Vaaliohjelmastamme löytyy lause: ”Kaupunkitilan tulee tukea seksuaalista autonomiaa ja tarjota tiloja nautintojen kultivoinnille.”
Siis mitä? Lause palautuu kesällä sattuneeseen tapaukseen, jossa kaupunki päätti kieltää darkroomit. Darkroomit ovat muutaman neliömetrin kokoisia lukollisia koppeja. Niitä löytyi vielä äskettäin joistain helsinkiläisistä homoravintoloista. Niiden tarkoitus on tarjota paikka, jossa ravintolan asiakkaat voivat harrastaa seksiä rauhassa häiritsemättä muita. Helsingin johdon mielestä tällainen ei kuitenkaan käy laatuun, sillä eihän ravintolaan tulla harrastamaan seksiä vaan seurustelemaan ja nauttimaan virvokkeita.
Sitvasissa meitä ärsytti tällainen holhoaminen. Eivätkö aikuiset ihmiset voi ihan itse päättää, missä ja kenen kanssa ryhtyvät limakalvokontakteihin? Vaaliohjelman aikaisemmassa versiossa asia oli sanottu suoremmin: ”Darkroomit takaisin! Ei ole kaupungin asia, missä ihmiset harrastavat seksiä!” Myöhemmin lause jalostui nykyiseen yleisempään ja vähemmän banaaliin muotoonsa.
Edelleenkin darkroomit voivat tuntua vähäpätöiseltä asialta, tarvitseeko ihmisten todella saada paneskella ravintolassa? Ravintolassa paneskelu kuitenkin liittyy suurempaan kysymykseen seksin kontrolloinnista ja arvottamisesta. Ajattelemme helposti, että seksuaalimoraali muuttuu jatkuvasti sallivammaksi. Ovathan saman sukupuoliset saaneet oikeuden rekisteröidä parisuhteensa ja jossain maissa myös adoptoida lapsen. Todellisuudessa edistys on kuitenkin edistystä vain rajatulle ryhmällä ja esimerkiksi vain osa homoseksin muodoista muuttuu hyväksytymmiksi. Kaikki homot eivät halua naimisiin ja lasta. Joillekin mahdollisuus harjoittaa anonyymiä seksiä puistossa tai panna ravintolan darkroomissa on paljon tärkeämpi. Se, että parisuhteen rekisteröiminen tulee mahdolliseksi, ei paranna näiden ihmisten mahdollisuutta toteuttaa halujaan. Heille tärkeiden asioiden kohdalla asenteet saattavat jopa kiristyä, kuten darkroomien tapauksessa.
Tämän vuoksi hitusen kryptinen lause puolustaa paikkaansa ohjelmassamme. Kaappien tai niistä ulostulojen sijaan tahdomme seksuaalista autonomiaa kaikille! Tahdomme kaikille mahdollisuuden toteuttaa seksuaalisuuttaan haluamallaan tavalla.
Jos tahdot tietää lisää seksin arvottamisesta, lue Toimenpiteen sivuilta 27-29 allekirjoittaneen ja Inka Tuomisen kirjoittama juttu “Hyvä paha seksi”, sisältää myös darkroomeja.
Sitvas oli eilen keskustassa ilmoittamassa, että myös Fabianinkadulla voisi olla pyörätie. Asiasta raportoi tähdellisemmin kaupunkiliikkujat.fi Alla Janne Nurmisen ottama valokuva ja pyöräflaijerin teksti.
Kaupungissa kaikki ei ole niin kaukana, kuin miltä saattaisi vaikuttaa, siispä pyörän satulaan käy!
Kaupunki ei ole myöskään vain rakennettu ympäristö, vaan osa luontoa, jonka voi aistia parhaiten kävellen tai pyöräillen.
Pyöräilyn on viimein saatava sille kuuluva paikka kaupunkiliikenteessä. HYYn edustajistovaaleissa päätetään myös, millaista kaupunkipolitiikka HYY ajaa. Valta on sinulla, opiskelija!
Sitoutumaton vasemmisto haluaa tilaa autoilta pyöräilijölle ja jalankulkijoille. Keskustakampuksesta kokonaan autoton., muualle kunnon pyöräkaistat ja joukkoliikenne!
Sitvasin vaalityö kampuksilla käynnistyy toden teolla tänään maanantaina. Tule tapaamaan ehdokkaita, maistamaan vegaanista vaalipullaa ja hakemaan oma Toimenpide-lehtesi!
Pullaa ja tyyppejä on paikalla varmasti ainakin seuraavina ajankohtina:
Keskusta: ma 19.10. ja ke 21.10. klo 10-14 Porthanian edustalla
Kumpula: ti 20.10. klo 10-14 Physicumin edustalla
Viikki: to 22.10. klo 10-14 Infokeskuksen edustalla
Jos et ehdi pullalle, voit pyöräyttää omat vegaaniherkkusi kotona alla olevalla reseptillä.
Sitvasin vaalipulla!
½ banaania
5dl kauramaitoa
2pss kuivahiivaa
1½ dl sokeria
1tl suolaa
1rkl kardemummaa
100g kasvimargariinia
n.15dl vehnäjauhoja
Muhenna banaani sauvasekoittimella tai haarukalla. Lämmitä maito hieman yli kädenlämpöiseksi, sekoita siihen hiiva. Lisää banaani, sokeri, suola ja kardemumma. Lisää osa jauhoista. Sulata margariini ja lisää. Alusta loput jauhot taikinaan. Jatka alustamista, kunnes taikina irtoaa kulhon reunoista. Anna taikinan kohota peitettynä 30-45min. Kaada taikina kulhosta ja leivo pieniä pyöreitä pullia. Anna pullien kohota noin 15min. Tee pulliin kolot sormella. Täytä ne margariinilla ja sokerilla. Paista 200 asteessa 10-15min.
Viime syksynä uuden yliopistolain vastainen liikehdintä alkoi Vanhan valtauksen työryhmästä, jossa puhuttiin unelmista. Lähdimme liikkeelle siitä, millaisessa yliopistossa haluaisimme opiskelle ja toimia. Sitvasin vaaliohjelman ensimmäinen osa tarjoaa palasia tällaisen yliopiston rakentamiseen.
Yliopisto on autonominen tiedeyhteisö, jonka jäsen myös opiskelija on. Yhteisössä päätökset tehdään demokraattisesti kaikkia kuunnellen ja hierarkioita vältetään. Yliopistossa on tilaa omien kiinnostuksenkohteidensa etsiskelyyn ja aikaa ja mahdollisuuksia avoimeen ja kriittiseen keskusteluun. Pienemmät ryhmät, uusimpaan tutkimukseen perustuva ja keskusteleva opetus ja opiskelijoiden itse organisoimat opintopiirit mahdollistavat tämän. Koulutus on maksutonta ja yliopiston tilat ovat kaikkien yliopistolaisten käytössä. Kukaan ei joudu syrjityksi sukupuolen, seksuaalisuuden, etnisyyden tai vamman vuoksi. Joustavat opiskelumuodot mahdollistavat opiskelun eri elämäntilanteissa oleville ja eri tavoin oppiville ihmisille. Yliopisto avautuu yhteiskuntaan takaamalla tiedon vapauden ja osallistumalla yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Vaikka unelma voi tuntua kaukaiselta, vastustaessamme autonomiaa ja demokratiaa kaventavia uudistuksia, on hyvä pitää mielessä, minkä puolesta taistelemme.
Konkreettisina vaatimuksina Sitvas esittää opintoaikoja rajaavan lain kumoamista ja omaehtoisen opintopiiritoiminnan laajentamista. Lisää konkretiaa vaaliohjelmassamme.
Edustajistovaalien numerot on jaettu. Maailmanpyörän (Sitvas + HYYn Vihreät) ehdokkaiden numerot ovat 306-425 ja Sitoutumattoman vasemmiston 306-365.
Virallisesti vaalityö polkaistaan käyntiin ensi torstaina 8.10. Maailmanpyörän yhteisissä vaalibileissä Alina-salissa (Uusi yo-talo, A-rappu, 3.krs.) klo 20.
Punavihreää menoa tahdittaa Kaskas + yllätysvieraat.
Tule ja tuo kaverisikin!
Ennen bileitä klo 19.30 pidetään infotilaisuus edarivaaleista ulkomaisille opiskelijoille.
Ylioppilaskuntamme edustajistovaalit pidetään 3.-4.11. Sitvasin vaaliohjelma julkaistiin pari viikkoa sitten HYYn avajaiskarnevaaleilla samaan aikaan Toimenpide-lehtemme kanssa. Toimenpiteen voit lukea paperisena tai pdf-versiona. Vaaliohjelman taas löydät Toimenpiteen keskiaukeamalta tai vaalisivuiltamme. Koska vaaliohjelma on kuitenkin jo tilan säästämiseksi hyvin tiivistettyä tekstiä, tämä sarja kertoo, mistä siinä on kyse. Ensimmäinen osa kertoo, miksi vaaliohjelman rakenne on mikä on ja miksi siitä löytyvät ne osat, jotka löytyvät. Seuraavissa osissa ohjelmaa käsitellään otsikko kerrallaan.
Vaaliohjelman pääotsikot ovat “Autonominen yliopisto”, “Kuhiseva Kaivopiha ja tasa-arvoiset kampukset”, “Kaupunki ja toimeentulo” sekä “Megafoni käyttöön”. Otsikot noudattelevat niitä tasoja, joilla HYYssä tehdään politiikkaa: ylioppilaskunta, yliopisto ja kaupunki. Ylioppilaskunta on kunta, joka huolehtii jäsentensä eli kaikkien opiskelijoiden asioista, tuottaa palveluja ja antaa resursseja jäsenten toteuttaa erilaista toimintaa. Luonnollisesti ylioppilaskunta vaikuttaa myös yliopistoon, jonka osa se on, ja otsikon “Autonominen yliopisto” alla puhutaan siitä, mikä meidän näkemyksemme yliopistosta on. Kaupunki ja toimeentulo-osiossa puhutaan kaupunkipolitiikasta. Ei vain siksi, että teemat ovat tärkeitä, vaan myös siksi, että Helsingissä HYY on merkittävä kaupunkipoliittinen toimija, jonka ääntä kuunnellaan.
Viimeinen, mutta ei suinkaan vähäisin, osio julistaa “Megafoni käyttöön”. Tämä osio tiivistää sen, mitä ajattelemme HYYn asemasta ja toimintatavoista. Mielestämme HYY ei voi pitäytyä vain opiskelijoiden asioiden ajamisessa, sillä opiskelijat ja yliopisto ovat osa yhteiskuntaa. HYYn kautta nuoren sukupolven on mahdollista saada äänensä kuuluviin aunutlaatuisella tavalla eikä tätä mahdollisuutta tule haaskata. Lisäksi uskomme siihen, että HYYn on kyettävä ottamaan käyttöön myös radikaalimmat keinot, mikäli tilanne sitä edellyttää. HYY pystyy mobilisoimaan opiskelijat kaduille osoittamaan mieltään ja sen on myös uskallettava tarttua tähän mahdollisuuteen.
Sitvas järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden Vanhan Kuppilassa. Pyörittelimme kaupunkidemokratiaa: miten tuoda valta lähemmäs kaupunkilaisia? Miten varmistaa, että jokaisella alueen asukkaalla on vaikutusvaltaa omiin asioihinsa? Miten estää tällaisen vallan väärinkäyttö ankarista ankarimpana nimbyilynä?
Kysymys on jo nyky-Helsingissä olennainen, kuten vantaalainen Jussi Saramo tiistaina totesi: Vuosaaresta ei tule ainoatakaan kaupunginvaltuutettua, vaikka siellä asuu enemmän ihmisiä kuin Kirkkonummella. Mikäli pääkaupunkiseudun kunnat yhdistettäisiin (ja nehän pitäisi!), olisi miljoonalla kaupunkilaisella yksi valtuusto. Yritä siinä sitten sanoa, että kunnallistasolla valta on lähellä. Vastauksiksi tarjotiin eilisessä keskustelussa kaupunginosavaltuustoja, osallistavaa budjetointia, kunnallisen päätöksenteon avaamista Wiki-tyyliin ja jopa kokonaan itsenäisiä kaupunginosia.
Keskustelu oli osa Demokratiatiistai-keskustelusarjaa – Sitvas möyhii nykydemokratian pohjamutia konkreettisten ongelmien kautta. Ensi viikolla etsitään ratkaisuja globaalidemokratian ja kapitalismin kysymkysiin, ja 13.10. pohditaan suomalaisen nykydemokratian tilaa, korruptiota ja parlamentarismia – ainakin jos hallitus on siinä vaiheessa yhä pystyssä.
Näillä keskustelutilaisuuksilla on demokratiakysymysten pohdinnan lisäksi toinenkin tarkoitus. Ylioppilaskunnallamme on Suomen parhaalla paikalla olevia tiloja omistuksessaan niin paljon, että lähes hirvittää. Meillä on 30 000 opiskelijaa ja paikka, jossa saattaa heitä yhteen kiinnostavin seurauksin. Meillä on Vanha, joka on monella tavalla suomalaisen kansalaisyhteiskunnan kehto.
Miksi emme siis käyttäisi näitä ihmisiä ja resursseja hyväksemme? Miksi ylioppilaskunta ei loisi Kaivopihasta suomalaisen älyllisen elämän ja opiskelijoiden hengauksen keskusta?
Demokratiatiistai on Sitvasin nopea ratkaisu: kellä tahansa HYYläisellä (järjestöllä) olisi mahdollisuus tehdä samoin. Se voisi kuitenkin olla helpompaa, aktiivisempaa ja ylioppilaskunnan organisoimaa. Kaivopihalta tähän tarkoitukseen voisi käyttää muitakin tiloja kuin Vanhan kuppilaa. Teemme itse edellä ja toivomme, että ylioppilaskunta tekee perässä. Toivottavasti jo pian näemme Kaivopihan kuhisevan.
keskustelunavauksia demokratiasta yhteiskunnan eri tasoilla syystiistaisin Vanhan Kuppilassa klo 19 alkaen
Ihanteellisessa kunnallisdemokratiassa kuntalaisten keskuudestaan valitsema valtuusto päättää yhteisissä asioista. Tämä saattaa pienissä kunnissa toimia, mutta Helsingissä on lähes 600 000 asukasta, joita edustaa kaupunginvaltuustossa vain 85 valtuutettua. Helsingissä on kymmenientuhansien ihmisten lähiöitä, joiden asukkaita ei välttämättä edusta kukaan.
Monista asioista, vaikkapa verotuksesta ja kaavoituksesta olisi kuitenkin järkevää päättää yli nykyisten kuntarajojen. Näin kuntien ei tarvitsisi kilpailla “hyvistä veronmaksajista”. Mutta jos pääkaupunkiseudun kunnat yhdistetään, päätöksenteko uhkaa karata entistä kauemmaksi kuntalaisesta.
Demokratiatiistai-keskustelusarjassa ti 22.9. Vanhan Kuppilassa pohditaan uusia tapoja tuoda vaikuttamismahdollisuuksia kaupunkilaisten käsiin.
Seuraavina viikkoina:
29.9. Demokratiatiistai: Maailma
Taistelu demokratiasta on taistelua omistuksesta. Miten liittyvät toisiinsa maa-, tehdas- ja yliopistovaltaukset ympäri maailmaa? Ovatko suomalaiset vain hemmoteltuja paskiaisia vai olemmeko osa suurempaa liikettä?
13.10. Demokratiatiistai: Valtio
Suomi ei ole demokratian mallimaa. Poliitikot ja virkamiehet voidaan ostaa. Eduskuntaa ei valvo kukaan. Meillä ei ole keinoja puuttua edes räikeimpiin korruptiotapauksiin. Tule kuulemaan, mitä tapahtuu, kun poliittinen järjestelmä menettää uskottavuutensa kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan silmissä.
Järjestäjänä Sitoutumaton Vasemmisto ry.
http://www.helsinki.fi/jarj/sitvas
Sitoutumaton vasemmisto -yhdistys on myöntänyt ensimmäisen Mikael Lilius
–solidaarisuuspalkinnon SAK:n vuonna 2009 väistyneelle pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Lauri Ihalaiselle. Ensimmäistä kertaa myönnettävä palkinto annetaan vuosittain henkilölle tai yhteisölle, joka on parhaiten onnistunut yhdistämään oman edun ajamisen solidaarisuusretoriikkaan ja näennäiseen heikommista välittämiseen.
Palkinnon antamisen Ihalaiselle sinetöi Ay-liikkeen ryhdikäs ja suoraselkäinen kanta sosiaaliturvan kehittämiseen kokonaisuudistusta valmistelleessa SATA-komiteassa. Solidaarisuusretoriikalla puolusteltiin ketterästi vaatimusta, että perusturvaa ei saa korottaa, mikäli vastaavia korotuksia ei tehdä myös ansiosidonnaiseen turvaan. Käytännössä tämä estää kaikkein köyhimpien aseman parantamisen kokonaan.
“SAK-vetoinen Ay-liike on koko 2000-luvun johdonmukaisesti puhunut solidaarisuudesta, mutta keskittynyt hyvässä asemassa ja vakaissa työsuhteissa olevien jäsentensä edun ajamiseen. Yhteiskunnan todellisuudessa kaikkein huonoimmassa asemassa olevat on kylmästi jätetty huomiotta”, kommentoi Sitoutumattoman vasemmiston puheenjohtaja Katri Immonen.
Ay-liike ei ole enää vuosiin edustanut yhteiskunnassa huonoimmassa asemassa olevien joukkoa, päinvastoin. Pääoman ja työläisten rinnalle on syntynyt uusi luokka, joka koostuu prekariaatista, kuten pätkätyöläisistä ja opiskelijoista sekä työttömistä, pitkäaikaissairaista ja mielenterveysongelmaisista. He edustavat nykymaailmassa todellista voimattomien ja väliinputoajien joukkoa. SAK on Ihalaisen johdolla ollut vakiinnuttamassa tämän kolmannen luokan ja tuloistaan varmojen työläisten välistä kuilua entisestään. Myös solidaarisuudenosoitukset kolmannen maailman halpatyöläisiä kohtaan ovat jääneet juhlapuheiden tasolle.
Sitoutumaton vasemmisto päätti palkita nimenomaan Lauri Ihalaisen koko SAK:n sijaan, sillä Ihalaisessa henkilöityy kaikkein parhaiten SAK-vetoisen Ay-liikkeen vanha politiikka. “Uuden puheenjohtajan kautta SAK:lla on tilaisuus uudistua aidosti solidaariseksi 2000-luvun huono-osaisten etujen ajajaksi”, toteaa puheenjohtaja Immonen.
Lauantaisessa Reclaim the Streets -tapahtumassa kadunvaltaajat valtasivat Mannerheimintien ja Postitien risteyksen. Valtaajat kritisoivat autoilun ja kulutuksen ylivaltaa kaupungissa ja vaativat elävää, epäkaupallista kaupunkikulttuuria ja autotonta keskustaa. Kadut olivat vallattuina aina iltakahdeksaan asti.
Samaan aikan Pro Tuhkimo kansanliike valtasi leikkipuisto Tuhkimon Rouhuvuoressa. Kaupunki oli sulkenut leikkipuiston syksyllä kosteusvaurioiden takia. Kaupungin suunnitelmien mukaan uuden puistorakennuksen rakentaminen aloitetaan 2015, liike vaatii toimia nyt. Valtaajat aikovat pitää puistoa auki arkisin pari tuntia päivässä vapaaehtoisvoimin.
Valtaaminen ei ole enää ole vain nuorten aktivistien yksinoikeus. Valtaamalla voi vaikuttaa ja sen ovat huomanneet muutkin!