pedagogiikka – Signaali

MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

MOOCit ovat herättäneet paljon huomiota viime aikoina. Niihin on kohdistettu suuria odotuksia ja ne ovat herättäneet myös paljon kritiikkiä. Viime aikojen pettymykset tuovat mieleen Gartnerin hype-käyrän, jossa uusi teknologinen innovaatio saavuttaa kypsyyden vasta kolmen välivaiheen jälkeen.

Gartner Hype Cycle by Jeremykempaten (CC-BY-SA-3.0)

Teknologisen innovaation esiintuloa seuraavat ylikuumentuneet odotukset, mikä näkyy mm. massamedian suurena huomiona. New York Times intoutui jo vuosi sitten kuvaamaan silloista vuotta 2012 MOOCien eli massiivisten avoimien verkkokurssien vuodeksi. Silloin oli jo Courseran ja Udacityn kaltaiset yritykset ehtineet tarjoamaan maksuttomia verkkokurssejaan miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja kymmenet korkeakoulut olivat ehtineet mukaan tekemään kursseja lisää. Hype kävi MOOCien yllä kuumana, niiltä odotettiin paljon erityisesti kohonneiden lukukausimaksujen Yhdysvalloissa, mutta suuri osa myös Europpalaisista korkeakouluista pohti sopivaa tapaa osallistua MOOC-hurmaan mukaan, ellei ollut jo ehtinyt. Ehtihän joku jo Suomessakin povaamaan maakuntayliopistojen loppua. Continue reading MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

Minkälaista olisi ketterä opetus?

Ketterä ohjelmistokehitys on yksi viime vuosien puhutuimmista innovaatioista it-alalla. Käytännössä kyseessä on pikemminkin yleinen toimintafilosofia kuin jokin spesifi menetelmä, mutta lyhyesti kuvattuna ketteryydellä pyritään korvaamaan perinteinen projektimalli jossa suunnittelu edeltää ja määrittää toteutusta. Toki ketterässäkin tuotantoprosessissa myös suunnitellaan, mutta se tapahtuu vaiheittain sitä mukaa kun toteutus etenee. Kun perinteinen projektimalli pitää arvossaan muodollista dokumentaatiota sekä tarkasti määriteltyjä prosesseja, pyritään ketteryydellä korostamaan toimivaa lopputuotetta sekä yksilöiden välistä vuorovaikutusta.

Ketteryys kuulostaa kaikin puolin järkevältä ja käyttökelpoiselta toimintatavalta. Omaan käyttöön tuleva asuintalo voidaan vielä kuvata täydellisesti etukäteen mutta tietokoneohjelmiston kaltaisten abstraktien olioiden kokonaisvaltainen suunnittelu on paljon vaikeampaa. Kun tuotantoprosessi jaetaan lyhyisiin “pyrähdyksiin” päästään jo varhaisemmassa vaiheessa varmistamaan, että työ etenee oikeaan suuntaan ja lopputuotteesta on konkreettista hyötyä asiakkaalle.
Continue reading Minkälaista olisi ketterä opetus?

Joustavuuden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen

Sulautuvan opetuksen seminaarin aamupäivän luentojen sisällöistä mieltäni jäi askarruttamaan Morten Flate Paulsenin ajatukset ja esitys joustavuuden ja yhteistoiminnan yhdistämisestä. Norjalaisen NKI Distance Educationin kursseille voi ilmoittautua joustavasti milloin vain.

Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaa seurataan järjestelmällisesti ja opettajan palaute luvataan antaa alle kahdessa vuorokaudessa. Myös opettajan antaman palautteen laatua seurataan ja mitataan. Huonoon laatuun puututaan huomauttamalla ja ohjeistamalla opettajia.

Continue reading Joustavuuden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen

Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

Toukokuussa 2010 julkaistiin Timo Aarrevaaran ja Elias Pekkolan laatima tutkimus “Muuttuva akateeminen professio Suomessa – maaraportti” joka sisältää vertailevaa tietoa akateemisesta työstä ja sen tekijöistä eri korkeakoulusektoreilla. Tutkimus toteutettiin laajalla kyselyllä (N=1452) ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen akateemiselle henkilöstölle eli opetus- ja tutkimustehtävissä työskenteleville. Raportti tarjoaa mielenkiintoisia tuloksia myös opetuksen kehittämisen ja opetusteknologian parissa työskenteleville.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on raportin mukaan selkeitä eroja painotuksissa perustehtävien välillä, yliopistoissa tutkitaan ja ammattikorkeakouluissa opetetaan. Kun yliopisto-opettajilta menee keskimäärin joka kolmas tunti opetukseen niin ammattikorkeakouluopettajilla miltei tuplasti enemmän eli kolme viidesosaa. Selkein selittävä ero tälle löytyy tietenkin tutkimustyöstä, joka vie yliopisto-opettajilta melkein puolet työtunneista ja ammattikorkeakouluissa vain vajaan kuudenneksen. Väki näyttää kuitenkin työllistyneen oikeisiin paikkoihin, sillä 78,5% yliopistojen akateemisesta henkilöstöstä kohdistaa mielenkiintonsa tutkimukseen ja melkein sama osuus (78,6%) ammattikorkeakoulujen väestä opetukseen.

Continue reading Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

MoodleMootUK 2010

MoodleMootit ovat Moodlea käyttävien opettajien, kehittäjien ja ylläpitäjien yhteisiä konferensseja tai tapaamisia. Brittien MoodleMoot pidettiin tänä vuonna aivan keskellä Lontoota, University College Londonin Senate Housessa. Jyhkeä 1930-luvun art deco -rakennus antoi aimo annoksen arvokkuutta muuten hyvin epämuodolliselle konferenssille.

Viime vuoteen verrattuna konferenssi oli huomattavasti pedagogiapainotteisempi. Noin parista kymmenestä työpajasta hieman yli puolet käsitteli Moodlea opetuskäytössä.
Continue reading MoodleMootUK 2010

Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Seminaarin nimi herätti jälleen kerran keskustelua käytävillä ja esityksissä. Käännös blended learning termistä esiteltiin Piirtoheittimessä vuonna 2005. Jostakin syystä käännös ei tunnu juurtuvan kielenkäyttöön ja käsite kirvoittaa keskustelua vuodesta toiseen.

Keskustelussa pyöritellään käsitteitä opetus, opiskelu ja oppiminen mutta termiä, joka kokoaisi nämä napakasti nippuun, ei toistaiseksi ole löytynyt. Käsitteiden viidakon haltuunotto on varmasti tärkeää mutta seminaarin innostavinta antia olivat konkreettiset esimerkit käytänteistä ja keskustelut case-esityksissä. Continue reading Mietteitä Sulautuvan opetuksen seminaarin jälkeen

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä ovat ansiokkaasti käsitelleet Anshuman Khare ja Helen Lam artikkelissaan Assessing student achievement and progress with online examination: some pedagogical and technical issues, joka ilmestyi International Journa of E-Learning -lehdessä 2008. Ohessa englanninkielistä opintopiiriä varten laadittu tiivistelmä artikkelista.

In recent decades computers have become more and more important part of teaching. There is extensive body of writings about how to teach online and about the benefits of online learning, but online examinations have received less attention. Anshuman Khare and Helen Lam’s article scrutinizes the issue of online examination taking into account both the pedagogical and technical aspects of them. Continue reading Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Oletko määrätietoisen itsenäinen vai haaveiletko saavasi hyväksyntää?

Tämänvuotisessa Sulautuvan opetuksen seminaarissa 11.-12.3. toisena keynote-puhujana oli Charles Dziuban University of Central Floridasta, USAsta. Dziuban piti myös seminaarin toisena päivänä työpajan sulautuvasta opetuksesta.

Työpajassa pohdittiin ja keskusteltiin erilaisista käyttäytymistyypeistä (behavioral types) ja miten ne vaikuttavat kokemukseen verkko-opiskelusta ja oppimisesta. Dziubanin esiintuomat käyttäytymistyypit perustuvat vanhoihin oppimistyyli ja –strategiatutkimuksiin (mm. Kolb, Kiersey & Bates, Tyler & Balen), mutta University of Central Floridassa on sovellettu Longin ja Dziubanin Learning Model-mallia. Continue reading Oletko määrätietoisen itsenäinen vai haaveiletko saavasi hyväksyntää?

Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1

Montaako sähköpostiohjelmaa olet ehtinyt käyttää, vaikkapa tällä vuosituhannella, ja kuinka usein olet vaihtanut järjestelmästä toiseen? Kun olet vaihtanut käyttämääsi ohjelmaa, ovatko postilaatikot ja osoitekirjat aina siirtyneet automaattisesti ja ehjinä?

Järjestelmästä toiseen välillä halutaan ja välillä on välttämätöntä vaihtaa. Järjestelmät saattavat vanhentua nopean teknisen kehityksen vuoksi tai käyttäjillä on tarpeita, joita ei voi olemassa olevassa järjestelmässä toteuttaa. Jatkossa mielekkäiksikin osoittautuvat muutokset saattavat näkyä käyttäjille kummallisina tai turhina, ylimääräisen työn aiheuttajina. Kuluneena vuonna osalle yliopiston opetushenkilökunnasta vahvasti näkyvä ja työhön vaikuttava järjestelmän vaihto on oppimisympäristö Blackboardin vaihto Moodleen siksi, että Blackboardista ollaan yliopistolla kokonaan luopumassa vuoteen 2011 mennessä. Continue reading Järjestelmästä toiseen: oppimisympäristöt, osa 1

Esimerkillisiä Moodle-kurssialueita

Moodle.org järjesti hiljattain The Cool Course Competition -kilpailun. Kilpailun tulokset julkistettiin viime perjantaina. Kurssialueita palkittiin mm. kategorioissa “Paras Moodlen aktiviteettien käyttö” ja “Paras mediatiedostojen käyttö”. Kannattaa käydä katsomassa! Saattaa olla, että osalle kurssialueista ei pääse ellei rekisteröidy samalla Moodle.org-sivuston käyttäjäksi.