Valtion ja kirkon suhde on noussut keskusteluun viime aikoina. Kirkon tutkimuskeskuksen tutkija Leena Sorsa avasi keskustelun kirjoituksillaan puhumalla uskontoneutraalista valtiosta. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalo toivoi katsomusneutraalia valtiota. Molemmilla on hyvä tavoite, joka on samansuuntainen YK:n ihmisoikeusjulistuksen uskonnonvapautta koskevan 18. artiklan kanssa:
Jokaisella ihmisellä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vapauden uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä uskonnon tai vakaumuksen julistamiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä julkisesti että yksityisesti, opettamalla sekä harjoittamalla hartautta ja uskonnollisia menoja.
Osallistuin itsekin keskusteluun Helsingin Sanomien mielipidesivuilla. Oma näkökulmani nousee juuri ihmisoikeuksista. Jos uskonnot, katsomukset ja kaikenlaiset vakaumukset sekä ideologiat (artikla puhuu vain uskonnoista ja vakaumuksista) nähdään osaksi ihmisyyttä, kuten YK:n ihmisoikeuksien julistus ne määrittelee, eikö valtion rooli tulisi olla enemmänkin ihmisoikeuksien puolustaja kuin välinpitämätön sivustakatsoja?
Continue reading “Neutraali valtio ei aina puolusta ihmisoikeuksia”