Category: Artikkelit

Järjestelmästä toiseen, osa 4: Ohi on! – Vai onko sittenkään…

Tämä merkintä on neljäs ja samalla viimeinen osa sarjasta, jossa olen kertonut Helsingin yliopiston projektista luopua verkko-oppimisympäristö Blackboardista ja saada opettajat Moodlen käyttäjiksi. Aiemmat osat löytyvät edellisestä blogimerkinnästä.

Blackboardin opetuskäyttö päättyi vuosi sitten vuodenvaihteessa, kun opiskelijoiden pääsy kurssialueille estettiin. Opettajienkin pääsy kurssialueille estettiin kesäkuun 2011 alussa. Ylläpidolla oli pääsy kurssialueille vielä kesällä, ja pari pyyntöä sisältöjen saamiseksi ehdittiin toteuttaa. Blackboard-palvelin veteli viimeisiään syksyn alkaessa, ja tekohengitys päättyi vihdoin kun jo nurin olleesta palvelimesta otettiin pistoke irti lokakuussa 2011, hyvissä ajoin ennen lisenssikauden umpeutumista. Jäähyväisiä vietettiin iloisissa tunnelmissa kuohuviinien kera. R.I.P. Blackboard! Continue reading Järjestelmästä toiseen, osa 4: Ohi on! – Vai onko sittenkään…

Verkko-opetuksen hinta?

Aina välillä Opetusteknologiakeskuksesta kysytään verkko-opetuksen hintaa verrattuna lähiopetukseen; siis paljonko verkko-opetuksesta pitäisi varautua maksamaan, kun  opetus on perinteisesti mitoitettu luentojen perusteella. Viimeksi aihe on keskusteluttanut kuluvana syksynä, ja nostin siksi asian fabuksi Konfabulaariin. Siellä keräsimme keskusteltuja asioita yhteiseen EtherPadiin.

Lähtökohtaisesti ei pitäisi olla “verkko-opetusta” ja “opetusta”, vaan opetusmenetelmät ja sitä kautta mahdolliset verkkovälineet tulisi valita oppimistavoitteita ja arviointimenetelmiä tukemaan, linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin mahdollisesti valittavat verkkotyöskentelymenetelmät ovat osa kokonaisuutta, jonka tuntimäärän arviointiin laitoksilla jo on erilaisia malleja käytössä. Näissä huomioidaan opetuksen valmistelu, varsinainen opetus- ja ohjaustoiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä oppimistehtävien arviointiin kuluva aika. Usein verkkovälineitä käytettäessä näiden osien keskinäinen tasapaino ja sijainti kurssikalenterissa ovat eri kuin perinteisessä luento-opetuksessa, mutta se ei tarkoita, että myös summa olisi vahvasti poikkeava. Continue reading Verkko-opetuksen hinta?

Kohti hajautettuja verkko-oppimisympäristöjä

Manchester Metropolitan University:ssä on meneillään mielenkiintoinen JISC W2C -projekti opetusteknologiapalveluiden uudistamiseksi. Tuossa projektissa kehitetään seuraavan sukupolven hajautettua verkko-oppimisympäristö (DLE) jossa keskiössä toimivaa Moodlea täydennetään widgeteillä, web-serviceillä sekä pilvipalveluilla (cloud-sourced services).

Projektia varten tehtiin huolellisesti taustatyötä (CeLT / LRT Learning Technologies Review) jonka osana mm. arvioitiin aiemmin käytössä olleita palveluita sekä luotiin skenaarioita ja visioita tulevalle. MMU:ssä tehdyissä visioista esittelen tässä neliportaisen luokittelun omista ja ulkoisista opetusteknologiapalveluista, eli miten hajautettu verkko-oppimisympäristö luodaan yhdistämällä organisaation omiin palveluihin muiden tarjoamia palveluita. Luokittelun kriteerinä on yhtäältä palvelun instutionaalinen positio sekä toisaalta mitä opettajalle tarjotaan ja vastaavasti edellytetään käytöltä.
Continue reading Kohti hajautettuja verkko-oppimisympäristöjä

Codeacademy opettaa ohjelmoimaan

Ohjelmointi on taito josta on nykyään hyötyä mitä yllättävämmissä yhteyksissä. Yhteiskunnan informationalisoitumisen myötä monet alat journalismisista rekrytoinnin kautta kirjakauppaan joko nojaavat vahvasti ohjelmisto-osaamiseen tai  jopa ovat  käytännössä ohjelmistoaloja.

Monin paikoin edelleen vallitseva käsitys tuntuu olevan, että ohjelmointi on vain mekaanista koodaamista tai edellyttää jonkinlaista insinööriajattelua. Tosiasiassa ohjelmointi on mitä enimmissä määrin itseilmaisua ja luovaa toimintaa ja erinomainen ajattelun väline. Ohjelmointia pitäisikin mielestäni opettaa kaikille oppilaille jo heti ala-asteelta lähtien. Tämä muuten vinkkinä myös opetusministerillemme, joka on ilokseni jo luvannutkin lisää taitoaineita kouluhin.

Continue reading Codeacademy opettaa ohjelmoimaan

Ed-Media 2011 TOP5

Osallistuin kesäkuun viimeisellä viikolla Portugalin Lissabonissa järjestetyyn AACE:n (Association for the Advancement of Computing in Education) konferenssiin ja tässä postauksessa tiivistän keskeisimmät esiin nousseet ajatukset (TOP 5)

1) Twitterin käytöstä:

Alec Couros avasi konferenssin omalla keynote-puheenvuorollaan “Why Networked Learning Matters” . Couros on apulaisprofessori Reginan yliopistossa Kanadassa. Courosin esityksessä kiinnostavinta oli auto-twiittaus, jossa puhuja twiittasi esityksensä aikana keskeisimmät  esiin tulleet linkit. Twiittaus tapahtui huomaamattomasti. Oliko käytössä joko aikataulutettu twitter-plugin vai assistentti, joka twiittasi Alecin puolesta, jäi meille kuuntelijoille epäselväksi? Joka tapauksessa pidin ideasta rakentaa ja tukea omaa esitystä Twitterin välityksellä.Twiittien jakaminen omille seuraajille ja itselle muistiin oli helppoa ja esitys sai twiiteistä ikäänkuin käsikirjoituksen.

Ylipäätään konferenssin twiittaus oli parinkymmenen aktiivisimman varassa (osallistujia konferenssissa oli yli 800). Lähinnä vitsiltä tuntui isoimman konferenssisalin twiit-seuranta, joka oli pienen siirettävän valkokankaan ja pikkutykin varassa. Twiitit taisivat näkyä vain ensimmäisten rivien reunapaikoille.

Alec Courosin blogi Open Thinking

Continue reading Ed-Media 2011 TOP5

Korkeakoulujen oma ratkaisu isojen tiedostojen jakoon

Isojen tiedostojen siirtely organisaation sisällä tai organisaatiosta toiseen on tavanomainen tarve. Toistaiseksi tiedostojen välitys on ollut melko villiä – välillä käytetään FTP:tä tai erilaisia verkkojakoja, välillä korkeakoulujen omia palveluita ja välillä yleisiä pilvipalveluita tiedostojen lähettämisestä mailien liitteinä aina Dropboxin käyttöön. Nyt tarpeeseen on vihdoin uusi, organisaatioiden omaan käyttäjätunnistukseen pohjautuva vaihtoehto.

Eri maiden tutkimusverkkojen yhdessä kehittämään FileSender-alustaan pojautuva tiedostojen välityspalvelu on nyt testikäytössä – alla pikaiset käyttöohjeet: Continue reading Korkeakoulujen oma ratkaisu isojen tiedostojen jakoon

MoodleMoot 3×3

Osallistuimme pääsiäisviikolla 2011 tänä vuonna Lontoossa järjestettyyn Moodle-tapaamiseen. Tähän merkintään keräsimme joitain näkemyksemme perusteella mielenkiintoisia näkökulmia Moodlen ja sen opetuskäytön kehitykseen. Alle on joihinkin aiheisiin linkitetty lisätietona ko. esityksen videotaltiointi, mutta kaikkia videoita ei tätä kirjoitettaessa ole vielä julkaistu. Loputkin esitykset tulevat toivottavasti löytymään osoitteesta http://mootuk11.org.uk/videos/.

Continue reading MoodleMoot 3×3

Minkälaista olisi ketterä opetus?

Ketterä ohjelmistokehitys on yksi viime vuosien puhutuimmista innovaatioista it-alalla. Käytännössä kyseessä on pikemminkin yleinen toimintafilosofia kuin jokin spesifi menetelmä, mutta lyhyesti kuvattuna ketteryydellä pyritään korvaamaan perinteinen projektimalli jossa suunnittelu edeltää ja määrittää toteutusta. Toki ketterässäkin tuotantoprosessissa myös suunnitellaan, mutta se tapahtuu vaiheittain sitä mukaa kun toteutus etenee. Kun perinteinen projektimalli pitää arvossaan muodollista dokumentaatiota sekä tarkasti määriteltyjä prosesseja, pyritään ketteryydellä korostamaan toimivaa lopputuotetta sekä yksilöiden välistä vuorovaikutusta.

Agility
cc-by-robert.happek

Ketteryys kuulostaa kaikin puolin järkevältä ja käyttökelpoiselta toimintatavalta. Omaan käyttöön tuleva asuintalo voidaan vielä kuvata täydellisesti etukäteen mutta tietokoneohjelmiston kaltaisten abstraktien olioiden kokonaisvaltainen suunnittelu on paljon vaikeampaa. Kun tuotantoprosessi jaetaan lyhyisiin “pyrähdyksiin” päästään jo varhaisemmassa vaiheessa varmistamaan, että työ etenee oikeaan suuntaan ja lopputuotteesta on konkreettista hyötyä asiakkaalle.
Continue reading Minkälaista olisi ketterä opetus?

Järjestelmästä toiseen, osa 3: toiveiden mukaan ollaan menossa

Helsingin yliopistossa on ollut opetuskäytössä rinnakkain kaksi verkko-oppimisympäristöä: Blackboard ja Moodle. Näistä Blackboardista ollaan luopumassa siten, että se on edelleen opettajien saatavilla, mutta ei enää opetuskäytössä. Tämä merkintä on kolmas osa sarjassa, jonka edelliset osat löytyvät täältä:

Tietotekniikkakeskus toteutti keväällä 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa kysyttiin henkilökunnan ja opiskelijoiden mielipiteitä myös oppimisympäristöistä. Vastauksia tuli noin 3900. Sain käyttööni oppimisympäristöihin liittyvät vapaamuotoiset kommentit, joita oli 273. Listassa opettajien ja opiskelijoiden kommentit olivat sekaisin, mutta tekstistä pystyi usein päättelemään, kumpaa näkökulmaa vastaus edusti. Tein kommenteista lyhyen yhteenvedon, joka löytyy liitteestä (pdf). Alla on lisäksi yhteenvetona näkemykseni saadusta palautteesta.
Continue reading Järjestelmästä toiseen, osa 3: toiveiden mukaan ollaan menossa