Alexandre Kòjeve ja demokratian auktoriteetin ongelma

Kuva: Pixabay.com, public domain

Yhteiskunnallisen päätöksenteon muodot näyttävät olevan moderneissa länsimaisissa demokratioissa kriisissä. Yhdysvaltain presidentinvaalien ja Brexit-äänestyksen lopputulokset ja oikeistopopulismin nousu Euroopassa kertovat kasvavasta epäluottamuksesta liberaalidemokraattista päätöksentekoa kohtaan. Samaan aikaan Suomessa äänestysprosentit laskevat vuosi vuodelta. Polarisoitunut yhteiskunnallinen keskustelu on tuonut demokraattisen päätöksenteon peruskysymykset julkiseen keskusteluun. Mikä mahdollistaa demokratian toiminnan samaan aikaaan kun sen perusperjaatteet tulevat yhä useammin kyseenalaistetuiksi?

Continue reading “Alexandre Kòjeve ja demokratian auktoriteetin ongelma”

Ei vai kyllä

pencils-447480_1920
Kuva: pixabay.com

Edustuksellisen demokratian yhtenä ongelmana pidetään sitä, ettei kansa voi vaikuttaa asioihin. Vaaleilla valituista edustajista tulee helposti ammattipoliitikkoja, jotka vieraantuvat arjesta ja valitsijoidensa ongelmista.

Suomessa demokratiavajeen täyttäjäksi on luotu kansalaisaloite. Kun 50 000 kansalaista on jonkin tärkeänä pitämänsä asian takana, eduskunnan on otettava kantaa ehdotukseen. Toistaiseksi vain avioliittolain muutosta ajanut liike on onnistunut saamaan ehdotuksensa laiksi.

Continue reading “Ei vai kyllä”

Mieltä ilmaisemassa

Itsenäisyyspäivää vietetään perinteisesti kokoontumalla lipunnostoon, juhlajumalanpalvelukseen, paraatiin, soihtukulkueeseen, puhetilaisuuksiin ja – ainakin television välityksellä – presidentin juhlavastaanottoon. Viime aikoina itsenäisyyspäiväperinteeksi on muodostunut myös mielen ilmaiseminen. Anarkistiryhmät ovat monena vuonna olleet liikkeellä eliittiä vastaan ja nyt nähtiin myös kansallismielisiksi itseään kutsuvien marssi.

Continue reading “Mieltä ilmaisemassa”