SAVE-hankkeen kuvaus

SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen kipsikäsittelyllä

Peltojen kipsikäsittely on lupaava keino vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Voidaanko sen avulla vähentää Saaristomeren rannikkovesien rehevöitymistä? Tätä tutkitaan Helsingin yliopiston ja Suomen ympäristökeskuksen yhteisessä hankkeessa, jossa kokeillaan peltojen kipsikäsittelyä laajassa mittakaavassa. Kokeilu toteutetaan Savijoen valuma-alueella Liedossa ja Paimiossa yhteistyössä alueen viljelijöiden kanssa. Kipsin vaikutuksia fosforikuormaan, jokien eliöstöön ja maaperään selvitetään

Kipsiä levitetään pellolle. Kuva: Sakari Alasuutari

Kipsillä Saaristomeri kirkkaammaksi

SAVE – Saaristomeren vedenlaadun parantaminen peltojen kipsikäsittelyllä -hankkeessa kerätään kokemuksia peltojen kipsikäsittelystä keinona vähentää maatalouden fosforikuormitusta. Savijoen keskivaiheilla käsitellään kipsillä mahdollisimman yhtenäinen peltoalue ja seurataan vaikutuksia valumaveden laatuun ja peltojen ravinnetilaan. Fosforikuormituksen ja eroosion oletetaan merkittävästi vähentyvän, jolloin Savijoessa virtaava vesi kirkastuu ja joen virkistysarvo kohoaa. Sama voidaan saavuttaa Saaristomerellä, jos peltojen kipsikäsittely laajennetaan koko Saaristomeren valuma-alueelle.

Partnerit, rahoittajat ja yhteistyökumppanit

karkihanke

Helsingin yliopisto vastaa SAVE-hankkeessa kipsinlevityksen toteutuksesta ja Suomen ympäristökeskus (Syke) vesistötutkimuksesta. SAVE on hallituksen kärkihanke ja se saa rahoitusta ympäristöministeriöltä (2016–2018). Lisäksi kipsipilotti on mukana NutriTrade-hankkeessa (NutriTrade – Piloting a Nutrient Trading Scheme in the Central Baltic), joka saa rahoitusta EU Interreg Central Baltic -ohjelmasta (2015–2018). NutriTrade-hankkeessa luodaan järjestelmä Itämeren vapaaehtoisten ravinnevähennysten tarjoamiselle ja rahoittamiselle. NutriTrade on EU:n Itämeristrategian lippulaivahanke ja sitä johtaa John Nurmisen säätiö. SAVE-hanke tekee yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin (BSAG), Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestön (MTK) ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kanssa. YARA lahjoittaa puolet levitettävästä kipsistä.

Laajamittainen koe kipsin käytöstä

SAVE-hanke testaa kipsin käyttöä maatalouden vesiensuojelukeinona laajassa mittakaavassa yhteistyössä viljelijöiden kanssa. Koe on laajuudeltaan ainutlaatuinen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Tavoitteena on levittää kipsiä mahdollisimman yhtenäiselle, noin 2000 hehtaarin peltoalalle Savijoen valuma-alueella. Pilotti antaa tietoa siitä, kuinka hyvin kipsinlevitys soveltuu osaksi viljelytoimia ja millaiseksi vesiensuojelumenetelmäksi kipsin käyttö koetaan.

Vertailualueen mittapato Savijoen latvoilla (Kuva: Eliisa Punttila)
Vertailualueen mittapato Savijoen latvoilla. Kuva: Eliisa Punttila

Vaikutukset vesistöihin tutkitaan

Hankkeessa tehtävä tutkimus antaa kattavan kuvan kipsin vaikutuksista fosforihuuhtoumiin ja vesieliöstöön. Veden laatua seurataan jatkuvatoimisella mittauksella ja näytteenotolla, jotka antavat tietoa liuenneesta ja maa-ainekseen sitoutuneesta fosforista, kiintoaineesta ja sameudesta sekä kipsin sisältämästä sulfaatista jokivedessä. Vesieliöstön osalta tutkitaan vaikutuksia esimerkiksi vesisammaleeseen ja vuollejokisimpukoihin.

Suunnitelmia laajemman mittakaavan käytölle

Viljelijöiden kokemusten ja tutkimustulosten pohjalta laaditaan suunnitelma kipsin laajamittaiselle käytölle kipsinlevitykseen soveltuvilla alueilla Etelä-Suomessa. Myös menetelmän soveltuvuutta muihin Itämeren maihin tutkitaan. Hankkeessa myös selvitetään, kuinka kipsin käyttö voidaan liittää maatalouden ympäristökorvausjärjestelmään. Pilotin kokemuksia sovelletaan myös Itämeren vapaaehtoisia ravinnevähennyksiä edistävän järjestelmän kehittämisessä NutriTrade-hankkeessa.

Uusi lupaus maatalouden vesiensuojelukeinoksi

Kipsissä on potentiaalia uudeksi, merkittäväksi keinoksi vähentää maatalouden fosforihuuhtoumaa Itämereen, sillä se on viljelijälle helppo ja vaikutukseltaan nopea ja tehokas. Aiempien tulosten mukaan kipsi voi vähentää pelloilta tulevan fosforikuormituksen noin puoleen, muttei edellytä muutoksia viljelykäytännöissä, vähennä viljelyalaa tai heikennä satoja. Kipsi levitetään samalla kalustolla kuin kalkki. Fosforikuormituksen vähentämisessä se on edullisempi kuin yksikään nyt käytössä oleva vesiensuojelukeino.

Fosfori kasvien käyttöön, ei vesistöön

Kipsi (CaSO4 • 2H2O) edistää fosforin pysymistä maassa. Kipsi nostaa maan ionivahvuutta, jolloin maahiukkasista muodostuu suurempia partikkeleita ja fosforia vapautuu valumavesiin vähemmän. Fosfori pysyy kasvien käytettävissä, eroosio pienenee ja maan mururakenne paranee. Kipsi vähentää sekä liuenneen fosforin että maahiukkasiin sitoutuneen fosforin kuormitusta. Kipsi vähentää myös orgaanisen hiilen huuhtoutumista vesistöihin. Kipsin vaikutus alkaa heti sen liuettua maaperään ja kestää useita vuosia.

Kipsi tukee kiertotaloutta

SAVE-hankkeessa pelloille levitettävä kipsi on puhdasta kipsiä, joka on peräisin YARAn Siilinjärven tehtaalta. Kipsiä syntyy lannoiteteollisuuden sivutuotteena, josta saadaan maanparannuskipsiä viljelykäyttöön. Kyseinen kipsi ei sisällä raskasmetalleja tai uraania, joten se on turvallista käyttää pelloilla. Lue lisää kipsin alkuperästä.

Kipsikasa Siilinjärvellä. Kuva: Samuli Puroila