MOOCit osaksi opintoja Kaliforniassa?

The New York Times kirjoittaa lakialoitteesta, jolla yritetään saada verkossa olevaa avointa kurssitarjontaa osaksi valtion ylläpitämien yliopistojena virallista opetussuunnitelmaa. Kurssien tarjoajina olisivat siis toiset yliopistot esimerkiksi  Courseran, Udacityn ja edX:n kautta. Myös kaupallisia toimijoita kuten Straighterlinea ja kustannustalo Pearsonia luulisi asian kiinnostavan.

Onko kyseessä toimenpide, joka on pakko tehdä koska säästöt ovat vähentäneet kampuksella tarjottavien kurssien määrää vai parhaan mahdollisen tarjonnan avaaminen opiskelijoille?

 

Henkilökohtainen oppimisympäristö – PLE

Sulautuvan opetuksen seminaarissa esiteltiin kuudennen kerran opetukseen ja teknologiaan liittyvän tutkimuksen lisäksi nk. tavallisten opettajien case-esimerkkejä. Tavalliset opettajat tosin tässä tapauksessa ovat epätavallisen innostuneita opetuksen kehittämisestä ja teknologian hyödyntämisestä.  Case-esimerkeissä esiteltyjä pedagogisia ratkaisuja ei kuitenkaan voi enää pitää pelkkänä kasvatustieteilijöiden tai propellipäiden pulinana – vaan käytänteinä, joita on jo arjessa testattu.

Kuva Linda Saukko-Raudan blogista http://saurau.posterous.com/piirretyt-muistiinpanot-maarit-ignatiuksen-es

Continue reading Henkilökohtainen oppimisympäristö – PLE

MITx – mikä ihmeen x?

Verkkomateriaalien tarjonnan lisäksi MIT laajentaa kevään aikana verkkotarjontaansa tarjoamalla avoimia, ilmaisia verkkokursseja. Kurssin hyväksytystä suorittamisesta saa pientä maksua vastaan todistuksen, jonka allekirjoittajana ja laadun takaajana on MITx.

Kannattaako eliittiyliopiston myydä päätuotettaan polkuhintaan kenelle vaan? Todennäköisesti MIT vetovoima ei himmene verkkotarjonnan myötä. Päinvastoin, tarjonta tulee kiinnostamaan suuria määriä opiskelijoita ympäri maailman. Tästä massasta muodostuu tulevaisuudessa MIT:lle mahtava rekrytointipotentiaali.

Verkkokurssit tullaan tarjoamaan avoimella alustalla, joten tulevaisuudessa muutkin oppilaitokset voivat laittaa oman tarjontansa näkyville samalla teknologialla samaan tapaan kuin Open Course Ware -yhteenliittymässä. Satsaus laatuun tulee olemaan huomattava, sekä teknologisesti että pedagogisesti.

MIT:n presidentti, Susan Hockfield, kertoo MIT:n tiedotteessa: “MIT has long believed that anyone in the world with the motivation and ability to engage MIT coursework should have the opportunity to attain the best MIT-based educational experience that Internet technology enables. OpenCourseWare’s great success signals high demand for MIT’s course content and propels us to advance beyond making content available. MIT now aspires to develop new approaches to online teaching.”

Ensimmäinen prototyyppikurssi  Circuits and Electronics alkaa 5. maaliskuuta.

Joustavuuden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen

Sulautuvan opetuksen seminaarin aamupäivän luentojen sisällöistä mieltäni jäi askarruttamaan Morten Flate Paulsenin ajatukset ja esitys joustavuuden ja yhteistoiminnan yhdistämisestä. Norjalaisen NKI Distance Educationin kursseille voi ilmoittautua joustavasti milloin vain.

Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaa seurataan järjestelmällisesti ja opettajan palaute luvataan antaa alle kahdessa vuorokaudessa. Myös opettajan antaman palautteen laatua seurataan ja mitataan. Huonoon laatuun puututaan huomauttamalla ja ohjeistamalla opettajia.

Continue reading Joustavuuden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen

Avoimet kurssimateriaalit – miksi ihmeessä?

OpenCourseWare-konsortion tavoitteena on tarjota maailman kaikille opinhaluisille uusinta tietoa ja mielenkiintoisia kursseja parhaista yliopistoista. Sivusto kokoaa jäsenyliopistojen avoimen tarjonnan. Lisäksi konsortio tarjoaa tukea materiaalien tuottamiseen. Päärahoittajana toimii The William and Flora Hewlett Foundation.

Vetojuhtana toimii MIT (Massachusetts Institute of Technology), jonka miltei koko kurssitarjonta on avoimesti saatavilla. Sivustolle tehdään vuosittain yli miljoona vierailua joka puolelta maailmaa. MIT OpenCourseWare -sivustolta selviää muutama hyvä syy avoimeen julkaisemiseen. Materiaaleja hyödyntää:

  • 94 % MIT:n opiskelijoista, joiden mielestä tarjonta parantaa opiskelua
  • 35 % yliopistoon hakeneista oli tutustunut tarjontaan ennen hakeutumista opiskelijaksi
  • 45 % alumneista piti aineistoa hyödyllisenä

Eurooppalaisista yliopistoista paljon materiaalia tarjoaa TU Delft Hollannista. Yhtään skandinaavista yliopistoa ei toistaiseksi ole konsortion varsinaisena jäsenenä. Jäseneltä edellytetään vuosimaksua (500€/v) ja vähintään 10 kurssin avointa julkaisua. Vastineeksi tarjotaan mahdollisuutta olla maineikkaiden yliopistojen mukana levittämässä tietoa omasta opetustarjonnasta. Olisiko tässä mahdollisuuksia hyödyntää koulutuksemme hyvää  mainetta  ja lähteä brändityöryhmän viitoittamalle tielle: Finland gives you a lesson!

Koulut putosivat tietoyhteiskuntakelkasta

Valtiosihteeeri Heljä Misukan vetämän Koulutuksen ja tutkimuksen tietoyhteiskuntakehittäminen valmisteluryhmän väliraportissa etsitään lääkkeitä asian korjaamiseen.

Korkeakouluja koskevassa osassa todetaan, että erityisesti opetushenkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksessa tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön on panostettava nykyistä enemmän. Määrärahaa suunnataan ensi vuonna opettajankoulutuksen laitehankintoihin ja tieto- ja viestintätekniikan pedagogisen käytön koulutukseen.

Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Seminaarin nimi herätti jälleen kerran keskustelua käytävillä ja esityksissä. Käännös blended learning termistä esiteltiin Piirtoheittimessä vuonna 2005. Jostakin syystä käännös ei tunnu juurtuvan kielenkäyttöön ja käsite kirvoittaa keskustelua vuodesta toiseen.

Keskustelussa pyöritellään käsitteitä opetus, opiskelu ja oppiminen mutta termiä, joka kokoaisi nämä napakasti nippuun, ei toistaiseksi ole löytynyt.   Käsitteiden viidakon haltuunotto on varmasti tärkeää mutta seminaarin innostavinta antia olivat konkreettiset esimerkit käytänteistä ja keskustelut case-esityksissä. Continue reading Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Ranking Web of World Universities kuvaa yliopistojen näkyvyyttä verkossa

Ranking Web on kahdesti vuodessa julkaistava vertailu, joka mittaa yli 18000 yliopiston ja korkeakoulun näkyvyyttä verkossa. Uusimman mittauksen kärkisijoja verkkonäkyvyydessä pitävät amerikkalaiset yliopistot: Harvard, MIT, Stanford ja Berkeley. Ensimmäinen eurooppalainen yliopisto, Cambridge, on sijalla 27. Parhaiten menestynyt suomalainen yliopisto, Helsingin yliopisto, on sijalla 64.

Tulokset on saatu vertailemalla korkeakoulujen aktiivisuutta verkossa. Menetelmänä on käytetty hakukoneiden antamia tuloksia www-sivujen ja tiedostojen määrissä. Lisäksi on käytetty Google Scholarin antamia hakutuloksia tieteellisen kirjallisuuden verkkojulkaisuista ja vertailtu ulkopuolelta verkkoaineistoon tehtyjen linkkien määrää.