sähköinen tenttiminen

Sähköinen tenttiminen

Helsingin yliopistossa on ollut tenttiakvaariotoimintaa kymmenen vuotta ja verkkotenttejä on tehty sitäkin pidempään. Vuonna 2013 sähköisen tenttimisen edistäminen kurssien suoritusmuotona aktivoitui HYYn aloitteesta ja silloisen vararehtorin toiveesta ja Sähköisen tenttimisen projekti käynnistettiin kehityspäällikön päätöksellä.

Edit 20.5.2014: kuva ja ensimmäinen kappale päivitetty.

Jotta sähköistä tenttimistä voi edistää, on käsite aluksi määriteltävä. Asko Karjalainen on väitöskirjassaan Tentin teoria (2001) määritellyt tentin “koulutukseen sisältyväksi, tahallisesti rakennetuksi ongelmatilanteeksi”, josta opiskelijan on suoriuduttava osaamisensa avulla. Tenttiin liittyy oleellisesti siinä suoriutumisen arviointi ja mittaaminen, ulkoinen kontrolli ja kytkös todelliseen elämään. Em. määritelmän lisäksi vaikuttaa siltä, että tenttimistä käytetään tyypillisesti summatiiviseen arviointiin ja tenttitilaisuus on ajallisesti rajattu suoritus. Kun puhutaan sähköisestä tenttimisestä, viittaan nimenomaan opiskelijan osuuteen tenttimisprosessissa, jossa opiskelija hyödyntää tuotoksensa aikaansaamisessa ja palauttamisessa arvioitavaksi tietokoneita ja -verkkoja. Continue reading Sähköinen tenttiminen

Mihin tenttiä tarvitaan?

Siellä missä kaksi tahi kolme korkeakoulu- tai yliopistoihmistä kokoontuu, puhutaan yleensä sähköisestä tenttimisestä tai sen puuttumisesta. Itse opiskelen ammattikorkeakoulussa, jossa koko tutkinto suoritetaan verkon välityksellä.

Virtuaalinen kontaktiopetus järjestetään parina iltana viikossa WebEx-kokousympäristössä webkameroiden ja kuulokkeiden avulla. Jokaisella opintojaksolla on lisäksi oma Moodle-työtila, josta löytyvät oppimateriaalit, tehtävät ja keskustelualueet. Kaikki luennot nauhoitetaan ja tallennetaan Moodleen myöhempää katsomista varten, joten opinnot sallivat joustavasti myös pienet poissaolot. Myös kaikki tentit pidetään virtuaalisesti. Tentti noudetaan Moodlesta, tehdään Wordilla omalla koneella ja palautetaan takaisin Moodleen ja tentin ajan opettaja valvoo tenttijöitä WebExissä nauhoittavien kameroiden välityksellä. Vaivatonta, motivoivaa ja lähes täydellistäkö? Lähes. Virtuaalitentissä ei saa käyttää apuna kirjoja eikä mitään muutakaan materiaalia. Mutta valvonta on aika mahdotonta pienen webkuvan perusteella. Continue reading Mihin tenttiä tarvitaan?

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä ovat ansiokkaasti käsitelleet Anshuman Khare ja Helen Lam artikkelissaan Assessing student achievement and progress with online examination: some pedagogical and technical issues, joka ilmestyi International Journa of E-Learning -lehdessä 2008. Ohessa englanninkielistä opintopiiriä varten laadittu tiivistelmä artikkelista.

In recent decades computers have become more and more important part of teaching. There is extensive body of writings about how to teach online and about the benefits of online learning, but online examinations have received less attention. Anshuman Khare and Helen Lam’s article scrutinizes the issue of online examination taking into account both the pedagogical and technical aspects of them. Continue reading Sähköisen tenttimisen pedagogisia ja teknisiä kysymyksiä

Sähköä tenttimiseen

“Mainiota, että voi käydä tekemässä tenttejä laitostenttien ulkopuolella! Tenttiajan vapaa valinta on todella hyvä asia, helpottaa opintojen sumplimisia. Ja varmasti myös opettajan työtä. Lisäksi vastaaminen on helpompaa koneella kirjoitettaessa. Helppo ja joustava tapa. Toivoisin että mahdollisimman moni tentti olisi mahdollista tenttiä tätä kautta.”

Opiskelijoiden palautteet sähköisestä tenttimisestä ovat poikkeuksetta myönteisiä. Sähköisen tenttimisen laajentamisessa riittää kuitenkin haasteita – sekä teknisiä että pedagogisia. Continue reading Sähköä tenttimiseen