Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1

Montaako sähköpostiohjelmaa olet ehtinyt käyttää, vaikkapa tällä vuosituhannella, ja kuinka usein olet vaihtanut järjestelmästä toiseen? Kun olet vaihtanut käyttämääsi ohjelmaa, ovatko postilaatikot ja osoitekirjat aina siirtyneet automaattisesti ja ehjinä?

Järjestelmästä toiseen välillä halutaan ja välillä on välttämätöntä vaihtaa. Järjestelmät saattavat vanhentua nopean teknisen kehityksen vuoksi tai käyttäjillä on tarpeita, joita ei voi olemassa olevassa järjestelmässä toteuttaa. Jatkossa mielekkäiksikin osoittautuvat muutokset saattavat näkyä käyttäjille kummallisina tai turhina, ylimääräisen työn aiheuttajina. Kuluneena vuonna osalle yliopiston opetushenkilökunnasta vahvasti näkyvä ja työhön vaikuttava järjestelmän vaihto on oppimisympäristö Blackboardin vaihto Moodleen siksi, että Blackboardista ollaan yliopistolla kokonaan luopumassa vuoteen 2011 mennessä. Syy luopumispäätökseen taas on, että yliopistolla on ollut tarjolla opettajien ja opiskelijoiden käyttöön useita toisiaan vastaavia järjestelmiä, joiden rinnakkainen käyttö näkyy opiskelijoille hämmentävänä sekavuutena ja on lisännyt sekä opiskelijoiden osaamistarpeita että opettajien turhia valintatilanteita. Kahdesta oppimisympäristöstä Moodle valittiin, koska se on kansainvälisesti käytetympi, yliopiston oman ylläpidon räätälöitävä, käyttäjille luonteva ja nopeasti omaksuttava järjestelmä.

Opetuksen kehittämisen kannalta on jopa erinomaista, että vanhoja opetussisältöjä joutuu välillä käymään läpi

Vaihto Blackboardista Moodleen tai minnekään muuallekaan ei ole automaattista. Verrattuna sähköpostiohjelman vaihtoon, Blackboard-sisältöjä eivät siirry kuten sähköpostilaatikoiden sisällöt automaattisesti luettaviksi mihinkään vastaavaan järjestelmään. Toisaalta, verrattuna sähköpostiohjelman vaihtoon, Blackboardista saa, kuten osoitekirjan yhteystiedot, paljonkin sisältöjä pienellä käsityöllä suunnilleen samannäköisinä sisään Moodleen. Tämä automaattisuuden puute ja siitä seuraava käsityön vaiva johtuvat siitä, että Blackboard on kaupallinen tuote, ja kun kaupallisen tuotteen markkinoita heikentää hyvä sisältöjen siirrettävyys, Blackboardiin ei tällaisia toimintoja ole toteutettu. Opetuksen kehittämisen kannalta on kuitenkin jopa erinomaista, että vanhoja opetussisältöjä joutuu itse kukin käymään välillä läpi ja miettimään, mitä kannattaakaan käyttää edelleen sellaisenaan, mitä on ehkä syytä päivittää, mitä haluaa säilyttää vain arkistossa ja mikä joutaa roskiin. Siksi automaattisen siirtonapin puute ei ehkä olekaan niin huono asia.

Opettajille kurssin verkkoalueen vaihdosta pyritään tekemään mahdollisimman sujuva. Vaihtoaikaa on reilusti, vuosissa laskettavaa aikaa, jolloin omat kurssit ehtii vaihtaa vähitellen ja rauhassa opetustaukojen aikana silloin, kun itselle parhaiten sopii. Minut on palkattu vaihtoajaksi vaihtoon liittyviä toimenpiteitä suunnittelemaan, toteuttamaan ja opettajia tukemaan. Blackboard-sisältöjen talteen ottamiseksi ja Moodlen käyttöönottoon on jo tehty kattavat verkko-ohjeensa, ja niitä täydennetään ja tarkennetaan säännöllisesti. Opettajia on tiedotettu aiheesta siitä lähtien, kun päätös Blackboardista luopumisesta oli tehty. Koulutusta Moodlen käyttöönottoon on jo järjestetty ja tullaan järjestämään myös opettajien toiveiden mukaisesti, jokaisella kampuksella, kolmella kielellä. Blackboardia opetuksessa käyttävien opettajien tarpeita ja jatkosuunnitelmia selvittämään toteutettiin laaja verkkokysely, johon vastasi marraskuussa 2009 yli 300 opettajaa ja suunnittelijaa. Vuoden 2010 tukitoimenpiteitä tullaan tarkentamaan ja kohdentamaan annettujen vastausten mukaisesti, myös henkilökohtaisin yhteydenotoin. Opettajien tukena ovat opetusteknologiakeskuksen henkilökunta sekä tiedekuntien ja laitosten omat verkko-opetuksen tukihenkilöt. Ainoa opettajien välttämättä itse tehtävä asia on huolehtia, että edelleen tarpeelliset kurssimateriaalit todella tulevat talteen Blackboardin ulkopuolelle ennen kuin pistoke vedetään seinästä.

Blackboard siis poistuu käytöstä vuoteen 2011 mennessä vaiheittain. Signaali-blogi tulee seuraamaan prosessia harvakseltaan mutta säännöllisesti. Tämä kirjoitus on ensimmäinen osa sarjasta, jonka viimeinen osa ilmestynee vuoden 2011 loppupuolella. Opettajien, jotka haluavat aktiivisesti tiedotusta aiheesta, kannattaa lukea blogia http://ok.helsinki.fi/blackboard (and the same in English: http://ok.helsinki.fi/blackboard-en) ja liittyä postituslistalle blackboard-tiedotus@helsinki.fi.