Nikkaroituja tilastoja verkko-opetuksesta

Kiinnostaako sinua tietää, kuinka laajasti Helsingin yliopistolla käytetään kurssinhallintajärjestelmiä kuten Moodlea tai Blackboardia opetuksessa?

Minua kiinnostaa ja toisinaan päädyn erinäisten tahojen pyynnöstä myös laatimaan tunnuslukuja aiheesta. Tässä kirjoituksessa pyrin avaamaan, miten paljon noiden lukujen tuottaminen vaatii arviointia ja mutu-tuntumaa. Tavoitteena ei siis ole lukijoiden vakuuttaminen jonkin tietyn luvun tai prosentin taakse, vaan antaa pikemminkin välineitä omien tulkintojenne tueksi. Lähtökohtanani on todellisuuden (tässä yliopisto-opetuksen) käsittäminen hyvin monimuotoiseksi tutkimuskohteeksi, jonka pelkistäminen numeroihin on aina rajua, toisinaan välttämätöntä ja joskus ihan hauskaakin.

Kurssinhallintajärjestelmien tilastointi on nykyisellään varsin yksinkertaista. Joka kuun viimeinen päivä laskemme eri järjestelmissä olevat kurssialueet ja julkaisemme tulokset palvelusivuillamme erikseen niin Moodlen kuin Blackboardinkin osalta. Lisäksi Moodlen ylläpitäjät pääsevät tarkastelemaan järjestelmän omia tilastoja, mutta toistaiseksi niistä ei juurikaan ole ollut hyötyä ainakaan pedagogisen kehittämisen kannalta. Tulevaisuudessa olisikin toiveita laajentaa tilastointia enemmän “miten käytetään opetuksessa”- puolelle, eli saada koontitietoja erilaisista käyttö- ja kurssiprofiileista (oppimateriaali, vuorovaikutus jne.) opetuksen kehittämisen tueksi.

Tulevaisuudessa olisikin toiveita laajentaa tilastointia enemmän “miten käytetään opetuksessa”- puolelle, eli saada koontitietoja erilaisista käyttö- ja kurssiprofiileista (oppimateriaali, vuorovaikutus jne.) opetuksen kehittämisen tueksi.

Mutta palataan tuohon alkuperäiseen kysymykseen, johon voidaan vastata vaikka prosenttiluvulla. Aloitan tulkintani “kalamiehen” otteilla, eli vedän ensin kaiken niin yläkanttiin kuin mahdollista. Pyrin nopeasti palauttamaan uskottavuuteni lähtemällä liikkeelle ihan toisesta suunnasta, esittämällä minimalistisen tulkinnan. Kolmanneksi ja lopuksi yritän sitten haarukoida mielekkäitä lukuja näiden ääripäiden väliltä. Lukija on luonnollisesti täysin vapaa etenemään myös muihin suuntiin niin halutessaan.

Suurten lukujen estetiikkaa

Moodle tai Blackboard on käytössä liki 40% kursseista! Tähän tulokseen pääsin helposti kun laskin yhteen kaikki avoimessa käytössä olevat kurssialueet Moodlen vanhemmasta ja uudemmasta versiosta sekä Blackboardista (yhteensä 2688). Jaoin tuon luvun viimeisen 12 kuukauden aikana toteutettujen opetustapahtumien lukumäärällä (6900). Klappi todellisuuden kannalta on ilmeinen ja niin on sen todennäköinen syykin. Lukemissa on nimittäin mukana jo vuonna 2007 luotuja kurssialueita, joista tuskin kovin moni oli enää viime lukuvuonna aktiivisessa opetuskäytössä. Lopetetaan liioittelu tähän.

Pieni se vasta kaunista onkin

Lähes 90% opetuksesta toteutetaan ilman kurssinhallintajärjestelmiä! Minimalistisella laskutavalla pääsin niinkin alas kuin 14 prosenttiin kun laskin ensin vain ne kurssialueet, jotka on luotu viimeisen 12 kuukauden aikana (1314) ja vähensin niistä vielä arviolta 300 sellaista kurssialuetta pois jotka on tänä aikana siirretty eri järjestelmien välillä (mahdollisia duplikaatteja siis). Lisäksi arvioin vielä jakajankin suuremmaksi, esimerkiksi perustelemalla että HY:llä olisi järjestetty 500 sellaista opetustapahtumaa jotka eivät näy Oodissa. Pieni on yleensä kaunista, mutta tämän kanssa tarvitaan jo mikroskoppia.

Keskitie on kultaisin

Moodle tai Blackboard käytössä joka viidennellä kurssilla! Kolmanteen tulokseen pääsin muistuttamalla ensin itseäni, että kyllähän moni opettaja kierrättää opetuksessaan aiemminkin luotuja kurssialueita, ja arvioimalla niiden lukumääräksi 400 sain jakolaskuksi 1414/7400 eli noin 19 prosenttia. Arviointia voisin jatkaa vaikka palauttamalla tuon opetustapahtumien määrän alkuperäiseen (6900) jolloin prosentti nousee 20:een. Tai kurssialueista voitaisiin vaihteeksi poistaa vaikka 100 sellaista kurssialuetta jotka ovat muussa kuin opetuskäytössä ja palata takaisin siihen 19 prosenttiin, tai entä jos mukana onkin sellaisia……

Mars eteenpäin

Tätä arviointia voisi jatkaa eteenpäin vaikka kuinka pitkään. Joku saattaa huomata aiheellisesti, että kyse on vain kahdesta järjestelmästä. Meillä Hy:llä tapahtuu yhä enenevässä määrin verkko-opetusta myös muallakin. Otetaan mukaan seitsemän muuta järjestelmää (Wiki, Blogit, BSCW, Apumatti, Acrobat Connect Pro, sosiaalisen median sovellukset, sähköpostilistat tms. foorumisovellukset) ja arvioidaan niihin jokaiseen 100 toteutusta kuhunkin niin päästään 30 prosenttiin.

Mutta tähän minun on jo syytä lopettaa ja avata keskustelu kommenteille. Olenko unohtanut jonkun tärkeän tekijän mikä pitäisi vielä ottaa huomioon? Olisiko tämä niin kiinnostava aihe, että tähän kannattaisi joskus myöhemmin palata ihan ajan ja akateemisen pieteetin kanssa?

2 thoughts on “Nikkaroituja tilastoja verkko-opetuksesta”

  1. Kiintoisia näkökulmia verkko-oppimisympäristöjen tilastointiin [sivuhuomio: vältän tietoisesi käyttämästä kommentissani tuota Anteron kirjoituksessa mainittua kurssinhallintajärjestelmä-termiä, koska itse ymmärrän sillä aivan muuta, kuin mitä Moodle ja Blackboard ovat].

    Olennaista minusta tuossa kurssialueiden tilastoinnissa ainakin Moodlen osalta on se, otetaanko mukaan kaikki järjestelmään luodut kurssialueet vai seurataanko ainoastaan avoinna olevia kursseja. Opetusteknologiakeskuksen sivuston tilastoissa (http://ok.helsinki.fi/moodle/tilastot) olemme päätyneet jälkimmäiseen vaihtoehtoon eli seuraamme niissä vain avoinna olevia kursseja. Tällöin vanhat, ‘arkistoidut’ kurssit poistuvat tilastoista niiden sulkemisen myötä ja toisaalta vasta valmisteilla olevat luonnoskurssit näkyvät tilastoissa vasta niiden avaamisen jälkeen. Moodlen hyvä ominaisuus on se, että harjoittelualueet luodaan kokonaan omaan kategoriaansa (Harjoituskurssit). Jos puhutaan siitä, miten paljon verkko-oppimisympäristöjä hyödynnetään opetuksessa, ne tulisi minusta jättää pois laskuista. Tarvittaessahan harjoituskursseja voidaan siirtää tiedekuntien kategorioiden alle, mikäli niistä valmistuu ‘oikeita’ kursseja. Tuossa ‘Suurten lukujen estetiikkaa’ kappaleen luvuissa lienevät harjoituskurssit kuitenkin mukana, vai kuinka?

    Blackboardista sen sijaan on hankalampaa saada ajatasaisia tilastoja. Voimme ainoastaan seurata luotuja jaksoja (=erillisiä kursseja), mutta vanhentuneet jaksot eivät poistu tilastoista, vaikka opettaja ne sulkisikin opiskelijoilta. Tilastointi tältä osin helpottuu tietysti helpottuu tulevaisuudessa, kun Blackboardista luovutaan lähivuosina. V. 2011 meillä on vain yksi verkko-oppimisympäristö (Moodle), jonka kurssimääriä seuraamme. Toisaalta erilaisia opetuksen ja oppimisen verkkovälineitä tulee kaiken aikaa lisää, eikä niiden osuutta ole syytä väheksyä. Määrien arviointi vain on hankalaa, jos emme tiedä, mitä välineitä opettajat käyttävät. Keskitetyn tuen piirissä olevia järjestelmien tilastointia voimme nyt ainakin kehittää edelleen!

    HY-wikin taannoinen integrointi Moodleen nostaakin mieleeni kysymyksen wikialueiden tilastoinnista – lasketaanko Moodlen kautta luodut, kurssien sisäiset wikialueet itsenäisiksi alueiksi vai jätetäänkö ne huomioitta yleisissä wikialueiden tilastoissa? Eli jos kurssilla on Moodle-alue, jonka kautta HY-wiki on käytössä – lasketaanko tällainen kurssi tavallaan kahteen eri tilastoon? Mahdollinen tilaston vääristymähän syntyy vasta siinä vaiheessa, jos kaksi tilastoa (Moodle- & Wiki-tilastot) lasketaan suoraan yhteen ja suhteutetaan opetustapahtumien määrään. Tosiasia varmaan on, että joillain opetusjaksoilla on useita verkko-opetuksen välineitä käytössä ja osalla ei lainkaan – hankalaa! Suorassa yhteenlaskussa ehkä oiotaan muutamia mutkia, mutta toisaalta tärkeintä olisi varmaan saada selville joitain suuntaa antavia lukuja.

    Ehdottomasti aiheen pariin olisi kiinnostavaa palata uudemmankin kerran ja jatkaa kurssimäärien laskemisesta kohti laadullisempaa pohdiskelua – esimerkiksi millaisiin opetustarkoituksiin Moodle-kursseja sitten käytetäänkään?

Comments are closed.