Asiantuntijan pärstäkerroin

Jos haluan olla etiikan asiantuntijana uskottava, onko minun meikattava ja värjättävä hiukseni? Jos päätänkin olla luomu, mikä on luomua? Se, etten meikkaa vai se, että meikkaan luomumeikeillä?

Periaatteessa keski-ikäistyvä tutkimustyötä tekevä naiseetikko on vapaa pukeutumaan haluamallaan tavalla. Juuri kukaan ei arvostele, jos tallustelee työhuoneelleen kumppareissaan hiukset hapsottaen. Mutta sitten koittaa kansainvälisten konferenssien aika, koulutustilaisuuksia tai esiintymisiä mediassa. Voi ajatella, että laittaa päälle vähän hienomman paidan, ja siinä se. Mahdollinen epävarmuus omien kykyjen suhteen voi kuitenkin ilmetä muun muassa ulkonäköstressinä: ”Näytänkö fiksulta? Jos pulskistun ja harmaannun vielä tästä, olenko tutkijanakin hieman lässähtänyt?” Continue reading “Asiantuntijan pärstäkerroin”

Tieteen vaikuttavuus edellyttää luottamusta

Tieteellisen toiminnan pitäisi ihanteiden mukaan olla laadukasta ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Tämä lienee niin tutkijoiden, koko tiedeyhteisön kuin yhteiskunnan tiedepoliittisten päättäjienkin toive. Mutta millaisin keinoin tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta pyritään lisäämään ja mitä siitä seuraa tutkimusetiikalle?

Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta eli tutkimuksen aikaan saamista muutoksista tiedeyhteisön ulkopuolisessa maailmassa eivät vielä kerro tutkimuksen laadun arvioinnissa käytetyt mittarit. Näitä ovat bibliometriset tiedot, kuten tutkimusjulkaisujen määrät ja niiden toisissa tutkimuksissa saamat viittaukset.

Vaikuttavuutta ei saada aikaan yksistään tiedeyhteisön tai tutkijoiden toiminnalla. Olennaista on, miten vaikuttamisen kohteet toimivat.

Continue reading “Tieteen vaikuttavuus edellyttää luottamusta”

Vaikuttaako vaalivideon argumentaatio?

Voiko äänestäjän saada liittymään eduskuntavaaliehdokkaan leiriin
antamalla vastustajien perustella, miksi ehdokasta ei kannata äänestää? Viimeisellä viikolla ennen eduskuntavaaleja tätä koetti Vasemmistoliiton ehdokas Anna Kontula. Hänen Youtube-kanavallaan julkaistiin tiistaina 14.4.2015 video ”En äänestä Anna Kontulaa”.

Yleensä vaalikampanjoinnin tavoitteena on vaikuttaa ihmisten äänetyskäyttäytymiseen. Kampanjoinnin keinot vaihtelevat, mutta niin kutsuttua lokakampanjointia ei juuri näy. Ehdokkaat ja puolueiden viestintätoimijat pyrkivät vakuuttamaan äänestäjän puolustamiensa näkökantojen paremmuudesta. Kontulan videolla vaikutetaan epäsuorasti. Siinä hyödynnetään eri mieltä olevien heikkoja argumentteja.

Continue reading “Vaikuttaako vaalivideon argumentaatio?”