MoodleMoot 3×3

Osallistuimme pääsiäisviikolla 2011 tänä vuonna Lontoossa järjestettyyn Moodle-tapaamiseen. Tähän merkintään keräsimme joitain näkemyksemme perusteella mielenkiintoisia näkökulmia Moodlen ja sen opetuskäytön kehitykseen. Alle on joihinkin aiheisiin linkitetty lisätietona ko. esityksen videotaltiointi, mutta kaikkia videoita ei tätä kirjoitettaessa ole vielä julkaistu. Loputkin esitykset tulevat toivottavasti löytymään osoitteesta http://mootuk11.org.uk/videos/.

MoodleMoot noudatteli perinteistä konferenssikaavaa keynote-esityksineen ja teemasessioineen. Tämän vuoden uutuutena oli Knowledge Cafe toisen päivän aamuna. Ajatus oli hyvä, mutta käytäntö ei kaikissa ryhmissä toiminut; ryhmien vetäjiltä taisi puuttua yhteinen briiffaus. Osallistujille hyödyllisin Knowledge Cafe olisi ollut jo ensimmäisenä päivänä, jolloin kahvilan jälkeisille jatkokeskusteluille olisi luontevasti jäänyt aikaa. Idea on mainio myös kotimaisiin seminaareihin, kunhan käytännön valmistelee hyvin.

Top-3 teknisestä näkökulmasta

• The Open University, käyttäjämäärältään suurin Moodle-käyttäjä, kertoi päättäneensä siirtyä Moodle2:seen. Siirto tapahtuu vuoden sisällä ja alkaa jo heinäkuussa 2011. Tämä on tärkeä päätös ja hyvä uutinen koko Moodle-yhteisölle, sillä OU osallistuu myös aktiivisesti Moodlen kehitykseen. Katso esitys.
• Moodlen pääkehittäjä Martin Dougiamas esitteli roadmapin Moodle2:n tulevien versioiden suunnitelmista. Katso esitys. Poimittuna:
  • Moodle2:n kehityssyklit on päätetty ajastetuiksi, eli ne ovat nyt ennakoitavissa ja tiedossa: pääversiot puolivuosittain ja pikkuversiot viikoittain. Tämä on Moodlea käyttävien organisaatioiden näkökulmasta tärkeä muutos nykyiseen.
  • Moduulien kehityksessä mobiilisovellukset ovat nousseet vahvasti. Moodle 2.1:seen on tulossa myös virallinen mobiilisovellus (Applelle ja Androidille)
  • Järjestelmien integrointiin Moodle tarjoaa oletuksena Web Service -rajapintastandardia.
• Ensimmäistä kertaa MoodleMootUK:n historiassa kehittäjille toteutettiin erillinen epäkonferenssipäivä ennen varsinaisia seminaaripäiviä. Päivää arvostettiin suuresti; siellä oli mahdollisuus kuulla pääkehittäjiltä, miten kehitys käytännössä tapahtuu.

Top-3 pedagogisesta näkökulmasta

• Opettaja Sarah Honeychurch esitteli toteuttamansa, valtavan hienon blended-ratkaisun, jota hän oli myös tutkinut. Tulosten mukaan oppiminen oli parantunut ja opiskelijat olivat tyytyväisiä, kun he saivat osallistua. Katso esitys.
• Verkko-opetuksen tukihenkilö Ann Dickinson kertoi tekevänsä kurssialuepohjat opettajien puolesta, mikä heillä koettiin hyväksi ratkaisuksi. Tämä on mielenkiintoista HY:n näkökulmasta, sillä meilläkin on kurssipohjia käytössä ja lisää on tulossa. Pohdintaa herättää kuitenkin, kuinka pedagogisia nämä pohjat voivat olla. Toisaalta kurssipohja saa opettajan helpommin tekemään kurssialueen.
• Osaamisen esille tuominen on ilmeisen suosittua eportfolioiden avulla. Teknisiä ratkaisuja oli tarjolla useita ja ne olivat ilmeisen laajassa käytössä.

Top-3 kulttuurinäkökulmasta

• Seminaarin osallistujista monilla tuntui olevan omaa kehitystyötä ja käytössä paljon lisämoduleja verrattuna suomalaisiin korkeakouluihin. Lisäksi siellä tuntui olevan tapana lukuvuosittain tavalla tai toisella ottaa käyttöön uusi asennus ja sillä tavalla huolehtia myös vanhojen kurssien arkistoinnista. Tässäkin Suomessa on erilainen kulttuuri.
• Vaikutti siltä, että verkkovälineet oli joihinkin organisaatioihin otettu käyttöön siksi, että kun resurssit vähenevät, pitää tilalle keksiä korvaavia (opetus)menetelmiä. Tämä tuntuu olevan universaalia siis.
• Yliopisto-opettajilla on Britanniassa pedagoginen peruskoulutus, kun meillä Suomessa näin ei ole. Tämän koimme seminaarissa siten, että meillä asia on opetusteknologiassa pinnalla, kun taas seminaarissa asia ei oikeastaan kovin paljon näkynyt. Keskustelimmekin aiheesta joidenkin paikallisten kanssa, ja he eivät olleet huolissaan opettajiensa pedagogisesta osaamisesta. Ehkä tekninen ja verkkopedagoginen tuki voivat luottaa opettajien osaamiseen siellä eri tavalla kuin täällä? Toisaalta he tuntuivat tekevän yhteistyötä yhtä vaihtelevasti kuin täällä Suomessakin; HY:ssä yhteistyö on mainiota, mutta tiedossamme ei ole, mikä tilanne on muualla Suomessa. Esityksissä nousi esiin sekä hyvää yhteistyötä että sen puutetta.

Mobiilioppimisen uusi tuleminen

Mobiililaitteissa Apple ja Android dominoivat; niitä oli “kaikilla”. Mootin tiedotus ja osallistujalistakin jaettiin vain mobiilisovelluksessa, joten me Nokioinemme jäimme ilman. Open University oli tehnyt selvityksen siitä, mitä mobiililaitteita heidän opiskelijoillaan oli, ja siinä Nokiaa ei edes mainittu! Nokia tuntuu siis pudonneen mobiilioppimisen näkökulmasta kehityksen kelkasta. Kun Suomessa ja HY:ssä siirrymme Moodle2:seen, meidänkin on tehtävä suuri päätös siitä, aletaanko mobiilikäyttöä tukea teknisesti – tarkoittaen ylläpitoa ja käyttäjätukea sekä opettajille että opiskelijoille – ja aletaanko siihen pedagogisesti jopa kannustaa ja kouluttaa opetushenkilöstöä. Valtavirtaistuessaan tämä olisi suuri käyttötapojen muutos ja edellyttäisi sekä asennemuutosta että huolellista pohtimista ja valmisteluja opetuskäytön tuessa! Mitä se tarkoittaa meille, pitääkö siihen reagoida ja millä tavalla? Tähän toivomme mielellämme näkökulmia ja kommentteja!

kirjoittajina Heiko tietotekniikkakeskuksesta, Anni opetusteknologiakeskuksesta ja Kristiina valtiotieteellisen tiedekunnan opetuksen kehittämispalveluista.