Muslimiyhteisö moniarvoisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentajana Hongkongissa

Kuva: Sisar Basmah Lok, Hongkongin islamilainen yhdistys (Ville Päivänsalo, joulukuu 2016)

Miten muslimiyhteisöt voisivat nivoutua luontevasti osaksi moniarvoisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista? Kauko-Idän yksi moniarvoisimpia kaupunkeja on yli 7 miljoonan asukkaan Hongkong. Tämä pitkään brittihallinnon alaisena ollut suurkaupunki on säilyttänyt sekä taloudellisesti liberaalin että arvoiltaan moninaisen profiilinsa myös Kiinan erityishallintoalueena vuodesta 1997 alkaen.

Kun pääsin vierailemaan Hongkongin islamilaisessa yhdistyksessä (The Islamic Union Hong Kong) ja kaupungin suurimmassa moskeijassa (The Kowloon Mosque) joulukuussa 2016, pyrin selvittämään, miten kyseinen yhteisö edistää osaltaan kaupunkilaisten sosiaalisia oikeuksia ja hyvinvointia.

Paljon siirtolaisia Indonesiasta

Monet Hongkongin varhaisen muslimiyhteisön jäsenistä olivat Intiasta tai Intian kautta 1800-luvulla tulleita merimiehiä, jotka työllistyivät vähitellen myös esimerkiksi poliiseina, vartijoina ja virkamiehinä. Varsinkin Etelä-Intiasta saapui myös timanttikauppiaita. (Hazewinkel 2015, 5-7)

Nykyisin Hongkongin 300 000 muslimista noin puolet on taustaltaan indonesialaisia. Toiseksi suurimmat ryhmät ovat kiinalaiset ja pakistanilaiset, kumpaisiakin noin 30 000 muslimia. (Hazewinkel 2015, 5-7)

Indonesiasta on tullut erityisesti naisia työskentelemään kotiapulaisina. Hongkongin islamilaisen yhdistyksen järjestämä kieliopetus on heistä monelle tärkeää. Samalla yhdistys auttaa heitä muutenkin integroitumaan paikalliseen elämänmuotoon ja tarjoaa täydentäviä sosiaali- ja terveyspalveluita.

Palvelukeskus auttaa monipuolisesti

Sisar Basmah Lok työskentelee Islamilaisen yhdistyksen palvelukeskuksessa järjestäen sen vapaaehtoisten kanssa monenlaisia aktiviteettejä erityisesti huono-osaisille ja siirtolaisina maahan tulleille muslimeille.

– Täällä on paljon toimintaa varsinkin nuorille, Lok sanoo.

– Äskettäin järjestimme esimerkiksi yhteisen vaellusretken eri muslimiyhteisöjen jäsenten kesken. Näin tuemme syrjäytymisvaarassa olevia muslimeja tutustumaan toisiinsa ja samalla edistämme eri muslimiyhteisöjen harmonista vuorovaikutusta.

Sisar Lok kertoo myös keskuksen muista palveluista mainiten esimerkiksi siellä työskentelevät vapaaehtoislääkärit ja köyhille järjestettävät ateriat. Keskuksessa toimii myös lastentarha, erilliset wudu-peseytymistilat (rituaalinen peseytyminen) miehille ja naisille ja siellä on moskeija ja auditorio.

– Hallitus suhtautuu toimintaamme suopeasti ja myös rahoittaa hankkeitamme, hän lisää.

Julkisen sektorin palvelut ovat Hongkongissa melko niukat ja uskontotaustaisten järjestöjen tarjoamaa täydennystä niille pidetään yleensä tervetulleena.

Näkyykö uskonnollinen tausta palvelutyössä?

Hongkongin islamilainen keskus on luonteva osa alueen muslimiyhteisöä ja usko kuuluu avoimesti sen toimintaan. Esimerkiksi indonesialaisille sisarille järjestetään kursseja, joilla heille opetetaan islamin perusteita ja valmistetaan kertomaan uskostaan (da’wah) hyvällä tavalla. (Newsletter 2016, 12)

Palvelukeskuksen kanttiinin ruoka on toki halal, rituaalisesti puhdasta. Monet hyväntekeväisyystarkoituksessakin järjestetyt ateriat liittyvät islamilaisiin juhliin.

Järjestön uutislehden kolumnissa Abdul Muhaerim Karim (2016, 9) muistuttaa Allahin anteliaisuudesta: kaikkien luotujen pyytäessä Allahia vastaamaan tarpeisiinsa, ”Allah antaa, ja antaa ja antaa”. Koko palvelutoiminta kytkeytyy näin oleellisesti teologiaan Allahista kaikkea hyvää lahjoittavana Luojana.

Missiokseen Islamilainen yhdistys ilmoittaa esitteessään (The Islamic Union Hong Kong 2016a) ”kohentaa Hongkongin muslimien hyvinvointia ja rohkaista heitä harjoittamaan islamia ja levittämään tietoa islamista maailman parantumiseksi”. Yhtenä tapana toteuttaa tätä missiota se osallistuu neljän paikallisen moskeijan ja kahden hautausmaan hallinnointiin.

Lahjoitukset ja sijoitukset auttavat kasvamaan

Vuonna 1976 edesmennyt Hongkongin islamilaisen yhdistyksen entinen puheenjohtaja Haji Osman Ramju Sadik lahjoitti järjestölle neljänneksen omistuksistaan, mikä mahdollisti sen nousun merkittäväksi palvelukeskukseksi. Myös äskettäin yhdistys on saanut mittavia yksittäisiä lahjoituksia: näistä suurimpana mainitaan noin 23 miljoonan Hongkongin dollarin (1 HK$ = n. 0,11 €) lahjoitus, joka näkyy vuosiraportissa tilillä Rumjahn & Mariam Ismail Fund (The Islamic Union Hong Kong 2016b, 5, 50).

Lahjoitukset järjestölle paikalliselta yhteisöltä ovat olleet nousussa. Kun vuonna 2012/2013 ne olivat 60 000 Hongkongin dollaria, vuonna 2015/2016 kyseinen summa oli jo noin HK$ 231 500.

Yhdistyksen sijoitusvarat ovat olleet sille taloudellisesti erinomaisen tärkeitä. Osman Ramju Sadik -rahaston hallinnoinnista saatujen, 31.3.2016 päättyneen tilivuoden tulojen raportoidaan olleen noin HK$ 6 558 300. (The Islamic Union Hong Kong 2016b, 9).

Eipä siis ole ihme, että yhdistys pystyy kehittämään toimintaansa esimerkiksi lääkintä- ja informaatioteknologiakomiteoidensa sekä urheilu ja virkistys-, investointi- ja da’wah-komiteoidensa kautta! Se on myös laajentanut toimintaansa Hongkongin ulkopuolelle esimerkiksi tukemalla moskeijan rakentamista Macauhun ja rahoittamalla humanitaarista työtä Manner-Kiinassa (The Islamic Union Hong Kong 2016b, 9; 2016a).

Kysymys radikalismista ja moniarvoisesta suvaitsevaisuudesta

Hongkongin islamilainen yhdistys on kasvanut vuosikymmenten mittaan osaksi kaupungin moniarvoista kulttuuria eikä sen linjauksissa näy merkkejä radikalismista. Pikemminkin järjestö pyrkii aktiivisesti rakentamaan moniarvoisen suvaitsevaisuuden kulttuuria, esimerkiksi järjestämällä aiheesta konferensseja (Newsletter 2015, 5).

Järjestön suvaitsevasta ja dialogisesta linjasta viestii osaltaan sen järjestämä työpajavierailu Sarawakin maakuntaan Malesiaan. Sarawak on muslimienemmistöisen Malesian ainoa osavaltio, jossa kristittyjä on enemmän kuin muslimeja. Yhdistyksen Newsletter (2016, 7) kertoo hongkongilaisen muslimiryhmän lähteneen sinne nimenomaan hakemaan oppia rauhanomaiseen ja harmoniseen uskontojenväliseen vuorovaikutukseen.

Uskontotaustaisten järjestöjen uskottavan hyvinvoinnin edistämisen välttämättömänä edellytyksenä toki on, ettei niillä ole oleellisia kytköksiä radikalismiin. Lisäksi voi olla hyvinkin aiheellista keskustella niiden toiminnan riittävästä demokraattisuudesta. Suovatko ne kenties lahjoittajilleen liikaa valtaa päättää, millä tavoin apua tarjotaan ja millaista uskonnon edistämistä tähän mahdollisesti liittyy?

Ne yksittäiset ihmiset ja järjestöt, joille varallisuutta kertyy eriarvoistuneissa konteksteissa, voivat halutessaan ohjata lahjoituksillaan hyvinvointipalvelujen tuottamista monin tavoin. Kehityskulut voivat tällöin tukea moniarvoista suvaitsevaisuutta, mutta mitenkään automaattisesti näin ei käy. Siten onkin osattava ottaa aktiivisesti opiksi verrattain hyvin onnistuneista hankkeista.

Esimerkiksi Helsingissä sekä taloudellinen eriarvoistuminen että monikulttuuristuminen ovat edenneet globaalisti katsoen melko äskettäin. Samalla uskontotaustaisen radikalisminkin mahdollisuudet maassamme ovat herättäneet selvitystarpeita. Siten onkin pohdittava tarkasti, miten täällä voitaisiin järjestää kenties Hongkongin mallin mukaisia palveluja – kuten jo tehdäänkin – suvaitsevaisuuden kulttuuria ja demokratiaa aidosti edistävillä tavoilla.

Julkaistu: 4.8.2017

Kirjoittaja Ville Päivänsalo, TT, on teologisen etiikan ja sosiaalietiikan dosentti sekä systemaattisen teologian yliopistonlehtori (ma.) Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa.

Viitteet

Hazewinkel, Anton (2015). Muslim Community: Hong Kong. Hong Kong: The Incorporated Trustees of the Islamic Community Fund of Hong Kong.

The Islamic Union Hong Kong (2016a). Brochure of the Union. Wanchai, Hong Kong.

The Islamic Union Hong Kong (2016b). 68th Annual General Meeting: 4 December 2016 / 5 Rabi-ul-Awwal 1438. Wanchai, Hong Kong: The Islamic Union Hong Kong.

Karim, Abdul Muhaerim (2016). Du’a Repels Allah’s Anger. Newsletter. The Islamic Union Hong Kong. Safar 1438 / November 2016.

Newsletter (2015). The Islamic Union Hong Kong. Jamad-ul-Awwal 1437 / February 2016.

Newsletter (2016). The Islamic Union Hong Kong. Safar 1438 / November 2016.