Sosiaalityön tutkimuksen päivillä 17.-18.2.2011 kokoontuvat työryhmät ovat varmistuneet.
Työryhmien abstraktit julkaistaan vain sähköisenä. Toivomme, että tulostatte tarvitsemanne abstraktit etukäteen.
1. Aktuell forskning inom det sociala området
Torstag 17.2. sali 7 och fredag 18.2. sali 21
Koordinator: PM, doktorand i socialt arbete Camilla Granholm, Svenska social- ock kommunalhögskolan
Workshopen/arbetsgruppens syfte är att fungera som en arena för svenskspråkiga forskare att presentera och diskutera aktuella frågor inom forskningen på det sociala området. Workshopen/arbetsgruppen är öppen även för finskspråkiga forskare som vill presentera sin forskning på svenska.
För mera information och mottagning av abstrakt: camilla.granholm(at)helsinki.fi
2. Social Work Research in Transnational Settings
Thursday 17.2. sali 4 and Friday 18.2. sali 16
Coordinators: M.Soc.Sc., PhD student Maija Jäppinen and M.Soc.Sc., PhD student Hanna Kara, University of Helsinki
Discussant: professor Darja Zaviršek (University of Ljubljana)
The notion of transnational refers to people’s movement, networks and communication crossing and extending over national borders. To a growing extent, transnational settings are a reality in today’s societies, also in social work and social work research. In this workshop, we welcome a broad range of research papers that address questions and experiences of transnationality and the possible challenges they pose to social work practices and/or research. This can mean, for instance, papers on research projects of Finnish scholars in other countries, of foreign scholars in Finland, of international comparative research settings, or of social work with migrants and people on the move. We welcome different types of papers, e.g. research plans, fieldwork descriptions, methodological or ethical considerations, presentations of research results, and theoretical considerations on the concept of transnational in social work research.
The workshop will be held in English. Prof. Darja Zaviršek (University of Ljubljana) will serve as a discussant.
For further information and for submitting your paper, please contact:
Maija Jäppinen, maija.jappinen(at)helsinki.fi, or
Hanna Kara, hanna.kara(at)helsinki.fi
3. Osallisuus ja kokemuksellisuus sosiaalialan asiakkaan näkökulmasta
To 17.2. sali 10 ja pe 18.2. auditorium XIV
Vetäjät: VTT Terhi Laine ja VTL Tarja Juvonen
Osallisuus on sosiaalialan työtä määrittävä eetos. Se voidaan ymmärtää sekä keinona asiakkaan elämän muutoksen edistämisessä että päämääränä itsessään. Kun aiemmin puhuttiin asiakaslähtöisyydestä, tänä päivänä käytetään osallisuuden käsitettä. Kokemusasiantuntijuus, kokemustutkijuus ja kokemuskehittäjyys ovat myös uusia asemointeja asiakkaalle. Osallisuuteen ja kokemuksellisuuteen liittyvät näkökulmat painottavat asiakkaan aktiivisuutta ja subjektiutta.
Kun sosiaalialan työssä pyritään lisäämään asiakkaan osallisuutta, mitä tämä tarkoittaa työn käytännöissä? Mitä on osallisuus tai asiakkaan kokemuksesta nouseva asiantuntijuus asiakasprosessissa? Mitä osallisuus on palvelun käyttäjän kokemuksena? Miten osallisuutta ja asiakkaan kokemusta voidaan tutkia? Työryhmään toivotaan alustuksia, joissa kuvataan sosiaalialan työtä asiakkaan ja palvelun käyttäjän näkökulmasta. Työryhmäalustukset voivat olla tutkimusesittelyjä tai vasta tutkimussuunnitelmavaiheen esittelyjä.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteeseen: terhi.laine(at)diak.fi ja/tai tarja.juvonen(at)helsinki.fi
4. Sosiaalialan työn haasteet ja eettisyys muuttuvissa toimintaympäristöissä
To 17.2. auditorium II ja pe 18.2. sali 15
Vetäjät: tutkija Sinikka Forsman ja tutkija Kaisa-Elina Hotari, Tampereen yliopisto/Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Työryhmässä pohditaan sosiaalityön ja muun sosiaalialan työn paikkaa ja tilaa muuttuvissa toimintaympäristöissä erityisesti työntekijän näkökulmasta, mutta unohtamatta asiakkaita. Sosiaalityön tutkimuksen päivien teeman mukaisesti kysymme, millaiseen suuntaan sosiaalialan työssä ollaan menossa ja millaisissa vallan ja vallankäytön rakenteissa eettisesti kestävää sosiaalityötä tehdään.
Työryhmässä jatketaan edellisillä sosiaalityön tutkimuksen päivillä aloitettua, ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen kiinnittyvää keskustelua sosiaalialan työstä. Tuolloin ”Sosiaalityö työnä ja urana” – työryhmässä keskusteltiin muun muassa siitä, ovatko tutkijat ja käytännön sosiaalityöntekijät tiukassa taloustilanteessa vaarassa ajautua budjetinvartijoiksi tai tiukentuvien moraalisten vaatimusten hiljaisiksi toimeenpanijoiksi. Työryhmä kokosi laajan kavalkadin alan työtä ja työuralla olemista eri näkökulmista pohtineita esityksiä. Työryhmän päätteeksi todettiin tuolloin, että tähän aihepiiriin liittyvää keskustelua on tarpeen jatkaa eri yhteyksissä ja myös seuraavilla tutkimuksen päivillä.
Näin ollen työryhmässä jatketaan sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalialalla toimivien uran ja arjen työn pohdintaa esimerkiksi uralla pysymisen ja jaksamisen näkökulmasta. Millaisia haasteita ja mahdollisuuksia nykyinen aika asettaa työlle? Millaisia ratkaisuja työntekijät tekevät henkilökohtaisella tasolla jaksaakseen ja jatkaakseen työssä? Millaisia ovat eettisen ja moraalisesti vastuullisen työn haasteet työntekijän kokemuksena tiukan talouden oloissa? Mistä löytyy motivaatio ja työn mielekkyyden kokemus vaihtelevissa organisaatiorakenteissa? Millaisia ovat kertomukset oman työn arvostuksesta, voimaantumisesta ja halusta jatkaa, vaikka aina ei jaksaisikaan?
Työryhmään ovat tervetulleita teoreettiset ja empiiriset sekä käytännön työelämän kokemuksista nousevat esitykset, jotka liittyvät esimerkiksi uraan sosiaalialalla, työn eettisyyteen, työn mielekkyyteen, työntekijöiden jaksamiseen, työpaikan vuorovaikutussuhteisiin ja työilmapiiriin.
Esitys voi olla tutkimushankkeen esittely, se voi perustua tutkimustuloksiin, kehittämistyöhön tai se voi olla aihepiiriin liittyvä keskustelupuheenvuoro. Esitykselle on varattu aikaa 20 minuuttia ja keskustelulle 10 minuuttia.
Tervetuloa ryhmään keskustelemaan siitä, kuinka luoda edellytyksiä hyvälle työlle! Keskeiseksi kysymykseksi asettuu myös se, kuinka oikeudenmukaisuus ja asiakkaan kunnioitus toteutuvat tämän päivän käytännöissä. Kuin myös se, kuinka edistää sosiaalialan työyhteisöjen toimivuutta ja innovatiivisuutta ajan haasteet huomioon ottaen!
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteeseen: sinikka.forsman(at)uta.fi
5. Lasten ja nuorten tutkimukseen osallistuminen: etiikkaa ja käytäntöjä
To 17.2. sali 12
Vetäjät: tohtorikoulutettava Sirpa Kannasoja, Jyväskylän yliopisto ja tohtorikoulutettava Anu-Riina Svenlin, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius
Lasten ja nuorten tutkimukseen osallistuminen on viime vuosina herättänyt paljon keskustelua. Lasten kokemuksille halutaan antaa tilaa ja esimerkiksi lastensuojelututkijat ovat erityisen kiinnostuneita siitä, millaisia merkityksiä lapset antavat kokemuksilleen. Tutkimuksissa on pyritty maksimoimaan lasten mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. On myös korostettu lasten halukkuutta vuorovaikutuksee
tutkijoiden kanssa ja tällaisten tutkimusten tulosten rikkautta. Lasten ja nuorten tutkimukseen osallistumisella nähdään olevan paljon hyötyjä, mutta mikä on osallistumisen perimmäinen tarkoitus? Miksi haluamme lasten osallistuvan tutkimuksen tekemiseen? Mitä kaikkea tutkimukseen osallistumisella tarkoitetaan? Millaisia tutkimuseettisiä kysymyksiä lapsia ja nuoria tutkittaessa tulee vastaan? Mitä on lasten ja nuorten tutkimuksen etiikka? Työryhmään ovat tervetulleita sekä jo toteutetut tutkimuseettiset kuvaukset että vielä suunnitteilla olevat tutkimukset.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: sirpa.kannasoja(at)jyu.fi ja anu-riina.svenlin(at)chydenius.fi
6. Historialähtöinen lastensuojelun tutkimus nykyisyyden valottajana
Pe 18.2. sali 4
Vetäjät: tohtorikoulutettava Susanna Hoikkala, Helsingin yliopisto ja dosentti Mirja Satka, Jyväskylän yliopisto
Työryhmä kokoontuu perjantaina.
Muuttava yhteiskunta haastaa lastensuojelun yhtenä keskeisenä sosiaalityön osa-alueena uudelleenarviointeihin. Nykyisessä tilanteessa on tärkeää valottaa tämänhetkisten käytäntöjen ja toimintatapojen historiallisuutta kysymällä esimerkiksi, miten lastensuojelun nykykäytännöt ovat tulleet mahdollisiksi? Historiallisuuden ymmärtäminen voi laajentaa käsitystä nykyisestä tilanteesta ja helpottaa tulevaisuuden suuntautumisvaihtoehtojen mahdollisuuksien kartoittamisessa.
Tässä työryhmässä käydään keskustelua historialähtöisen tutkimuksen paikasta ja mahdollisuuksista tämän päivän lastensuojelukysymysten valottamisessa. Työryhmään toivotaan esityksiä tutkimuksista, joissa hyödynnetään historiaorientaatiota.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteeseen: susanna.hoikkala(at)helsinki.fi
7. Lastensuojelu muutoksessa – käytännön ja tutkimuksen haasteet
Pe 18.2. auditorium XII
Vetäjä: VTT, verkostokoordinaattori Elina Pekkarinen, Lastensuojelun tieto ja tutkimus -hanke
Lastensuojelun kenttä on ollut viime vuodet kasautuvien haasteiden edessä. Yhteiskunnalliset, lainsäädännölliset, palvelujärjestelmään ja ihmisten arkeen liittyvät muutokset ovat vaikuttaneet lasten, nuorten ja lapsiperheiden asemaan. Lastensuojelutyössä on kohdattu samoja muutoshaasteita. Samalla lastensuojelun asiakasmäärät ovat kasvaneet huomattavasti.
Lastensuojelun tutkimukselta odotetaan vastauksia ja ratkaisuja vallitsevaan tilanteeseen. Työryhmässä pysähdytään pohtimaan lastensuojelun nykytilaa ja sen tutkimukselle asettamaa haastetta. Työryhmään toivotaan niin teoreettisia kuin soveltavia esityksiä lastensuojelun kentältä.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjältä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteeseen: elina.pekkarinen(at)nuorisotutkimus.fi
8. Köyhyys ja huono-osaisuus suomalaisen sosiaalityön kysymyksenä ja haasteena
To 17.2. auditorium XIV ja pe 18.2. sali 8
Vetäjät: Katja Forssén, Jari Heinonen, Irene Roivainen & Satu Ylinen
1990-luvun lamasta on kulunut jo yli 15 vuotta. Laman vaikutukset näkyivät pitkään suomalaisessa hyvinvointivaltiossa ja sen palvelujärjestelmässä. Lamalla on ollut merkittäviä seurauksia myös sosiaalityön toimintaympäristölle. Tämän työryhmän tavoitteena on käsitellä köyhyyttä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kysymyksenä ja haasteena, tarkastella sen tuottamia ongelmia kansalaisten näkökulmasta ja pohtia köyhyyden asettamia haasteita sosiaalityölle. Työryhmään toivotaan tieteellisiä esityksiä esimerkiksi köyhyydestä ja huono-osaisuudesta sosiaalityön kohdeongelmana ja ammatillisena kysymyksenä, kansalaisten ja eri väestöryhmien kokemuksena, hyvinvointiyhteiskunnan haasteena ja sosiaalihistoriallisena ilmiönä.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: katja.forssen(at)utu.fi, jari.e.heinonen(at)jyu.fi, irene.roivainen(at)uta.fi, satu.ylinen(at)uta.fi
9. Sosiaalihuollon palvelurakenteet muuttuvat – miten käy sosiaalityön?
Pe 18.2. sali 10
Vetäjät: yliopistonlehtori, VTT Aino Kääriäinen, Helsingin yliopisto ja johtava tutkijasosiaalityöntekijä, VTL Riitta Hyytinen, Socca, Heikki Waris -instituutti
Kunnallinen aikuissosiaalityö on murroksessa. Tehtävärakenteet ovat muuttuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yhä useammin asiakkaat saavat avun taloudellisiin ongelmiinsa kirjallisen hakemuksen käsitelleeltä etuuskäsittelijältä ja vain erityisestä syystä pääsevät tapaamaan sosiaalityöntekijää ja sosiaaliohjaajaa. Tässä muutoksessa asiakkaiden tarpeet ja toivomukset on sivuutettu tai jätetty huomiotta. Erityisesti aktivoivaa ja kuntouttavaa työotetta on peräänkuulutettu sosiaalityössä ja aikuissosiaalityötä on kuvattu myös muutossosiaalityönä. Sosiaalityön huollollinen tehtävä on siirtynyt yhä lisääntyvässä määrin sosiaaliohjaajille.
Kuntien palvelurakenteissa tehdään muutoksia, jotka pääsääntöisesti pohjautuvat taloudellisiin näkökohtiin ja ovat siten asiakastyön ja ammatillisen työskentelyn osalta joiltain osin suunnittelemattomia. Taloudellisten säästöjen vaatimuksille perustuvat muutossuunnitelmat ovat aiheuttaneet aikuissosiaalityön sisällä monenlaista kritiikkiä. Toisaalta ne kuitenkin tarjoavat aikuissosiaalityön tekijöille (sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat) mahdollisuuden kehittää omaa työtään. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden uudistaminen ja kehittäminen vaatii toisin toimimista.
Kutsumme työryhmäämme esityksiä ja keskustelunaloituksia tutkimushankkeista ja kehittämisprosesseista, jotka liittyvät palvelurakenteen muutoksiin ja sosiaalityön uudelleen organisoitumiseen. Olemme käynnistäneet sosiaalityön käytäntötutkimuksen Espoon aikuissosiaalityön palvelurakenteen uudistamisesta ja haluaisimme käydä dialogeja muiden, asiaa pohtineiden kanssa.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: aino.kaariainen(at)helsinki.fi, riitta.hyytinen(at)hel.fi
10. Sosiaalityö ja kolmas sektori
To 17.2. auditorium XI ja pe 18.2. auditorium XVI
Vetäjät: professori Aila-Leena Matthies, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja toiminnanjohtaja, VTL Helena Palojärvi, Naistenkartano ry
Työryhmässä tarkastellaan sosiaalityön toimintaedellytyksiä kolmannella sektorilla ja yhteiskunnallisessa yrittäjyydessä. Joutuuko sosiaalityö samalla tavalla kuin muualla yhteiskunnassa taistelemaan asemastaan ja rahoituksestaan? Entä onko kolmannen sektorin sosiaalityö asiakaslähtöisempää, enemmän erityisryhmien kokemuksen äänen puolestapuhujia? Millaisia myyttejä, rajoituksia ja haasteita sisältyy sosiaalityöhön kolmannella sektorilla? Työryhmään toivotaan papereita kolmannen sektorin sosiaalityön empiirisestä tutkimuksesta ja/tai teoreettisesta jäsentelystä.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: aila-leena.matthies(at)chydenius.fi ja helena.palojarvi(at)nic.fi
11. Hyvinvointitiedon hyödyntäminen sosiaalityössä
To 17.2. auditorium III
Vetäjät: VTT, yliopistonlehtori Kirsi Nousiainen, Helsingin yliopisto ja Ph.D., tutkija Saija Turunen
Sosiaalityötä tehdään tänä päivänä nopeasti muuttuvissa yhteiskunnallisissa olosuhteissa, jotka heijastuvat sekä yksilöiden että erilaisten yhteisöjen elämään. Sosiaalityöntekijöiltä, sen kehittäjiltä ja päättäjiltä edellytetään kykyä etsiä ja omaksua sellaista tietoa, joka auttaa ymmärtämään näiden yhteiskunnallisten muutosten vaikutuksia yksilöiden elämään. Yksi jo pitkään sosiaalialalla nähtävissä ollut kehitys on ihmisen arjen sosiaalisen ulottuvuuden heikentyminen ja liukuminen osaksi yleisempiä terveyden ja hyvinvoinnin käsitteitä. Sosiaalityölle on tärkeää saada tietoa kansalaisten hyvinvoinnin eri ulottuvuuksista myös sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Työryhmässä pohditaan sekä kvantitatiivisen että kvalitatiivisen hyvinvointitutkimuksen paikkaa sosiaalityössä ja sosiaalityön osaamisalueen eli ihmisten arjen sosiaalisen ulottuvuuden paikkaa hyvinvointitutkimuksessa. Työryhmään toivotaan esityksiä hyvinvointitutkimuksista, joissa keskitytään paikalliseen tiedontuotantoon ja joissa on mukana sosiaalista hyvinvointia kuvaavia kysymyksiä.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteeseen: kirsi.nousiainen(at)hel.fi
12. Mihin suuntaan sosiaalityön käytännön opetusta tulisi kehittää?
To 17.2. sali 16
Vetäjät: Tiina Muukkonen, Helsingin yliopisto ja Suvi Krok, Lapin yliopisto ja Annukka Paasivirta, Helsingin kaupunki
Työryhmä kokoontuu vain torstaina.
Kutsumme työryhmään pohtimaan, miten sosiaalityön käytännön opetusta tulisi kehittää ja mihin suuntaan. Mikä on tärkeintä? Tule kertomaan omat kokemuksesi, visiosi, oivalluksesi oppilaitoksen tai käytännön opettajana, opiskelijana tai työryhmän edustajana.
Sosiaalityössä on toisaalta ajatus oppia perus- ja yleistiedot sosiaalityöstä ja toisaalta on mahdollista erikoistua tiettyyn asiantuntijuuteen, kuten lastensuojeluun tai päihdehuoltoon. Esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineessa on mahdollista alusta lähtien erikoistua tiettyyn sosiaalityön erikoisalaan; lastensuojeluun tai aikuissosiaalityöhön. Työryhmässä pohditaan sitä:
- Tulisiko sosiaalityön käytännön opetuksessa oppia yleistä vai erityistä sosiaalityön käytännöistä?
- Mitä sosiaalityöstä yleisesti tai sen erityisalasta tulisi opettaa? Esimerkiksi mitä lastensuojeluun tai aikuissosiaalityöhön painottuvassa käytännön opetuksessa tulisi opettaa ja mitä oppia?
- Mitä sosiaalityön opiskelijan tulisi oppia käytännön opetuksen jaksolla?
- Mitä pedagogisia, opetuksen kehittämiseen liittyviä oivalluksia olette tehneet?
- Näkyykö asiakasnäkökulma opetuksessa?
- Minkälainen on opiskelijan oppimisprosessi käytännön opetuksen jaksolla?
- Miten opetus, tutkimus ja käytännöntyön kehittäminen nivotaan yhteen kentällä?
Tervetuloa kaikki käytännön opetuksen kehittämisestä kiinnostuneet pohtimaan teemaa! Esityksiä toivomme yhtälailla käytännön opettajilta, oppilaitosten opettajilta ja opiskelijoilta kuin sosiaalityön käytännön opetukseen liittyneitä tutkimuksia tehneiltä tutkijoiltakin. Asiakkaat ovat myös tervetulleita!
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteeseen: tiina.muukkonen(at)helsinki.fi, suvi.krok(at)ulapland.fi ja annukka.paasivirta(at)hel.fi
13. Hyvinvointipalvelujen arviointi
Työryhmä on peruttu
Vetäjät: Marketta Rajavaara, Helsingin yliopisto ja Minna Kivipelto, THL
Palvelujen arviointi on entistä keskeisempää sosiaalialan työssä, ja vaikuttavuuden tarkastelua edellytetään palvelutoiminnassa. Yhä useammin arviointitietoa kootaan systemaattisiksi katsauksiksi. Millaisia arviointihankkeita tällä hetkellä on Suomessa meneillään hyvinvointipalveluissa ja mihin ne kohdistuvat? Millaisiin arviointiasetelmiin ja -strategioihin on turvauduttu ja millaisia tuloksia on saavutettu? Millaisia eettisiä pulmia liittyy arviointitoimintaan? Miltä näyttää arviointitutkimuksen paikka yhteiskunnassa tällä hetkellä? Työryhmässä tarkastellaan hyvinvointipalveluihin liittyviä arviointihankkeita, niiden työsuunnitelmia, arvioinnin menetelmiä ja tuloksia sekä arvioinnin tutkimukseen liittyviä kysymyksiä.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: marketta.rajavaara(at)helsinki.fi ja minna.kivipelto(at)thl.fi
14. Sosiaalityön käytännöistä lähtevä tutkimus
To 17.2. auditorium IV ja pe 18.2. auditorium XI
Vetäjät: Erja Saurama, Helsingin yliopisto ja Miia Pitkänen, Heikki Waris-instituutti
Sosiaalityön tutkimuksessa eletään vaihetta, jossa käytäntölähtöisyys niin teoreettisesti kuin metodologisesti on vahvan kiinnostuksen kohteena. Sosiaalityön käytännöstä lähtevän tutkimuksen ytimessä ovat toiminnan, käytännön ja kokemuksen tapaiset käsitteet, joiden kautta sosiaalityön tutkimus liittyy yleiseen yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Sosiaalityöllä on kuitenkin myös vahvistuva omalaatuinen tutkimusperinne, jolle on ominaista yhteys sosiaalialan kehittämiseen ja ajankohtaisiin hyvinvointipalvelujärjestelmän muutoksiin. Miten käytäntö taipuu tutkittavaksi ja miten sosiaalityön vahvistuva asiantuntemus voi lujittaa sosiaalityön tutkimusperustaa? Muun muassa tällaisille keskusteluille työryhmässä on tarkoitus antaa tilaa lähestyen niitä kuitenkin konkreettisten tutkimusesitysten kautta.
Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa näkökulma on sosiaalityön tai sosiaalialan käytännöistä ammentava tutkimus ja joissa pohditaan tutkimuksen tekemiseen liittyviä metodologisia ja/tai teoreettisia lähtökohtia ja kysymyksiä. Esitykset voivat olla tutkimusprosessin mistä vaiheesta tahansa; alun näkökulmien etsinnästä kuin jo valmiiden ratkaisujen kuvauksistakin.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: erja.saurama(at)helsinki.fi ja miia.pitkanen(at)hel.fi
15. Sukupuolisensitiivisyyden haaste marginalisaatiokysymysten tutkimuksessa
To 17.2. sali 15
Vetäjät: Elina Virokannas, Helsingin yliopisto ja Sanna Väyrynen, Lapin yliopisto
Työryhmässä käsitellään sukupuolispesifejä aiheita erilaisten marginalisaatiokysymysten näkökulmasta. Lähtökohtana on ajatus siitä, että tarkasteltaessa valtakulttuurin näkökulmasta marginaalisissa ryhmissä ja asemissa olevia ihmisiä, heidän toimijuuttaan, elämäntarinoitaan tai vaikka sosiaalityön asiakkuutta sukupuoli on merkittävässä asemassa. Sukupuoli määrittää kulttuurisia odotuksia ja tarjolla olevia positioita: mitä pidetään sopivana ja sopimattomana; kuinka tullaan kohdatuiksi ja kohdelluksi; kuinka itse mielletään ja määritellään omaa elämää.
Esitettävien papereiden aiheena voi olla mikä vain sosiaalityön kohdeilmiö, ja sen sukupuolisensitiiviset haasteet.
Lisätietoja ryhmästä voi kysyä ryhmän vetäjiltä. Abstraktit 14.1.2011 mennessä osoitteisiin: elina.virokannas(at)helsinki.fi ja sanna.vayrynen(at)ulapland.fi