Helsingin yliopiston vielä toistaiseksi virassa oleva kansleri Kari Raivio vaatii lukukausimaksuja yliopistoihin kaikille opiskelijoille. Ensimmäisessä vaiheessa lukukausimaksu olisi noin 1500 euroa. Kattoa ei näy, tuskin tulee näkymäänkään.
On aina mieltäylentävää, kun yliopiston johtohenkilö lasauttaa palvelemaansa, ei hallitsemaansa, instituutiota jalkaan. Mutta jos samalla annetaan armonlaukaus koko tasa-arvoiselle koulutusjärjestelmälle, herää kysymys kannattaisiko keisarin laittaa ne vaatteet takaisin päälleen ja siirtyä toisiin tehtäviin? EVAn markkinauskovaisten joukosta löytyy varmasti sopiva laskuvarjo uudelle spin doctorille.
Kanslerin argumentointi ainakaan ei vakuuta: 1) yliopistoihin tarvitaan lisää rahaa, 2) siksi koulutuksesta on perittävä maksuja, 3) mutta yhteiskunnan on silti tarjottava osalle maksuton koulutus. Hetkinen, mistä se lisäraha ilmaantui? Ei ilmaantunutkaan, mutta hintalappu koulutukselle kyllä ilmaantui. Joskus kansantaloustieteestä kuulleet saattavat ehkä muistaa johdantokurssiltaan, että hinnan ilmestyminen ei vielä välttämättä lisää kysyntää. Joskus maksuttoman hyödykkeen muuttuminen maksulliseksi saattaa myös vähentää rationaalisen agentin koulutuskysyntää. Hinta karkoittaa ne, jotka koulutusta eniten tarvitsisivat. Näillä eväilläkö todella luodaan se innovaatioiden ja välittämisen luova Suomi?
Maksuttoman koulutuksen romuttaminen olisi hyvinvointivaltion perustana olevan koko kansalle avoimen , tasa-arvoisen ja vapaan sivistyksen surma. Päälle päätteeksi köyhien siivoaminen yliopistoilta tehtäisiin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nimissä. Yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen kuuluu (jopa oikealla) se, että jokaisen on mahdollista kiivetä sosiaalisen nousun tikkaita. Kansleri sahaisi tikkaiden lisäksi pois niitä paikallaan pitävän oksan. Sen jälkeen oppia olisi vain niillä, joiden pappa betalar.
Kansleri Kari Raivion on erottava.
Kommentteja: 5
Raivion ehdotus opintoseteleistä sahaa niin ikään omaa oksaa. Seteleillä voisi maksaa yhden maisteritutkinnon. Toinen tutkinto on siis Raivion mielestä ”hukkaa”? Mielestäni ihmisistä, joilla on kaksi korkeakoulututkintoa, on varmana hyötyä yhteiskunnalle – sen lisäksi, että itsensä sivistäminen ja kouluttaminen tulisi aina nähdä arvokkaana ja tavoiteltavana. Harva pystyy tekemään kahta tutkintoa yhden opintotuen puitteissa muutenkaan. Minulla on haave vielä toisesta tutkinnosta, mutta opintotukikuukausien loputtua ja opiskelun aikarajoitusten ollessa voimassa se jäänee vain haaveeksi.
Mielestäni koulutus pitää olla Suomessa ilmaista, mutta, mutta…
”Mielestäni ihmisistä, joilla on kaksi korkeakoulututkintoa, on varmana hyötyä yhteiskunnalle – sen lisäksi, että itsensä sivistäminen ja kouluttaminen tulisi aina nähdä arvokkaana ja tavoiteltavana.”
Eihän kaksi tutkintoa välttämättä yhteiskuntaa hyödytä! Kyse on rahasta. Ikävä kyllä tälläinen vasemmistolainen ”piikki auki mulle koska mä haluun opiskella muiden veronmaksajien maksellessa viulut” vie viimeisetkin rahat valtion kassasta.
Yksi tutkinto verovaroin on ok ja ilmainen opiskelu todella mainio juttu, mutta rajansa itsekkyydelläkin.
Eräät meistä jotka opiskelevat ensimmäisen tutkinnon jälkeen rahoittavat sen teille eksoottisella tavalla. Omalla työllään. Suosittelen.
Vasemmistolaistenhan pitäisi olla ennen muuta köyhien asialla. Ja jos nyt ajatellaan pienituloista siivoojaa niin kyllä se on aika kohtuutonta rikkaiden mukuloita kouluttaa hänen verorahoillaan tuplamaistereiksi.
Jesperi, hyppää argumenttisi kanssa järveen! Lukukausimaksujen seurauksena siivoojan lapsilla tai itse siivoojalla ei olisi enää mahdollisuuksia opiskella. Toisaalta Suomessa on vahvasti progressoitu verotus, joten myös korkeasti koulutettu ja hyvätuloiset maksavat suhteellisesti suuremman osan verokakusta.
Miksi opintosetelit? Eikö olisi yhtään yksinkertaisempi vaihtoehto: ensimmäiset viisi vuotta yliopistossa ilmaisia ja sen jälkeen maksullista? Samaan lopputulokseen se käsittääkseni johtaa, mutta vähemmällä hässäkällä ja byrokratialla.