Kurssikerta 1 − Pakki auki

Paikkatiedon hankinta, analyysi ja kartografia 2016 -kurssi, eli ”pakki”, polkaistiin käyntiin esittelemällä kurssin tavoitteet ja rakenne, sekä pikaisesti kertaamalla, mitä paikkatieto on ja siihen kuuluvia ominaispiirteitä. Tästä siirryttiin kurssilla käytettävän ohjelmiston, MapInfon, peruskäytön opetteluun.

Kuva 1: Avattu pakki

Ohjelmiston opetus jatkui edellisiltä kursseilta tuttuun tyyliin, eli aluksi kädestä pitäen esimerkkien avulla ja sen jälkeen itse opittua soveltaen. Vanhempien vuosikurssien pelottelusta huolimatta ja kankean käyttöliittymän aiheuttamasta alkujärkytyksestä selvittyäni aloin jopa hieman innostua MapInfosta ja − päästiin ensimmäistä kertaa tuottamaan todelliseen paikkatietoon ja tilastoaineistoon perustuvia karttoja.

Ensimmäisen kurssikerran itsenäisharjoituksena tuotettiin MapInfolla ensimmäinen oma teemakartta, jossa tarkasteltiin jotain muuttujaa Suomessa kuntatasolla. Kartan tuottamisen lisäksi tavoitteena oli pohtia luokittelumenetelmän valintaa ja MapInfon siihen tarjoamia mahdollisuuksia.
Valitsin oman teemakarttani aiheeksi korkea-asteen koulutuksen saaneiden osuuden kunnissa. Aineiston jakautumisen havainnollistamiseksi käytin tarjottua interaktiivista histogrammityökalua, joka tuotti veikeän värisen histogrammin (Kuva 2). Excelillä olisi varmaan saanut paremman, mutta ko. työkalulla oli näppärä vaihtaa luokitteluväliä lennosta, olkoon siinä.

HistogrammiCapture

Kuva 2: Kuntien jakautuminen aineistossa korkea-asteen koulutuksen saaneiden prosentuaalisen osuuden mukaan

Histogrammilla näkee näppärästi aineiston jakautumisen, (tyypillisimmin suomalaisissa kunnissa on siis noin 15-20% korkea-asteen koulutuksen saaneita, alle 8% ei ole yhdessäkään kunnassa) mutta luokitteluvälin tai luokittelumenetelmän valintaan karttaesityksessä (Kuva 3) se ei juurikaan auttanut. Päädyin lopulta valitsemaan sen, joka näytti koropleettikartassa informatiivisimmalta: viisi luokkaa luonnollisella luokitteluvälillä. Viisi luokkaa on MapInfossa vakioasetus varmaan syystäkin: se on vielä helppo hahmottaa eivätkä luokat sekoitu liikaa toisiinsa visuaalisesti. Luonnollinen luokitteluväli näytti ko. kartalla intuitiivisesti parhaalta ja siihen valintaan oli ilmeisesti päätynyt moni muukin kurssilainen. Tämä johtunee siitä, että monen aineiston (ilmiön) jakauma muistuttaa luonnollista jakaumaa.

Itse teemakartan rakentaminen MapInfossa ei tuottanut päänvaivaa, mutta kartan visuaalisen ilmeen viimeistelemiseen meni yllättävän pitkään. Miten sommitella pohjoisnuoli ja mittakaava, millä fontikoolla legenda, mikä olisi sopivin resoluutio? Samojen kysymysten parissa vietin aikaa paljon viime kurssillakin ja nyt tuntui siltä, kuin aloittaisi taas alusta. Arvostukseni graafisia sunnittelijoita kohtaan kasvoi entisestään.

Kuten arvata saattoi, kartasta erottuu hyvin ainakin yliopistokaupungit ja pääkaupunkiseutu. Ensimmäiseksi MapInfo-kartaksi ihajjees

Kartta1

Kuva 3: Korkea-asteen tutkinnon saaneiden prosentuaalinen osuus kunnan väestöstä, 2015 Lähde: Tilastokeskus (2015)

Jees.

Lähteet

Koulutusaste, Tilastokeskus 2016
<http://www.stat.fi/meta/kas/koulutusaste.html Luettu 20.1.2016.

Interactivate Histogram (2016), Shodor, Durham (North Carolina). <http://www.shodor.org/interactivate/activities/Histogram/> Luettu 20.1.2016.