Tutkimuksessa haastattelut rakennetaan yleensä myös ennalta. On mietitty mitä halutaan kysyä, valmisteltu kysymyksiä ja jätetty joitakin pois. Haastattelurunko ohjaa haastattelutilannetta, vaikka kysymyslista toimisi lähinnä apuvälineenä, ettei jokin aihe unohtuisi. Haastattelutilanteessa on kuitenkin enemmän tilaa odottamattomille vastauksille ja kommunikaatiolle.
Syrjäytymisestä selviytymiseen Suomessa -hankkeessa pyydettiin ihmisiltä kirjoituksia ja haastateltiin heitä selviytymisen kokemuksista köyhyydessä vuosina 2012 ja 2013. Ihmisiä pyydettiin vapaamuotoisesti kirjoittamaan mikä on auttanut heitä selviytymisessä ja mikä on vaikeuttanut selviytymistä. Kirjoituksia voi pitää vapaamuotoisina.
Tästä huolimatta kirjoittaja saattaa kokea häneen kohdistuvan odotuksia vastata tietyllä tavalla tai pelkkä tottumus voi ohjata kuvailemaan asioita siten kuin on ollut tapana. Ehkä jotakin kysymystä suoraviivaistaen tai rankkoja kokemuksia keventäen. Toisaalta jokin kirjoittajalle itsestään selvä asia saattaa jäädä mainitsematta, vaikka lukija ei ymmärtäisi tätä muuten ajatella. Siksikään ei voida olettaa, että kirjoitusten pohjalta saataisiin täysin kattavaa tietoa.
Kirjoitukset kuitenkin tuovat sellaisen tiedon äärelle, mitä lomakkeista ja kaavakkeista ei voida saada. Omin sanoin kerrottu tavoittaa ihmisten kokemuksia: asioita, jotka jäävät hapuilemaan lomakkeen viivoille epäselvänä tilanteena, sopimattomina pyrkimyksinä tai järjestelmälle tuntemattomana elämänmuotona. Se voi tavoittaa asioiden välisiä yhteyksiä, monien ongelmien vyyhtejä, mutta myös positiivisia puolia päällepäin ongelmallisissa tilanteissa.
Hiljaisella tiedolla viitataan sellaiseen tietoon, kokemukseen tai osaamiseen, joka ihmisillä on, mutta jota voi olla vaikea selittää. Tällainen tieto ei todennäköisesti nouse esille kaavakkeissa. Kirjoituksista voidaan nähdä miten vaikeissa tilanteissa pyritään selviytymään. Hiljaisen tiedon avulla voidaan nähdä miksi näennäisesti samassa tilanteessa olevien ihmisten selviytyminen poikkeaa toisistaan: mitä voimavaroja ihmisillä on ja miten eri tavoin ihmiset pystyvät ottamaan ne käyttöön (Hänninen 2005, 107). Sellaisia selviytymiskeinoja, joita järjestelmä ei tunnista tai tarjoa. Kuuntelemalla ihmisten kokemuksia voidaan tavoittaa myös elämän ei-hallittavia piirteitä, kuten yleistä kokemusta epävarmuudesta, ennakoimattomia käänteitä ja inhimillistä toimintaa yleensä.
Hänninen, Sakari. 2005. Huono-osaisuuden mieli. Teoksessa Sakari Hänninen, Jouko Karjalainen & Tuukka Lahti (toim.), Toinen tieto. Kirjoituksia huono-osaisuuden tunnistamisesta. Helsinki: Stakes, 94–117.
