Hyvinvointitutkimuksen ekologinen haaste

Koordinaattorit:

Tuuli Hirvilammi, Helsingin yliopisto
Paula Saikkonen, tutkija, THL
paula.saikkonen@thl.fi

Abstraktit

Torstai 22.10. klo 15.00–17.30 Unioninkatu 40 sali 28
Ari Tarkiainen: Sosiaalisesti kestävän sosiaalipolitiikan vaihtoehto?
Juha Nurmela: Kotitalouksien kulutuksen haitakkeet: jätteet sekä kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ja raaka-aineiden käyttö vuosina 2006 ja 2012.
Daniela Hellgren: Metropolialueen vesialueet ja oikeudenmukaisuus
Jaloittelutauko (5 min.)
Elina Vehmasto: Maaseudun hyvinvointi ja maaseutu hyvinvoinnin tuottajana
Aila-Leena Matthies ja Tuuli Hirvilammi: Nuorten työttömien ekososiaaliset toimeentulotuen ja hyvinvoinnin muodot

Perjantai 23.10. klo 9.00–12.00 Unioninkatu 40 sali 28
Harriet Rabb: Ilmastonmuutoksen aikaansaamat tai kärjistämät sosiaaliset ongelmat sosiaalipalvelujärjestelmämme haasteena tulevina vuosina ja vuosikymmeninä erityisesti lasten ja lapsiperheiden sosiaalityön näkökulmasta
Merja Kiiskinen: Formaalit kyselytestit tiedonkeruumenetelmänä alkuperäiskansojen tutkimuksessa
Vienna Setälä-Pynnönen: Tutkijoiden, lääkärien ja toimittajien käsityksiä perinnöllisyydestä ja yksilökehityksestä terveysviestinnässä
Senja Laakso: Hyvinvointinäkökulman yhdistäminen kestävän liikkumisen edistämiseen paikallisissa käytännöissä
Jaloittelutauko (5 min.)
Tuula Helne & Tuuli Hirvilammi: Relationaalinen hyvinvointikäsitys ekososiaalisen muutoksen ja ekososiaalityön perustana
Miia Toivo: Valinnat ja aktiivisuuden odotus ympäristöelämänkerroissa
Petri Palmu & Paula Saikkonen: Tavoitteena hyvinvointi, toimihenkilöiden arvot ja asenteet talouskasvun puristuksessa

Talouden globalisaation vuoksi lisääntyneet ympäristöriskit ja ekosysteemien häiriöt ovat osa yhä useamman ihmisen elämää. Perinteisten paikallisten ympäristöonnettomuuksien ja -katastrofien rinnalle on ilmaantunut uusia kaikkia koskettavia ongelmia, joista huomattavin on ilmastonmuutos. Se on myös yksi merkittävimpiä globaalia eriarvoisuutta lisääviä tekijöitä, sillä sen suurimmat haittavaikutukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin.

Sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa ympäristöongelmien huomioiminen on jäänyt marginaaliin. Julkisuudessa hyvinvointia tarkastellaan edelleen taloudelle alisteisesti. Hyvinvointitutkimus on myös kiinnittynyt kansallisiin hyvinvointivaltiokehyksiin, vaikka hyvinvointiin vaikuttavat asiat globalisoituvat, lokalisoituvat ja kytkeytyvät ekosysteemien muutoksiin.

Toivomme työryhmään esityksiä, joissa keskustellaan hyvinvointitutkimuksen tuottamasta kuvasta lokaaleissa tai globaaleissa puitteissa. Lähtökohtana voi olla resurssiperusteinen tai tarvelähtöinen hyvinvointitutkimus, kulutustutkimus tai esimerkiksi onnellisuustutkimus. Mahdollisia kysymyksiä voisivat olla: Mitä ekologisiin rajoihin mahtuva hyvinvointi on? Miten se tulisi määritellä ja miten sitä voisi tutkia? Miten tulot ja kulutusmenot liittyvät kestävän kehityksen kysymyksiin? Minkälaisia haasteita kestävän kehityksen vakavasti ottaminen asettaa hyvinvointitutkimukselle? Millaiseen ihmiskäsitykseen hyvinvointitutkimus perustuu tai sen tulisi perustua? Miten ympäristö tai luonto tulisi käsitteellistää, jotta se tulisi otetuksi huomioon hyvinvointitutkimuksessa? Viekö vallitseva kuva hyvinvoinnista politiikkatoimia väärään suuntaan? Minkälaisen hyvinvointikäsityksen pitäisi ohjata yhteiskuntapolitiikkaa?

Työryhmän esitykset voivat käsitellä esimerkiksi hyvinvoinnin käsitettä, esitellä hyvinvoinnin teoreettista tai empiiristä tutkimusta tai pohtia sitä, miten hyvinvointi muodostuu ja mitä muuttujia hyvinvointitutkimuksessa tulisi käyttää. Hyvinvointia epistemologisesti lähestyvät esitykset ovat myös tervetulleita.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *