, Finland, France, Germany, Holland, Italy, Japan, Malta, Spain, the United Kingdom, and the United States of America.

The results of such a rich and diverse conference cannot be summed up in a short blog post. Suffice it to say here that the sheer chronological, geographical and methodological scope, as well as the general high quality of papers, promises good things for the future of gender studies within the context of ancient Near Eastern studies.

The organizers: Agnès Garcia-Ventura and Saana Svärd

Since both workshops have been well received and the number of participants has increased, the organizers decided to plan a third workshop in the series, hoping the initiative will have continuity as a biannual conference. Thus, the third edition of the meeting, co-organized in cooperation with Professor Katrien De Graef, will be hosted by the University of Ghent (Belgium) in 2019. More information will be published in due time. Please feel free to contact us if you have any questions and/or if you want us to keep you posted on other future ventures related to gender studies and ancient Near Eastern studies we may launch. You may contact us at: agnes.ventura[AT]gmail.com or saana.svard[AT]helsinki.fi.

Tiedeykkönen valottaa Raamatun muutoshistoriaa

Vanhan testamentin eksegetiikan professorit Martti Nissinen (huippuyksikön johtaja) ja Anneli Aejmelaeus (tiimin 2 johtaja) vierailivat Ylen Tiedeykkönen ohjelmassa kertomassa huippuyksikön tutkimuksesta ja Raamatun synty- ja muutoshistoriasta. 45 minuuttia kestävässä ohjelmassa lähdetään liikkeelle huippuyksikön esittelystä ja päädytään Raamatun värikkään muutoshistorian eri vaiheiden kuvailuun.

Martti Nissinen kertoo ohjelmassa, miksi ”Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikkö on luonteeltaan niin kansainvälinen. Lisäksi Nissinen avaa huippuyksikön tavotteita vuodelle 2019 ja kuvailee Vanhan testamentin tekstihistorian keskeisiä vaiheita. Nissisen keskeinen viesti on, että historiassa ei ole ollut yhtään sellaista hetkeä, jolloin Raamatun teksti olisi ollut valmis tai kaikille sama. Ensimmäisistä kirjakääröistä moderneihin käännöksiin asti juutalaisten ja kristittyjen pyhä kirjakokoelma on ollut kokoajan muutoksen alaisena.

Anneli Aejmelaeus puolestaan avaa kaanonin eli ohjeellisen kirjakokoelman synnyn monimuotoisia vaiheita. Kansien väliin koottu nykykristittyjen Raamattua muistuttava kokoelma on ollut ensimmäistä kertaa olemassa vasta 300-luvulla, kun Rooman valtakunnan tuki on mahdollistanut kalliin projektin toteuttamisen. Vanhan testamentin ensimmäisen kreikankielisen käännöksen eli Septuagintan ja Qumranin tekstilöytöjen tutkimus osoittaa, että ajanlaskun taitteessa monet tekstit ovat olleet vielä kehitystyön alla. Aejmelaeus korostaa, että nykyraamattujen kääntämisessä käytetyn tarkkaan yhtenäistetyn ja vakinaistetun heprealaisen tekstin takana on ollut tekstien moninaisuus. Yhtenäisyys on myöhäisempää kehitystä.

Haastattelujen lomassa ohjelmassa kerrataan yleistajuisesti ja napakasti Raamatun tekstihistorian keskeisimpiä vaiheita. Ylen laadukkaasti toimitetun ohjelman voit kuunnella täältä: http://areena.yle.fi/1-3961990

Reflecting on a Career Studying the Septuagint: An Interview With Anneli Aejmelaeus

1. What is your research about, in general terms?
My special area of research is the Septuagint, the ancient Greek translation of the Hebrew Bible, translated by Jews during the 3rd–1st centuries BCE in Alexandria. I am preparing the first critical edition of the Septuagint text of the First Book of Samuel (= First Kingdoms) for the series of the Academy of Sciences in Göttingen. However, this work cannot be done without all the time having an eye on the text of the Hebrew Bible, as I need to reconstruct the kind of Hebrew text that was used by the translator and to survey the translation technique and the competence of the translator. Practically, I am doing textual criticism of the Greek and the Hebrew text of 1 Samuel at the same time. But this is the only way to proceed with the critical edition.

anneli_aejmelaeus_haastattelu2. Why particularly did you choose this direction for your career?
I was fortunate to be able to work already as a student in the research project of Professor Ilmari Soisalon-Soininen. He was the first one to do Septuagint research in Finland. He was interested in the syntax of the Greek language used by the translators, and his innovative methodological approach to this area of study was to do it from the angle of translation technique. My first area of study was the Greek translation of clauses introduced by certain Hebrew conjunctions (ו and כי) in the Septuagint. This was a very good introduction into philological work on the Septuagint. When I started as professor in Göttingen (1991), I broadened my scope to different areas of Septuagint research, and was then assigned to prepare the critical edition of 1 Samuel.

3. How would you describe the relevance of your work for society?
It is difficult to demonstrate the direct relevance of this kind of basic research for society. However, it participates—as a fundamental part of Biblical studies—in the task of educating people in matters concerning the Bible, i.e., its origins and contents, as well as a responsible way of reading it. Ultimately, it is a question of resisting fundamentalism and helping to discover the real values represented in the Bible.

4. Looking back at your years as a professor, what would you say you are most proud of?
I am proud of my students. I am happy that I have been able to pass on some of the know-how that I have received and learned myself. Project funding from the Academy of Finland has helped a great deal in this respect. I am also very proud of our Centre of Excellence, the excellent research produced in it, and the atmosphere of exchange and cooperation that we have among us.

5. Can you tell us a short story about something that happened to you during your career that amazed you?
When I started working on 1 Samuel, I did not expect to find what I found: so many deliberate changes in the Hebrew text and so many corrections according to the Hebrew text in the Greek, especially in Codex Vaticanus. It has amazed me that students who have been studying the texts with me have often been ready to see the changes in the text when I was still hesitating myself. On the other hand, it amazes me how slow the reception of new results and ideas is among the international scholarly community. At a conference in Madrid 2014, when I had been giving papers about my discoveries in the Septuagint text of 1 Samuel for already ten years, my colleagues, who had heard me speak several times about the same discoveries, asked me whether I really meant what I said. It had taken them ten years to understand what I said – not to speak of approving or discussing my discoveries with me.

6. Is there anything you’ve researched that you never thought you’d find yourself interested in?
Paleography is a new area for me that I needed to enter, because the only way to get hold of a newly discovered fragmentary Greek papyrus of 1 Samuel was to gather a group of young scholars and students to prepare the publication of this manuscript. It has been great fun to work with the group, and the publication of the papyrus is approaching completion. It is a remarkable papyrus, and I dare say, the publication will be worthy of it.

7. What are you working on at the moment?
I will be concentrating on the critical edition of the Septuagint of 1 Samuel as long as it takes to finish it. This long-term project will also produce a few other publications on the Hebrew as well as the Greek text of 1 Samuel. I will also continue as the vice-director of the Centre of Excellence “Changes in Sacred Texts and Traditions.”

8. Is there anything you look forward to leaving behind when you retire?
 I look forward to finally being able to do what I should have been doing all the time as a professor, namely, research. It is really tragic that the life of an academic is today so hectic: so many things to do and so many deadlines, papers all over the world and preparing all of them for publication, meetings and administration, teaching and exams, etc. Although I have loved working with the students – and I will continue working with my doctoral students – I am happy to be able to leave behind the hectic and concentrate on the research projects that need to be finished.

Interview conducted by Helen Dixon.

Samuel-Kings Editors’ Workshop (Thu 12 Jan, Helsinki)

On 12.–14.1.2017 the University of Helsinki will host the Samuel-Kings Editors’ Workshop which will bring together the critical edition projects of The Göttingen Septuagint and The Hebrew Bible – A Critical Edition (HBCE) on the Books of Samuel and Kings. The workshop sessions will consist of hands-on work with practical text-critical issues. As both projects aim at establishing a critical, eclectic text – the closest attainable approximation to the archetype – the focus will be especially on the most difficult critical decisions.

As a part of the workshop, on Thursday 12.1.2017 18:00–19:30, there will be an opportunity for everyone interested in textual research to get to know the five projects, their goals and their methods, their problems and their discoveries.

Venue: Faculty of Theology, Faculty Hall (Fabianinkatu 24, 5th floor)

18:00–19:00 — Short presentations:
– Göttingen 1 Samuel (Anneli Aejmelaeus, Helsinki)
– Göttingen 2 Samuel (Tuukka Kauhanen, Helsinki)
– Göttingen 1–2 Kings (Pablo Torijano, Madrid)
– HBCE 1 Kings (Jan Joosten, Oxford)
– HBCE 2 Kings (Andrés Piquer, Madrid)

19:00–19:30 — Discussion

For more information, please contact: tuukka.kauhanen@helsinki.fi

Qumranin löydöt mullistivat käsityksemme raamatusta – katso videohaastattelu

Akatemiatutkija Jutta Jokiranta avaa uudessa videohaastattelussa Qumranin tekstien eli Kuolleenmeren kääröjen merkitystä Raamatun ja uskonnon historian tutkimukselle. 1940-50 -luvuilla tehdyt löydöt toivat esiin lähes tuhat kirjakääröä, jotka sisältävät tuhat vuotta varhaisempia Vanhan testamentin käsikirjoituksia kuin ennen löytöä tunnetut hepreankieliset tekstit.

– Tekstit ovat peräisin ajalta ennen kaanoneita. Ne osoittavat, miten Raamattu ei ollut kirjanmuotoinen kirja, vaan oli useita käsikirjoitusrullia, jotka poikkesivat toisistaan. Löydöt osoittavat, miten elävä tekstiperinne se oli tähän aikaan.

Kuolleenmeren kääröt ovat myös mullistaneet vanhaa oletusta siitä, että Jeesuksen ajan juutalaisuus olisi ollut puhtaasti lakihenkinen ja ulkokultaisia säädöksiä korostava uskonto. Esimerkiksi rukous- ja siunaustekstit osoittavat, että ajan juutalaiset korostivat henkilökohtaista uskoa ja ajatusta siitä, että Jumala on valinnut ihmisen ja ihminen on täysin riippuvainen Jumalasta.

– Toisaalta meillä on myös tarkkoja ruokaan ja elämäntapaan liittyviä säädöksiä. Tämä yhdistelmä, että meillä on sekä hengellistä elämää että tarkkoja säädöksiä sopii yhteen uuden uskonnontutkimuksen mukaisen näkökulman kanssa, että ihminen on kokonaisuus. Uskonto ei ole joko tai, vaan erilaiset näkökulmat ovat läsnä samassa yksilössä ja yhteisössä.

Videolla Jokiranta myös muistuttaa, että suomalaiset voivat olla ylpeitä siitä, miten merkittävää Qumranin tekstien tutkimusta maassamme tehdään.

– Joskus suomalainen lukiolainen tietää aiheesta enemmän kuin keskimääräinen israelilainen yliopisto-opiskelija. Meillä on ymmärretty, että yksinkertaistava Raamatun idea, joka on nykyään läsnä monissa uskonnollisissa yhteisöissä, on aika myöhäinen. Jos me halutaan ymmärtää meille tärkeää Raamattua, pitää ottaa huomioon kaikki mahdollinen evidenssi. Suomalaiset osaavat myös etsiä aktiivisesti tiedealarajat ylittäviä näkökulmia. Se on vienyt meidät eteenpäin huippuyksikköön asti.

Haastattelu on vuoden 2016 osalta viimeinen osa Suomen Akatemian “Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa.

Teksti: Ville Mäkipelto

CSTT Youtube-channel + new “video”-section

As you may have seen already, the CSTT now has its own Youtube channel, where we’ll showcase the latest biblical and related research to the wider Finnish public. You can reach the Youtube channel by clicking on the youtube2 button in the website’s upper-left corner.vThe videos will also be displayed in our new “video”-section on our website (see left-side menu > ‘Videot’).

screenshot-2016-12-06-11-28-42
Screenshot of the CSTT Youtube channel.

We hope that these videos — so far all in Finnish — may be useful for high school teaching and to engage high school pupils with current research in biblical studies and related fields! So far two videos have been posted online, one with Saana Svärd and one with Juha Pakkala.

Please tell us below in the comment-section what you think about the videos and what you’d like to see to be changed in terms of format!

Voiko Raamattua käyttää maahanmuuttokeskustelussa? Katso videohaastattelu

Eksegetiikan ja Raamatun heprean yliopistonlehtori Juha Pakkala toteaa uudessa videohaastattelussa, että Vanhassa testamentissa ei ole yhtenäistä linjaa suhteessa maahanmuuttoon ja vierasmaalaisiin.

– Vanha testamentti on hyvin monen kirjoittajan toimesta, eri kontekstien ja pitkän ajan kuluessa syntynyt kirjakokoelma. Siellä on monenlaista ääntä ja monenlaista näkemystä.

Pakkala hahmottelee kolme erilaista suhtautumistapaa vierasmaalaisuuteen, jotka näkyvät eri tekstigenreissä. Yhtäältä teksteistä löytyy muinaisen Lähi-idän kontekstiin nähden poikkeuksellisen myötämielinen suhtautuminen muukalaisiin. Toisaalta useissa kirjoista kehotetaan tiukkaan erottautumiseen ja suorastaan vihamieliseen suhtautumiseen.

– Joissain teksteissä käsketään jopa tuhoamaan ja tappamaan vierasmaalaiset. Tämä tulee esille hyvin selvästi esimerkiksi Joosuan kirjassa, jossa valloitetaan maa ja käsketään tuhoamaan kaikki sen asukkaat.

Haastattelussa Pakkala muistuttaa, että suurin osa Vanhan testamentin teksteistä on itse asiassa pakolaisuudessa syntyneitä. Silloinkin kun kuvataan vanhempia aikoja, se tehdään projisoiden kirjoitushetken pakolaisuuden kokemusta historiaan. Siksi pakolaisuus ja maahanmuutto ovat aivan keskeisiä teemoja Vanhan testamentin tutkimuksessa.

Kysyttäessä Raamatun tekstien soveltamisesta nykypäivään Pakkala peräänkuuluttaa vastuullisuutta ja kriittisyyttä.

– On tärkeää ymmärtää Vanhan testamentin monimutkainen syntyhistoria ja se konteksti, jossa tekstit ovat syntyneet. Me ei voida vain ottaa sitaattia tai yhtä lausetta Raamatusta ja suoraan soveltaa sitä nykykontekstiin. Erityisesti tutkijoiden vastuulla on tuoda esille Raamatun tekstien kriittistä käyttöä.

Haastattelu on toinen osa Suomen Akatemian “Pyhät tekstit ja traditiot muutoksessa” -huippuyksikön nettihaastattelusarjaa, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista yksikön tutkijoiden kanssa. Sarjan osia julkaistaan lisää talven mittaan.

Teksti: Ville Mäkipelto