Monthly Archives: January 2017

Hakuvinkit: aineiston hakeminen

Posted on by

Uusi tapa aloittaa hakeminen

Kansalliskirjaston hakupalvelussa kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan haun tekemistä kirjoittamalla tekijän, teoksen tai muita tietoja hakulaatikkoon. Haku myös ennakoi haettuja kohteita.
Hakua voi, ja kannattaakin, rajata sen tekemisen jälkeen. Esimerkissä on rajattu Matti Kuusen 1974 julkaistuihin kirjoihin.

Jos tietää tarkasti mitä on etsimässä, kannattaa hakea “sukunimi, etunimi” ja valita alasvetovalikosta “hae tekijöistä”. Jos on varma nimestä, voi hakiessa käyttää tarkempaa fraasihakua, eli laittaa haettava nimi lainausmerkkien sisään. Esimerkiksi voi hakea nimekkeellä “Tulevaisuuden kuusi”, jolloin löytyy vain yksi kirja.

Voit myös tehdä täysin tyhjän haun, ja rajata vasta sitten tuloksia esim. eri aineistotyyppeihin, kieleen, kokoelmiin jne.

Hakeminen eri lähteistä

Perushaulla haetaan aina ensisijaisesti Kansalliskirjaston kokoelmista (Helka, Fennica ja Viola). Haun tekemisen jälkeen löytyy kuitenkin välilehtiä, joilla haun voi ulottaa myös kansainvälisiin e-aineistoihin, kotimaisiin artikkeleihin tai Kuopion Varastokirjastoon. Varastokirjastosta kirjat voi kaukolainata ilmaiseksi.

Katso lisää hakupalvelun ohjeista.

 

Sata ja yksi kirjaa

Posted on by

s100puuYksi suurimmista kirjoihin liittyvistä panostuksista Suomi 100 -juhlinnassa on Ylen kunnianhimoinen Kirjojen Suomi johon Kansalliskirjasto on tuottanut e-kirjat lähes kaikista mukana olevista teoksista.

Kirjat on valittu Ylellä, yksi julkaisu jokaiselta itsenäisyyden vuodelta. Teokset eivät aina edusta sitä tunnetuinta kotimaisen kirjallisuuden eetosta, vaan joukossa on harvinaisempiakin tuotoksia. Kirjasammon asiasanoituksen mukaan tehty aihepilvi kertoo kirjallisuudestamme – tai siis ainakin tuosta kirjalistasta – erityisesti perheeseen osuvin teemoin mutta myös esimerkiksi sotaa on käsitelty paljon. Ja toki rakkaus se suomalaistakin liikuttaa, tai kuten Saima Harmaja sen kirjoitti:

”Nyt sylis avaa kerran viimeisen!”.
[Sateen jälkeen]

101_sanapilvi_wordleKirjat voi lukea Ellibsin e-kirjastossa (https://www.ellibslibrary.com/kirjojensuomi) yleisten kirjastojen kirjastokortilla tai Yle-tunnuksella. Enemmistö kirjoista on EPUB-formaatissa ja ne luetaan selaimen kautta. Loput, PDF-muotoiset ladataan omalle koneelle. Mukana olevat 9 tekijänoikeudesta vapaata kirjaa saa käyttöönsä myös Klassikkokirjastosta.

Miten tämä meillä tehtiin?

Tuotannollisesti urkka oli aika iso. Kirjoja haalittiin ja tuotetiin monin eri tavoin. Osa kirjoista oli jo olemassa kaupallisina EPUBeina ja sitä kautta myös Kansalliskirjastossa vapaakappaleina ja muutamia toistaiseksi ekirjoina julkaisemattomia saatiin suoraan kustantajilta. Loput kirjat digitoitiin Mikkelin digitointikeskuksessa ja ne joista päätettiin tehdä EPUb myös oikoluettiin, sillä digitoinnissa tehtävä OCR-tekstintunnistus jättää jonkin verran virheitä jälkeensä. Kaikki paketoitiin Jussi Latvalan suunnittelemiin kansiin ja muuhun projekti-ilmeeseen.  Sopimuspuoli on hoidettu Sanaston kanssa. Kirjailijat saavat tietenkin asianmukaisen korvauksen.

Siitä vaan lukemaan! E-kirjat ovat lainattavissa koko vuoden. Oman maun mukaan suosittelen aloittamaan vaikkapa Aino Kallaksen Sudenmorsiammesta. 1928 julkaistu lumoava ihmissusitarina tempaisee edeleen mukaansa .

Linkit

Uusi vuosi, uutta dataa

Posted on by

Wikipedian luokka Vuonna 1946 kuolleet tarjoaa pitkän listan eri alojen vaikuttajista joiden tekijänoikeudet ovat juuri vapautuneet. He siis kuolivat 70 vuotta sitten.

Nopeasti silmään osuu kaksi upeaa suomalaista kuvataiteilijaa Rudolf Koivu (1890-1946) ja Helene Schjerfbeck (1862-1946). Näemmekö suuren postikorttien ja julisteiden tulvan lähitulvaisuudessa?

Rudolf Koivun kuvitusta H.C. Andersenin satuun Lumikuningatar.

Rudolf Koivun kuvitusta H.C. Andersenin satuun Lumikuningatar.

Helene Schjerfbeck, Katkennut kieli. Kuvalähde: Kirjapainotaito : graafillinen aikakauslehti no 12, 1925

Helene Schjerfbeck, Katkennut kieli. Kuvalähde: Kirjapainotaito : graafillinen aikakauslehti no 12, 1925

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muita vuodenvaihteessa vapaan käytön piiriin siirtyneitä löytyy kansallisbibliografiasta mm. kaikenlaiseen ehtinyt taiteilija, kielitieteilijä jne. Sigurd Wettenhovi-Aspa. 1920-luvulla hän vastusti paatoksella ja liköörireseptein kieltolakia:

Kieltolaki on isku vasten kasvoja, ei yksin mieskohtaiseen vapauteen nähden, vaan myöskin kaikkea vapautta vastaan yleensä — itsensävoittamisen, itsekasvatuksen ja itsekunnioituksen vapautta vastaan!

Kuinka me voisimme kunnioittaa itseämme, jos kuulumme sellaiseen kansaan, jota pidetään niin holhouksen alaisena, että sen katsotaan tarvitsevan päällensä kieltolain häpeällinen pakkopaita voidaksensa olla juomatta itseänsä kuoliaaksi?

Kirjasta: Nauloja kieltolain ruumisarkkuun sekä reseptikokoelma kotimaisten viinien ja liköörien valmistamista varten. Wettenhovi-Aspa, Sigurd. Sana 1920.

1930-luvulla Wettenhovi-Aspa puolestaan todisteli kielitieteellisesti, että Suomi ja suomenkieli on kaiken sivistyksen alku. Alla haetaan yhtäläisyyksiä suomalaisten ornamenttien ja egyptiläisten hieroglyfien välillä.

suomi vs. egypti

Suomen kultainen kirja : II, Kalevala ja Egypti. Wettenhovi-Aspa, Sigurd. Suomalainen Kirjakauppa, jakaja 1935.