Koordinaattorit:
Antti Alaja, projektitutkija Kalevi Sorsa -säätiössä
antti.alaja@sorsafoundation.fi
Jouko Kajanoja, Emma Palvelut Oy, dosentti Helsingin yliopistossa
jouko.kajanoja@emmapalvelut.fi
Torstai 22.10 klo 15.00–17.30 Unioninkatu 40 sali 13
15.00 – 15.25 Jussi Ahokas: Työllisyyspolitiikan politiikat
15.25 – 15.50 Matti Sihto: Aktiivinen työvoimapolitiikka: käytäntö ja tutkimus omilla teillään
15.50 – 16.15 TAUKO
16.15 – 16.40 Antti Alaja: Voiko julkinen sektori tarjota kaikille ei-vapaaehtoisesti työttömille töitä? Katsaus angloamerikkalaiseen jälkikeynesiläiseen työtakuukirjallisuuteen
17.05 – 17.30 Johanna Perkiö: Perustulo ja työ suomalaisessa keskustelussa
Perjantai 23.10 klo 9.00–12.00 Unioninkatu 40 sali 13
09.00 – 09.25 Jouko Kajanoja: Kirja työtakuusta
09.25 – 09.50 Juha Hirvonen: Kansalaisuus EU:n työllisyyspolitiikassa
09.50 – 10.15 Sini Pallasvuo: Massairtisanottujen kokemuksia työllistämispalveluiden hyödyllisyydestä äkillisellä rakennemuutosalueella
10.15 – 10.45 TAUKO
10.45 – 11.10 Ari-Matti Näätänen: The Impact of Economic Globalization on the Employment Policies in 19 Western Democracies from 1985 to 2010. Limited Change or Radical Shift towards Workfare?
10.10 – 11.35 Simo Aho: Chronic unemployment in Germany and Finland: a comparative study based on register data
11.35 – 12.00 Heikki Ervasti & Takis Venetoklis: Experiences of Unemployment and Non-Financial Work Commitment: A Multilevel Analysis of Twenty-Seven European Countries
Työryhmään kutsutaan puheenvuoroja työstä ja työllisyyspolitiikasta monesta näkökulmasta. Mikä on täystyöllisyyden rooli nykyisessä yhteiskuntapolitiikassa? Miten kysymys työllisyydestä näkyy sosiaali- ja talouspolitiikassa? Miten työsuuntautuneisuus (workfare) on muokannut sosiaalipolitiikkaa? Miten aktiivinen työllisyyspolitiikka on toiminut? Millaisia ovat kokemukset työllistämiseen tähdänneissä hankkeissa? Mitä merkitsee työn prekarisoituminen ja yrittäjämäistyminen? Mitä merkitsee työn käsitteen laajeneminen perinteisen ansiotyön ulkopuolelle? Aihepiiriin voivat kuulua myös esimerkiksi jälkikeynesiläinen työtakuun ajatus sekä perustulon ja työllisyyden suhteet.Toivomme sekä empiirisiä analyysejä että käsitteellisiä pohdintoja.