About Leena Saarinen

Tuotantopäällikkö, Kansalliskirjasto

Peter von Bagh: Elokuvakulttuurin tuottelias monitoimimies

Peter von Bagh (1943–2014) lahjoitti vain viikko ennen kuolemaansa Kansalliskirjastolle elokuvakirjallisuuden kokoelmansa sekä valtuutti kirjaston ja erikoistutkija Antti Alasen huolehtimaan julkaisemattomasta tuotannostaan, josta merkittävin on hänen kesken jäänyt maailman elokuvan historian käsikirjoituksensa, josta oli määrä tulla 12-osaoinen kirjasarja.

Tuota muistitikkua johon koko arkistolahjoitus mahtui, on nyt tongittu oikein perusteellisesti. Aineistoa on huomattavasti enemmän kuin alun perin oletetut tuhatkunta tiedostoa. Peter von Baghin sähköiset tekstiaineistot sisältävät yhteensä yli 35 000 Word Perfect tekstitiedostoa jotka on jaoteltu 1600 kansioon ja nimetty vanhan DOS-käyttöjärjestelmäperinteen mukaan 8-merkkisillä tiedostonnimillä. Kokonaissivumääräksi on arvioitu viimeisimmällä laskennalla karkeasti 420 000 sivua.

Valtavan aineistomassan takia 12-osainen elokuvanhistoria kirjasarja on siirtynyt tulevaisuuteen, mutta Kansalliskirjasto on julkaissut 2018 kaksi e-kirjaa ja kirjakokoelman luettelon vapaaseen käyttöön.

Petteri Paksuniemen alun perin laatima, ja Antti Alasen täydentämä kokoelmaluettelo Peter von Baghin elokuvakirjasto http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018091235466

Tämä noin 250-sivuinen kirjalista pitää sisällään von Baghin Kansalliskirjastolle lahjoittaman elokuva-alan kirjakokoelman. Kirjat eivät ihan hetkeen tule löytymään kirjaston hakupalvelusta joten luettelo palvelee tutkijoita jotka haluavat tilata aineistoa Erikoislukusaliin.

Antti Alanen (toim.) Peter Von Bagh: Elokuvan Muisti. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4338-9

Johdantoteoksessa elokuvan historia kirjasarjalle tarkastellaan Peter von Baghia monessa roolissa: nuorena kulttuuriradikaalina ja underground-miehenä, suomalaisen populaarikulttuurin löytöretkeilijänä, radiomiehenä, tv-kasvona, ohjelmistonsuunnittelijana, historioitsijana, elokuvaohjaajana ja kustantajana.

Kirjaan sisältyy päivitettyä aineistoa Peter von Baghin 70-vuotisjuhlakirjasta Antti Alanen ja Olaf Möller (toim.): Citizen Peter. Helsinki: Like Kustannus Oy, 2013. Peter von Baghin radiografia, bibliografia ja filmografia sekä luettelot Love Kirjojen julkaisuista ja Sodankylän elokuvajuhlien vieraista on päivitetty ajan tasalle.

Peter von Bagh (julkaistu postyymina). Antti Alanen (toim.) Elokuvan Almanakka: 69 Katsetta Vuosisadan Historiaan. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-4165-1

Von Bagh sai Elokuvan almanakan lähes valmiiksi ennen kuolemaansa. Kirjaan von Bagh on valinnut maailmanhistoriaa peilaavia näytelmäelokuvia sodista ja vallankumouksista New Yorkin pörssiromahdukseen ja kapitalismiin.

Helsingin käsityöläiset vuonna 1917

Kirjoittajat: Sinikka Luukkanen ja Leena Saarinen

Syyskuun Kirja-Suomi teemaviikolla “Elämä kirjassa” muistellaan elettyjä vuosia ja luetaan toisten elämistä. Koska kävimme läpi 100 vuotta sitten kirjoitettuja elämäkertoja jo keväällä, niin teimme pienen sukelluksen Kansalliskirjaston digitoimiin aikakauslehtiin.  Helsingin kuvalehti julkaisi 1917 kokonaisen sarjan nimellä Suomen käsiteollisuudenharjoittajain ammattikuvasto. Kuvasto sisältää kaikkiaan 70 helsinkiläisen pienyrittäjän lyhyet elämäkerrat ja heidän liiketoimintansa esittelyn. On räätäleitä, vaattureita, ompelimon omistajia, yksi modisti, on kenkäkäuppiaita, kenkien valmistajia ja suutareita.

Pääkaupunki veti puoleensa lahjakkaita ihmisiä eri puolilta Suomea. Varsinkin vaatturit olivat perehtyneet tulevaan elämäntehtäväänsä jo lapsina, nuorimmat olivat olleet opissa jo 10-vuotiaina. Jatkokoulutukseen monet hakeutuivat Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Berliiniin, Lontooseen tai New Yorkiin asti, josta Helsinkiin palattiin halliten viimeisimmät tekniikat ja muotivirtaukset.

Elämän vakiituessa monet ansioituivat myös yhteiskunnallisina vaikuttajiana jopa valtiopäivämiehinä ja kaupunginvaltuutettuina, useimmat ammattiyhdistysliikkeissä, raittiusseuroissaja ja urheiluseuroissa.

Liikkeet sijaitsivat hyvillä paikoilla nykyisen Helsingin keskustan alueella. Naisten ja Herran räätäliliike Chic de Paris oli liikkeiden par excellence. Liikkeen omistaja herra William Sutinen oli laajalti Eurooppaa kierrettyään avannut liikkeen osoitteeseen P. Esplanaadinkatu 35. Kansainvälisesti tunnettuna edelläkävijänä se sai alansa ainoan ranskalaisen kunnialegionan ristin. William Sutisen ja muutaman muun tässä esimerkkinä esille tuodun käsiteollisuudenharjoittajan lisäksi ehdottaman maininnan ansaitsevat ne kolme naispuolista liikkeenomistajaa, jotka ainoina kelpuutettiin mukaan Käsiteollisuudenharjoittajain ammattikuvastoon.

Neiti Sofia Vesanen oli hakenut oppinsa Berliinistä asti ja suorittanut taitavuusdiplomin arvosanalla recht gut. Myöhemmin Fredrikinkadulle perustamassaan naistenavaatteita valmistavassa liikkeessä hän työllisti peräti 15 apulaista. (lähde)

Alma Hartikainen

Rouva Alma Hartikainen alkoi työskennellä hattu-alalla 18-vuotiaana. Palveltuaan alalla yhteensä yli 22 vuotta hän avasi oman muotiliikkeen Helsingissä 1909. Liike oli aikojen kuluessa laajentunut ja hauska valikoima erittäin aistikkaasti päällystettyjä, monen muotoisia ja värisiä hattuja täytti koko huoneiston. Englannista, Ranskasta, Tanskasta ja Ruotsista saapuneet kuvut päällysti rouva Hartikainen itse nauhoilla ja kukkasilla käyttäen ohjeinaan tuoreimpia saatavilla olevia muotilehtiä. (lähde)

J.S. Böckerman

Julius Sigfried Böckermanin erikoisalaa olivat kuuluisat englantilaiset konttorituolit ja sohvat, joihin vajosi kuin untuviin ja joissa tuntui istuvansa täysin turvattuna vaikka kranaatteja sataisi. Herra Böckermanin alaan kuuluivat myöskin verhojen asettelu ym. koristelutyö. Hänen monivuotinen kokemuksensa takasi työn huolellisuuden ja aistikkuuden. Apulaisten lukumäärä kohosi kiireisimpänä aikana kahdeksaan henkeen.” (lähde )

V. Lehto

V. Lehto alkoi harjoitella räätälin ammattia 10-vuotiaana kotipitäjässään Jämsässä ja täältä hän joutui kuudentoista ikäisenä pääkaupunkiin. Kultaiset unelmat lännen rikkauksista viettelivät hänet Amerikkaan. New Yorkissa V. Lehto työskenteli kolme vuotta Fox’in, Carlsson’in, Bell’in ja Merwin’n ensiluokkaisisssa liikkeissä. Tämän jälkeen hän harjoitti opintoja leikkuuakatemiassa ”The Jno. J. Mitchell C:o. Cuttung School of the city of New York saaden taitavuusdiplomit naisten ja miesten vaatetusleikkurina vuonna 1905.
Sittemmin hän avasi oman menestyksellisen liikkeensä Yrjönkadulla. (lähde)

Saatuaan alkuopetusta Kuopion käsityökoulussa antautui Selma Tamminen  (o.s. Hytönen) ompelijaksi 23-vuoden ikäisenä. Kuopiosta hän muutti Jyväskylään, ja sieltä pääkaupunkiin. Helsingissä nelisen vuotta työskenneltyään joutui hän naimisiin, jolloin liike lakkautettiin. Miehensä kuoltua äkkiarvaamatta hän avasi liikkeensä uudelleen osoitteeseen Tehtaankatu 3. (lähde)

William Sutinen – Chic de Paris

William Sutinen – Chic de Paris ”Kas, tuolla akkunan ääressä parin hienon hienoa, ulkolaista kaunotarta parhaillaan valitsemassa itselleen kävelypukukangasta! Puhe käy vilkkaasti ja se on puhdasta Pariisin ranskaa. Tyynenä ja arvokkaana herra Sutinen itse edustaa liikettään ranskan kielellä, tuon tuostakin viitaten pöydällä olevaan, tuoreimpaan ranskaiseen kuosilehteen… Puhekieleksi muuttuu nyt saksa, jota herra Sutinen yhtä moitteettomasti käyttää. Tulee politiikkaa, tulee päivän polttavimmat kysymykset … ”
”Olenko Helsingissä, vai olenko Pariisissa -? Voi turkanen kuitenkin, olisinkohan Berliinissä? ” arvuutteli 100 vuotta sitten artikkelin kirjoittaja, joka oli keskellä Helsinkiä, Pohjoisesplanadi 35:ssä, jossa edelleenkin on tarjolla kansainvälistä luksusta. (lähde)

Loström

Jalkineliike O.y. Loström oli pääkaupungin vanhin ja tunnetuin jalkineliike vuonna 1917. Omistajavaihdosten jälkeen liike siirtyi Karl Wikholmille ja jatkoi menestystään. Valikoimaan kuului myös lääkärin määräyksestä valmistettavia ortopedisia jalkineita. Parhaimmillaan liikkeen apulaisten lukumäärä nousi kolmeenkymmeneen henkeen ja vuosivaihto useampaan tuhanteen markkaan. (lähde)

J. H. Alkunen

Opiskeltuaan Tukholmassa ja Berliinissä J.H. Alkunen muutti Helsinkiin, jonne hän perusti aluksi satulasepän- ja verhoilijanliikkeen. Vähitellen tuotanto keskittyi pääasiassa ortopedisiin välineisiin. Apulaisten lukumäärä vaihteli 7 á 10 henkeen. Liike oli tunnettu laadukkaista tuotteistaan, joita oli palkittu kansainvälisissä näyttelyissä asti.
J.H. Alkunen toimi valtiopäivämiehenä säätyvaltiopäivillä ja jäsenenä kaupunginvaltuustossa sekä useissa luottamustehtävissä. Hän herätti henkiin jo hiipuneen Satulaseppäin ammattiyhdistyksen ja toimi palkintotuomarina ammattinäyttelyissä. (lähde)

Hakuvinkit: Aineiston paikantaminen kirjastokartan avulla

Kansalliskirjaston hakupalveluun on liitetty Kirjastokartta-niminen palvelu. Sen avulla löydät helpommin tarvitsemasi teokset avokokoelmiemme runsaiden hyllykilometrien seasta.

Karttaan pääsee klikkaamalla sijaintitietoa (tunnetaan myös nimillä signum ja hyllypaikka) hakutuloksen yhteydessä.

Näin ruutuun aukeaa karttapohja johon on maalattu oikeat hyllyt.

Siitä vaan sitten suunnistamaan kirjaston tiloihin..

Hakuvinkit: Fennica-spesiaali

Kansalliskirjaston hakupalveluun on koottu viitetietiedot kolmesta eri tietokannasta: Helka-kokoelmaluettelo, Fennica (Kansallisbibliografia) ja Viola (Kansallisdiskografia). Fennicasta löytyy kansalliskokoelmaan kuuluvat kirjat, lehdet, kartat sekä audiovisuaalinen ja elektroninen aineisto.

Joskus on paikallaan saada tietoja nimenomaan suomessa julkaistusta kirjallisuudesta eli kohdentaa hakunsa ainostaan kansallisbibliografiaan, siitä seuraavassa:

Pelkästään Fennicasta hakeminen

Haun voi kohdentaa suoraan Fennica-aineistoon. Mikäli hakutermi on sellainen joka sisältyy Fennicaan voi sen valita suoraan ennakoivasta hakuvalikosta, joka tulee esiin hakuja tehdessä kolmen esimmäisen kirjaimen jälkeen. Hakupalvelumme etusivun karusellissa on myös tarjolla Kansallisbibliografia-linkki joka vie suoraan Fennicaan rajattuun hakutulosnäkymään:

Kun ollaan hakutulossivulla ja  muistaa ruksata “Säilytä aiemmat rajaukset” hakuluukun alta, saa kohdennettua hakunsa jatkossa Fennicaan. Rajauskriteereitä voi olla toki useitakin, esim. Fennica ja Kirjat.

Toinen tapa on tehdä haku ensin koko indeksiin ja rajata sitä vasta jälkikäteen. Voit tehdä myös tyhjän haun eli paina hakuikonia kirjoittamatta yhtään mitään.

Rajauksia voi käyttää niin paljon kuin “sielu sietää” alla olevassa esimerkissä on tehty tyhjä haku ja pelkkien rajausten avulla luotu tulos siitä kuinka paljon ranskankielesiä kirjoja käännettiin suomessa 1970-luvulla.

Tietuenäyttö / korttinäyttö

korttinäyttö

Ainakin kirja-alan ammattilaisille ja tutkijoille voi välillä olla tärkeää varmistaa, että he tarkastelevat nimenomaan Fennicaan tuotettuja tietoja. Jos teosta (tietuetta) on tarjolla usemmassa mukana olevassa tietokannassa, voi joskus olla paikallaan varmistaa että tiedot on peräisin nimeonomaan Fennicasta. Se selviää sivun oikeasta laidasta, josta voi myös vaihtaa tietokannan johonkin muuhun tarjolla olevista. Myös Verkko-osoite paljastaa tiedon lähteen.

Näkymän Henkilökuntanäyttö-välilehdestä saa metadatan esiin marc-formaatissa.

Kansalliskokoelman aineiston tilaaminen

Saatavuustiedot-valikossa on linkki lomakkeeseen jolla aineiston voi tilata Kansalliskirjaston lukusaliin. Sitä varten tarvitaan Sijaintitieto (signum). Käytännöllisenä vinkkänä mainittakoon, että moni Kansalliskokoelman kirja saattaa löytyä myös lähimmästä yleisestä kirjastosta, tai tässäkin hakupalvelussa mukana olevasta Helkasta, jolloin sen yleensä saa ihan kotiin asti luettavaksi.

 

Lisätietoa hakupalvelun ohjeista.

Hakuvinkit: kannattaa kirjautua

Kirjautuminen

Kansalliskirjaston hakupalveluun voi kirjautua sivun oikeasta ylänurkasta

  1. yliopiston, korkeakoulun tai ammattikorkeakoulun Haka-kirjautumisella
  2. Helka-kirjastokortilla
  3. Finna-tunnuksella.

Eri kirjautumisilla kirjaudut eri tileille, joten kannattaa käyttää aina samaa kirjautumista, jotta tallentamasi haut ja suosikkilistasi ovat aina käytettävissä. Haka-kirjautumisen ja Finna-tunnuksen tileihin on ensin liitettävä Helkan kirjastokortti, jotta asiakastoiminnot, kuten uusiminen ja varastotilausten tekeminen, ovat käytettävissä. Kirjastokortin voi  liittää myös useampiin tileihin, myös rinnakkaisiin palveluihin kuten helka.finna.fi.

Suosikkilistat

Kirjautunut käyttäjä voi tallentaa tärkeitä aineistojaan suosikkilistalle klikkaamalla nastan kuvaa.

Oman tilin Suosikit-välilehdellä listojaan voi hallinnoida, niitä voi nimetä ja aineistoihin voi lisätä omia muistiinpanojaan ja kommenttejaan. Jos listasta tekee julkisen, sen osoitetta voi jakaa muillekin.

On hyvä muistaa, että lista näykyy vain sen nimenomaisen näkymän tilillä jossa se on luotu. Siis jos käytät useita finna-näkymiä kuten esim. kansalliskirjasto.finna.fi ja www.finna.fi niin käyttäjätilin toiminnot eivät seuraa mukana näkymästä toiseen.

Lisätietoa hakupalvelun ohjeista.