Pe 28.11.2008 klo 15:15 – 16:45, Porthania 724
Ohjelma:
15:15 Työryhmä järjestäytyy
15:20 Sanna Malinen: Sosiaalisuus ja ryhmät Facebookissa
15:35 Mikael Wahlström: Uudet teknologiat muuttuvissa keskusteluissa ja käsityksissä
15:55 Heli Koskinen: Diskurssianalyysi verkkokeskustelujen tutkimusmenetelmänä
16:10 Janne Matikainen: Verkkoon tuottamisen motiivit
16:25 Yhteenveto, kokoavana teemana aihealueella sovellettavat metodologiat
Lisätietoa työryhmästä:
Airi Lampinen
airi.lampinen(at)hiit.fi
>>> Abstraktit tulostettavassa pdf-muodossa
___________________________________________________________
Abstraktit:
_____________________________________________________
Sanna Malinen:
Sosiaalisuus ja ryhmät Facebookissa
Tampereen teknillinen yliopisto Ihmiskeskeinen teknologia (IHTE)
sanna.malinen(at)tut.fi
Amerikkalaisten yliopisto-opiskelijoiden perustama Internetin sosiaalinen verkostoitumispalvelu Facebook.com on saavuttanut suuren suosion myös Suomessa ja on tällä hetkellä Suomen kuudenneksi suosituin Internet-sivusto (lähde: alexa.com). Esityksessäni kerron alustavia tuloksia kyselyaineistosta, joka kerättiin heinä-elokuussa 2008 Facebookin suomalaisilta käyttäjiltä. Vastaajia kyselyssä oli 240. Kyselytutkimuksen tavoitteena on tutkia suomalaisten Facebookin käyttöä, erityisesti millaista sosiaalista kanssakäymistä Facebookissa on ja millaisia ryhmiä siellä muodostuu. Kyselyllä haluttiin myös selvittää, millaisia motiiveja käyttäjillä on perustaa ryhmiä ja liittyä niihin, sekä mitkä Facebookin sosiaalisista ominaisuuksista ovat eniten käytettyjä ja käyttäjien mielestä kiinnostavimpia.
Aiemmissa tutkimuksissa Facebookin käytöstä on havaittu, että ihmiset pitävät sen avulla yhteyttä ensisijaisesti kaukana asuviin tuttaviin tai käyttävät sitäsocial searchingiineli tietojen etsimiseen offline-yhteyksissä tavattuihin uusiin tuttavuuksiin. (Joinson 2008, Lampe et al. 2007). Suomalaisille tehdyn kyselyn tulokset osoittavat, että Facebookia käytetään ensisijaisesti jo olemassa olevien ystävyyssuhteiden ylläpitoon ja uudistamiseen. Facebook mahdollistaa ystävien kuulumisten seuraamisen virtuaalisesti ja on yhteydenpitoväline, jolla tavoittaa myös sellaiset ihmiset, joihin ei muuten tulisi pidettyä yhteyttä.
_________________________________________________________________________
Mikael Wahlström
Uudet teknologiat muuttuvissa keskusteluissa ja käsityksissä
Tietotekniikan tutkimuslaitos HIIT
mikael.wahlstrom(at)hiit.fi
On sosiaalipsykologisesti kiinnostavaa, miten media ja vuorovaikutus ovat yhteydessä ihmisten käsityksiin. Klassikkoteos aiheesta on Serge Moscovicin ’La Psychanalysis’, jossa kerrotaan kuinka 1950-luvun Ranskassa psykoanalyysia koskeva arkiajattelu muokkaantui vuorovaikutuksessa ja median toimesta eri tavoin erilaisissa sosiaalisissa ympäristöissä ideologioiltaan toisistaan eroavissa ryhmissä. Moscovici kuvaili psykoanalyysia koskevaa ymmärrystä sosiaalisen representaation käsitteellä painottaakseen arkiajattelun dynaamista ja vuorovaikutuksesta riippuvaa luonnetta. Nykypäivänä erilaisten ryhmien ja niiden ideologisen taustan lisäksi arkiajattelun muodostumisprosessissa tulisi ottaa huomioon erilaisten sähköisten tiedonvälitys- ja vuorovaikutusmuotojen runsaus: esimerkiksi Internetin käytön määrä ja tapa ovat yhteydessä käsitysten muodostumiseen. Lisäksi tietääkseni arkiajattelun muodostumis- ja muokkaantumisprosessia ei ole sosiaalisten representaatioiden viitekehyksessä tutkittu siten, että ihmisten käsityksiä selvittäviä Survey-otoksia tehdään, kun tietoisuus ja keskustelu uudesta asiasta ovat vielä leviämässä eikä jälkikäteen, kun muutos on suurelta osin jo tapahtunut. Näiden otosten tuloksia verrataan medianäkyvyyteen sekä mediassa rakennettuun kuvaan tietystä asiasta, joka tulkitaan diskurssianalyyttisesti. Väitöskirjani tarkoitus on siis tutkia käsitysten muodostumisprosessia yllä mainituilla tavoilla. Työskentelen Tietotekniikan tutkimuslaitos HIITissä, jossa luodaan ja tutkitaan uusia tietoteknisiä tuotteita, ja voin siis ennakoida, minkälaisista uusista teknologioista ihmiset tulevat muodostamaan uutta arkiajattelua.
________________________________________________________________________
Heli Koskinen
Diskurssianalyysi verkkokeskustelujen tutkimusmenetelmänä
Helsingin yliopisto, sosiaalipsykologian laitos
Heli.I.Koskinen(at)helsinki.fi
Verkko-oppimisympäristöjen eräänä tarkoituksena on lisätä oppijoiden välistä vuorovaikutusta yhteiseen keskusteluun kannustamalla. Keskustelusta voi muodostua keskeinen osa jotain kurssia ja useimmiten myös kurssin hyväksytysti suorittaminen edellyttää tällaiseen verkkovuorovaikutukseen osallistumista. Keskustelu rönsyineen on näkyvissä kurssin osallistujille ainakin jonkin aikaa jälkikäteenkin, mistä on hyötyä sekä kurssilaisille itselleen että kurssin verkkovuorovaikutuksen tutkijoille.
Syntyneistä keskusteluketjuista on saatu aineistoa monenlaisiin laadullisiin verkkovuorovaikutuksen tutkimuksiin, jotka ovat perustuneet ajatukselle todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta. Tällöin menetelmänä on usein sovellettu diskurssianalyysiksi nimettyä tutkimustekniikkaa. Diskurssianalyysi ei kuitenkaan ole yksi, tilanteesta riippumaton tutkimusmenetelmä, vaan se sisältää erilaisia, joko konstruktivistisia tai kriittisiä, tekstiin tai kontekstiin nojaavia lähestymistapoja. Tämän tutkimuksen tehtävänä oli tarkastella, minkälaisia tuloksia samasta verkkokeskusteluaineistosta saadaan erilaisia diskurssianalyyttisia lähestymistapoja siihen soveltamalla. Eläinlääketieteellisen tiedekunnan BSCW-verkko-oppimis-ympäristössä käytyä endokrinologia-aiheista verkkokeskustelua analysoitiin sosiolingvistisesti, strukturalistisesti sekä kriittisen diskurssianalyysin ja kriittis-lingvistisen analyysin keinoin. Sosiolingvistisesti verkkokeskusteluissa rakennettiin oppimisen muodollisia reunaehtoja. Kielen avulla viitattiin jo tiedettyyn, vahvistettiin käsityksiä, tarjottiin tietoa ja viljeltiin kliseitä. Opiskelijat esittivät kysymyksiä ja opettajat vastailivat niihin. Strukturalistisesti verkkokeskustelussa käytetty kieli muodosti kuvan epämuodollisesta ja vapaaehtoisesta, kiireisten ihmisten yhteisestä kohtaamispaikasta, jossa ristiriitainenkin tieto uskalletaan ottaa lähempään tarkasteluun. Kriittisesti tarkastellen oli nähtävissä, että valta on opettajalla tai oppikirjan tiedolla, vaikka nuo muutamat aktiivisesti keskusteluun osallistuvat opiskelijat ottivatkin valtaa myös omiin käsiinsä.
________________________________________________________________________
Janne Matikainen
Verkkoon tuottamisen motiivit
Helsingin yliopisto, viestinnän laitos
janne.matikainen(at)helsinki.fi
Alustuksessa esitellään meneillään oleva tutkimusta, jossa selvitetään verkkoon tuottamisen motiiveja. Ihmiset tuottavat verkkoon paljon erilaista sisältöä, kuten kirjoituksia, kommentteja, kuvia ja videoita. Tässä tutkimuksessa kysytään, mikä innostaa sisällön tuottamiseen ja mitä sisällön tuottajat itse pitävät tärkeänä omassa toiminnassaan? Tutkimukseen on haastateltu kymmentä verkossa aktiivisesti toimivaa henkilöä. Heistä kahdeksan pitää blogia, yksi haastateltava oli Wikipediaan kirjoittava ja yksi toimii valvojana ja osallistujana Suomi24-keskustelupalstoilla. Haastatteluissa sovellettiin laadullisen asennetutkimuksen parista tuttua väittämä-menetelmää. Haastateltaville esitettiin kahdeksan erilaista väittämää verkkoon tuottamisen motiiveista. Väittämät liittyivät mm. yhteisöllisyyteen, itsenäisyyteen, vastavuoroisuuteen, lukijoiden määrään ja kaupallisuuteen/epäkaupallisuuteen. Tuloksissa nousee vahvasti esille yhteisöllisyys ja vuorovaikutus. Haastateltavat kokivat tärkeänä vuorovaikutuksen toisten aktiivisten kanssa. He kokivat, että verkkoon on muodostunut löyhä, mutta aktiivinen yhteisö. Lisäksi he kokivat tärkeänä tuoda oman panoksensa verkkoon ja tuottaa sisältöä, josta on toisille iloa tai hyötyä. Tärkeää oli myös se, että omalle tuotokselleen saadaan lukijoita ja katselijoita. Alustavasti näyttää siltä, että haastateltavien kuvaama toiminta verkossa on prososiaalista ja osin jopa altruistista.