SAVE goes west

Antti Iho
Antti Iho, Erikoistutkija, Luke

Yksi kipsihankkeen tavoitteista on kipsin kansainvälisten käyttömahdollisuuksien kartoittaminen. Arvelimme hanketta suunnitellessamme, että Itämeren rantavaltioiden lisäksi Yhdysvaltojen ja Kanadan suurten järvien valuma-alue saattaa olla sovelias kipsin käyttökohde. Saatoimme osua oikeaan.

Huronjärvi on yksi Pohjois-Amerikan viidestä suuresta järvestä. Kuva: Samuli Puroila

Vierailin kesäkuussa Penn Statessa, Pennsylvanian osavaltion Land Grant –yliopistossa. Kustakin osavaltiosta löytyvät Land Grant -yliopistot keskittyivät alun perin käytännönläheisiin tieteisiin, mm. maatalouteen. Tätä nykyä niiden opetuskirjo on yhtä laaja kuin missä tahansa yliopistossa. Silti ne toimivat edelleen maataloustutkimuksessa tärkeimpinä nivelinä akateemisen tutkimuksen ja käytännön sovellusten välillä. Ympäristönsuojelun ja maatalouden yhteensovittaminen on nykyään todella tärkeä tutkimusten ja sovellusten kohde.

Pennsylvaniassa maatalouden ympäristöohjauksen kenttään tuo muuten mielenkiintoisen mausteen noin 70 000 amissia, joista suurin osa harjoittaa maataloutta – 1700-luvun käytännöillä. Ja ei, se ei Penn Staten ihmisten mukaan ole ympäristöystävällistä tuotettua maitogallonaa kohden tarkasteltuna. Agricultural and Environment Centerin johtaja Matt Royer kertoi jotenkin liikuttuneena kahdesta amissiviljelijästä, jotka olivat muuttaneet lannanlevityskäytäntöjään sen jälkeen, kun olivat osallistuneet retkelle Chesapeake Baylle ja tutustuneet kalastajien ammattiin. Amissiyhteisö ei kai ole kovinkaan ketterä liikkeissään. Ehkä näistä kahdesta kaverista tulee muutosagentteja?

Palaveerasimme puolikkaan päivän verran kampuksella sijaitsevan maatalousministeriön alaisen Pasture Systems and Watershed Management Research -yksikön tutkijoiden kanssa.

Yksi asia ja ongelma tuntui olevan yli muiden: liukoisen fosforin kuormituksen hallinta. Aika moni muukin oli lukenut tuoreet tutkimuspaperit Eriejärven liukoisen fosfori kuormituksen voimakkaasta kasvusta ja pysyvän kasvipeitteisyyden roolista siinä. Laitoksen johtaja Pete Kleinman kertoi saavansa jatkuvasti kyselyitä aiheesta. Toimivat keinot kaikkien fosforijakeiden kuormituksen vähentämiseen olisivat nyt todella arvokkaita, ei pelkästään Eriejärvellä vaan myös Chesapeake Bayn valuma-alueella, mitä suurin osa Pennsylvaniasta on.

Leväkukintaa Eriejärvellä. Kuva: NOAA GLERL (flickr.com)

Maaperätieteilijä Ray Bryant on tehnyt noin kymmenen vuoden aikana yhä enemmän kokeita kipsin käyttömahdollisuuksista vesiensuojelussa. Heidänkin tuloksensa ovat olleet lupaavia siinä mielessä, että kipsi tuntuu vähentävän kaikkia fosforijakeita. Tutkimushankkeet ovat olleet tähän mennessä olleet suppeahkoja kenttätutkimuksia. Esittelin SAVE-hanketta, volttilähdöllä TRAPin kautta. Erityisesti Ray oli erittäin kiinnostunut. Hän tenttasi minua varmaan kaksi tuntia, vaikka kyllä muutkin heittivät kysymyksiään sekaan. Ilokseni saatoin vastata melkein kaikkiin kohtiin, että kyllä, olemme ottaneet tämän koejärjestelyissä huomioon.

Kipsin saatavuudesta ja logistiikasta puhuttiin. Savukaasujen puhdistuksen sivutuotteena syntyvää kipsiä oli tarjolla riittävästi, eikä Ray nähnyt merkittäviä esteitä laajamittaiselle toteuttamiselle. Lohkokohtaisesta liukoisen fosforin (nopeasta) mittaamisesta puhuttiin paljon. Paikalle marssitettiin tutkija salkkuun mahtuvan mittaushärvelin kanssa, jota esiteltiin minulle yksityiskohtaisesti. Yritin toppuutella sanomalla olevani taloustieteilijä, mutta ihmiset esittelevät mielellään töitään ja keksintöjään, joten kuuntelin kiltisti. Jostain pullosta meni ionisoitua vettä johonkin ja se pullo piti vaihtaa kerran kuussa, sen muistan…

Yhtä kaikki, kipsihanke iski voimakkaasti tulta. Kleinman lupasi tulla delegaation kanssa tutustumaan hankkeeseen ensi kesänä. Pitää koittaa pitää tämä lupaus mielessä ja tehdä siitä totta. Vielä innostavampi lupaus oli ottaa meidät mukaan Eriejärven valuma-alueella tehtäviin koejärjestelyihin. Katsotaan mitä näistä tulee. Mutta se on selvää, että kipsihankkeessa on imua.

Lisää Antin kertomuksia Pohjois-Amerikan vierailulta voit käydä lukemassa Luken blogisivuilta.