<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?><rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
		>
<channel>
	<title>Sivuston Statuksen varjo-opinto-opas kommentit</title>
	<atom:link href="http://blogs.helsinki.fi/statusopas/comments/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas</link>
	<description>Kaikki se, mitä ei virallisesta opinto-oppaasta löydy...</description>
	<lastBuildDate>Sat, 19 Nov 2011 14:10:30 +0000</lastBuildDate>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
	<generator>http://wordpress.org/?v=3.4.2</generator>
	<item>
		<title>Elina on kommentoinut merkintääa SP55h Ympäristön sosiaalipsykologia</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/sp55h-ympariston-sosiaalipsykologia/comment-page-1/#comment-3371</link>
		<dc:creator>Elina</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 19 Nov 2011 14:10:30 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=137#comment-3371</guid>
		<description>Kysymykset tiedekuntatentistä 19.11.2011 (nykyisin SP309k)

1. Miksi luonnonkatastrofit voivat olla traumaattisia kokemuksia? (Janoff-Bullman)
2. Pohdi missä määrin riski on sosiaalinen konstruktio tai &quot;todellinen&quot; ilmiö ja miksi tämä kysymys on tärkeä riskienhallinnan kannalta? (Renn)
3. Vertaile ympäristöpsykologian ja ympäristösosiologian lähestymistapoja (Bechtel &amp; Churchman)

tentaattori Annukka Vainio</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kysymykset tiedekuntatentistä 19.11.2011 (nykyisin SP309k)</p>
<p>1. Miksi luonnonkatastrofit voivat olla traumaattisia kokemuksia? (Janoff-Bullman)<br />
2. Pohdi missä määrin riski on sosiaalinen konstruktio tai &#8220;todellinen&#8221; ilmiö ja miksi tämä kysymys on tärkeä riskienhallinnan kannalta? (Renn)<br />
3. Vertaile ympäristöpsykologian ja ympäristösosiologian lähestymistapoja (Bechtel &amp; Churchman)</p>
<p>tentaattori Annukka Vainio</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Linda on kommentoinut merkintääa SP58 Sosiaalipsykologian juuret III ja luonne tieteenä</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/sp58-sosiaalipsykologian-juuret-iii-ja-luonne-tieteena/comment-page-1/#comment-2149</link>
		<dc:creator>Linda</dc:creator>
		<pubDate>Tue, 26 Apr 2011 18:56:49 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=148#comment-2149</guid>
		<description>9.4. Haukkala tentaattorina

1. Message-kirjan luvuissa (McGarthy &amp; Haslam) tulee esiin kieli eri tavoin: joissakin luvuissa kielen sanotaan muovaavan olennaisesti sosiaalipsykologisia ilmiöitä, toisissa sitä ei mainita. Selosta erilaisia käsityksiä. Mikä on oma käsityksesi kielen ja ajattelun suhteesta ja kielen merkityksestä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa? 

2. Mitä tieteellisen tiedon lisääntyminen merkitsee sosiaalipsykologian kehityksessä? Jos tieto on lisääntynyt tutkimuksen myötä, onko se mielestäni lisääntynyt lineaarisesti vai onko tiedon lisääntymiseen vaikuttaneet selkeät murrokset tai tärkeät uudet löydökset? Mitkä ovat olleet mielestäsi tärkeimmät vaiheet sosiaalipsykologian kehityksessä tässä mielessä? (Allport, Jones, Farr)</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>9.4. Haukkala tentaattorina</p>
<p>1. Message-kirjan luvuissa (McGarthy &amp; Haslam) tulee esiin kieli eri tavoin: joissakin luvuissa kielen sanotaan muovaavan olennaisesti sosiaalipsykologisia ilmiöitä, toisissa sitä ei mainita. Selosta erilaisia käsityksiä. Mikä on oma käsityksesi kielen ja ajattelun suhteesta ja kielen merkityksestä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa? </p>
<p>2. Mitä tieteellisen tiedon lisääntyminen merkitsee sosiaalipsykologian kehityksessä? Jos tieto on lisääntynyt tutkimuksen myötä, onko se mielestäni lisääntynyt lineaarisesti vai onko tiedon lisääntymiseen vaikuttaneet selkeät murrokset tai tärkeät uudet löydökset? Mitkä ovat olleet mielestäsi tärkeimmät vaiheet sosiaalipsykologian kehityksessä tässä mielessä? (Allport, Jones, Farr)</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Maija on kommentoinut merkintääa SP13 Sosiaalipsykologian sovelluksia II (6 op)</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/sp13-sosiaalipsykologian-sovelluksia-ii-6-op/comment-page-1/#comment-2072</link>
		<dc:creator>Maija</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 12 Mar 2011 16:12:45 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=30#comment-2072</guid>
		<description>Sanamuodot suunnilleen...

1) Nykyään suuri osa työstä tehdään ryhmissä. Mitä sosiaalipsykologisesti kiinnostavia ilmiöitä ryhmiin liittyy? (Organisaatioiden sosiaalipsykologiaa/ Robbins - Organizational behavior)

---

1)Millaisia tutkimushaasteita artikkelin kirjoittajat esittävät tulevalle tutkimukselle. Mitä olisi tärkeää tutkia, mistä tarvittaisiin liää tietoa? Miten itse arvioisit tulevaisuuden tutkimushaasteita? (Eby &amp; al., Work&amp; Family -artikkeli)
2) Määrittele sisäinen-ulkoinen ja yrittäjämäinen - byrokraattinen -jaottelu työ- ja ammatillisten arvojen tutkimuksessa. Miten nämä kaksi jaottelua eroavat toisistaan? (Judgement about work)
3)Kuvaile huono-osaisuuden kasautumista pitkäaikaistyöttömillä ja erittele siihen johtavia tekijöitä (Kortteinen &amp; Tuomikoski - Työtön)
4) a. Miten Vesala ja Rantanen kuvaavat asennetta tutkimuskohteena toisaalta kvalitatiisestta ja toisaalta kvantitatiivisessa tutkimuksessa?
b. Kumman valitsisit jos haluaisit tutkia pitkäaikaistyöttömien asenteita omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan. Perustele.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Sanamuodot suunnilleen&#8230;</p>
<p>1) Nykyään suuri osa työstä tehdään ryhmissä. Mitä sosiaalipsykologisesti kiinnostavia ilmiöitä ryhmiin liittyy? (Organisaatioiden sosiaalipsykologiaa/ Robbins &#8211; Organizational behavior)</p>
<p>&#8212;</p>
<p>1)Millaisia tutkimushaasteita artikkelin kirjoittajat esittävät tulevalle tutkimukselle. Mitä olisi tärkeää tutkia, mistä tarvittaisiin liää tietoa? Miten itse arvioisit tulevaisuuden tutkimushaasteita? (Eby &amp; al., Work&amp; Family -artikkeli)<br />
2) Määrittele sisäinen-ulkoinen ja yrittäjämäinen &#8211; byrokraattinen -jaottelu työ- ja ammatillisten arvojen tutkimuksessa. Miten nämä kaksi jaottelua eroavat toisistaan? (Judgement about work)<br />
3)Kuvaile huono-osaisuuden kasautumista pitkäaikaistyöttömillä ja erittele siihen johtavia tekijöitä (Kortteinen &amp; Tuomikoski &#8211; Työtön)<br />
4) a. Miten Vesala ja Rantanen kuvaavat asennetta tutkimuskohteena toisaalta kvalitatiisestta ja toisaalta kvantitatiivisessa tutkimuksessa?<br />
b. Kumman valitsisit jos haluaisit tutkia pitkäaikaistyöttömien asenteita omia vaikutusmahdollisuuksiaan kohtaan. Perustele.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Mikko Annala on kommentoinut merkintääa SP14A Sosiaalipsykologian tutkimuskohteita II (osa A)</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/sp14a-sosiaalipsykologian-tutkimuskohteita-ii-osa-a/comment-page-1/#comment-2071</link>
		<dc:creator>Mikko Annala</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 12 Mar 2011 14:35:09 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=34#comment-2071</guid>
		<description>12.3.2011
Tentaattori: Inari Sakki
Kysymykset:
1) Miten sosiaalisen representaation teoria ja diskursiivinen psykologia lähestyvät asenteen käsitettä?
2) Miten Hewstonen ja kumppaneiden mukaan voidaan parantaa ryhmien välisiä suhteita?
3) Miten vähemmistö voi vaikuttaa enemmistöön Rupert Brownin mukaan? Käytä esimerkkejä arkielämästä</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>12.3.2011<br />
Tentaattori: Inari Sakki<br />
Kysymykset:<br />
1) Miten sosiaalisen representaation teoria ja diskursiivinen psykologia lähestyvät asenteen käsitettä?<br />
2) Miten Hewstonen ja kumppaneiden mukaan voidaan parantaa ryhmien välisiä suhteita?<br />
3) Miten vähemmistö voi vaikuttaa enemmistöön Rupert Brownin mukaan? Käytä esimerkkejä arkielämästä</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Milla Sinnemäki on kommentoinut merkintääa SP55k Teknologian sosiaalipsykologiaa</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/sp55k-teknologian-sosiaalipsykologiaa/comment-page-1/#comment-2070</link>
		<dc:creator>Milla Sinnemäki</dc:creator>
		<pubDate>Fri, 11 Mar 2011 08:37:50 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=143#comment-2070</guid>
		<description>Tentaattori: Peter Peltonen
Kysymys: Kuinka opettajien teknologiasuhde muotoutuu Kilpiön tutkimusten perusteella?</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Tentaattori: Peter Peltonen<br />
Kysymys: Kuinka opettajien teknologiasuhde muotoutuu Kilpiön tutkimusten perusteella?</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Topias on kommentoinut merkintääa SP12 Sosiaalipsykologian juuret II (4 op)</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/sp12-sosiaalipsykologian-juuret-ii-4-op/comment-page-1/#comment-1306</link>
		<dc:creator>Topias</dc:creator>
		<pubDate>Sat, 15 Jan 2011 13:39:44 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=29#comment-1306</guid>
		<description>15.1.2011

1) Kuka on Serge Moscovici? Mitkä ovat hänen kaksi tärkeintä kontribuutiotaan sosiaalipsykologian teorioihin ja käsitteisiin?

2) Mitä ovat staattiset ja dynaamiset teoriat? (Kysymysmuotoilu ei ollut ihan sanasta sanaan tämä, mutta sama kysymys enivei.)

Moscovicia kovasti tuntuvat kyselevän.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>15.1.2011</p>
<p>1) Kuka on Serge Moscovici? Mitkä ovat hänen kaksi tärkeintä kontribuutiotaan sosiaalipsykologian teorioihin ja käsitteisiin?</p>
<p>2) Mitä ovat staattiset ja dynaamiset teoriat? (Kysymysmuotoilu ei ollut ihan sanasta sanaan tämä, mutta sama kysymys enivei.)</p>
<p>Moscovicia kovasti tuntuvat kyselevän.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Maija on kommentoinut merkintääa Kirjavinkkejä opiskelun oheen</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/kirjavinkkeja-opiskelun-oheen/comment-page-1/#comment-76</link>
		<dc:creator>Maija</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 29 Mar 2010 17:35:44 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=204#comment-76</guid>
		<description>Mä käyn heti lisäämään! Luen itse kai kolmatta kertaa Leena Krohnin kirjaa Pereat Mundus, joka koostuu muutamastakymmenestä lyhyestä novellista, joista jokainen kertoo Håkanista. Ne ovat osittain melko absurdeja, monet jonkinlaisia ihmiskunnan tuhoa ennustavia skenaarioita, ja luettavissa melko monella tasolla. Ainakin itse käsitän keskeisimmiksi teemoiksi identiteetin, ihmisyyden, älykkyyden ja persoonallisuuden. Monissa kirjoituksissa erilaiset joukko- ja ryhmäilmiöt pääsevät esille. Mutta toimii ihan ilman mitään sosiaalipsykologisia virittyneisyyksiäkin. Sehän siinä onkin parasta. Niitä voi vaan lukea tulkitsematta sen kummemmin jos haluaa.

Ja näin se alkaa:

Håkanillakin oli aivoit. Håkanin aivoissa ei ollut ohjelmaa, vaan miljoonittain toisiinsa kytkeytyviä hermosoluja, jättiläismäinen, dynaaminen verkosto. Asiantuntematon, joka osuisi näkemään Håkanin aivokopan sisällyksen, saattaisi erehtyä kuvittelemaan, että siinä kulhossa oli vain jäähtynyttä puuroa. Ei mikään kaunis näky, sen tietää. Mutta tuo puuro - silloin kun se vielä oli lämmintä - oli kokonainen maailmankaikkeus.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Mä käyn heti lisäämään! Luen itse kai kolmatta kertaa Leena Krohnin kirjaa Pereat Mundus, joka koostuu muutamastakymmenestä lyhyestä novellista, joista jokainen kertoo Håkanista. Ne ovat osittain melko absurdeja, monet jonkinlaisia ihmiskunnan tuhoa ennustavia skenaarioita, ja luettavissa melko monella tasolla. Ainakin itse käsitän keskeisimmiksi teemoiksi identiteetin, ihmisyyden, älykkyyden ja persoonallisuuden. Monissa kirjoituksissa erilaiset joukko- ja ryhmäilmiöt pääsevät esille. Mutta toimii ihan ilman mitään sosiaalipsykologisia virittyneisyyksiäkin. Sehän siinä onkin parasta. Niitä voi vaan lukea tulkitsematta sen kummemmin jos haluaa.</p>
<p>Ja näin se alkaa:</p>
<p>Håkanillakin oli aivoit. Håkanin aivoissa ei ollut ohjelmaa, vaan miljoonittain toisiinsa kytkeytyviä hermosoluja, jättiläismäinen, dynaaminen verkosto. Asiantuntematon, joka osuisi näkemään Håkanin aivokopan sisällyksen, saattaisi erehtyä kuvittelemaan, että siinä kulhossa oli vain jäähtynyttä puuroa. Ei mikään kaunis näky, sen tietää. Mutta tuo puuro &#8211; silloin kun se vielä oli lämmintä &#8211; oli kokonainen maailmankaikkeus.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Mia-Marisa Ranta on kommentoinut merkintääa Kirjavinkkejä opiskelun oheen</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/kirjavinkkeja-opiskelun-oheen/comment-page-1/#comment-75</link>
		<dc:creator>Mia-Marisa Ranta</dc:creator>
		<pubDate>Mon, 29 Mar 2010 10:16:26 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=204#comment-75</guid>
		<description>Seuraavat kirjat tulivat mieleeni ja suosittelen niitä lämpimästi: 

Auringon asema (Ranya El-Ramly)
El-Ramly kertoo vanhempiensa, israelilaisen isänsä ja suomalaisen äitinsä, tarinan hyvin kauniisti.

Ei hunningolle tänään (Alexandra Fuller)
Kirja kertoo koskettavasti Fullerin lapsuudesta valkoisen viljelijäperheen lapsena Afrikassa.

Kuinka minusta tuli tyhmä (Martin Page)
Kirja kertoo siitä, kuinka nuori mies kyllästyy älyllisyyteen ja päättää ryhtyä tyhmäksi.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Seuraavat kirjat tulivat mieleeni ja suosittelen niitä lämpimästi: </p>
<p>Auringon asema (Ranya El-Ramly)<br />
El-Ramly kertoo vanhempiensa, israelilaisen isänsä ja suomalaisen äitinsä, tarinan hyvin kauniisti.</p>
<p>Ei hunningolle tänään (Alexandra Fuller)<br />
Kirja kertoo koskettavasti Fullerin lapsuudesta valkoisen viljelijäperheen lapsena Afrikassa.</p>
<p>Kuinka minusta tuli tyhmä (Martin Page)<br />
Kirja kertoo siitä, kuinka nuori mies kyllästyy älyllisyyteen ja päättää ryhtyä tyhmäksi.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Ville J Harjunen on kommentoinut merkintääa Kirjavinkkejä opiskelun oheen</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/kirjavinkkeja-opiskelun-oheen/comment-page-1/#comment-74</link>
		<dc:creator>Ville J Harjunen</dc:creator>
		<pubDate>Sun, 28 Mar 2010 20:23:58 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=204#comment-74</guid>
		<description>Itse olen jäänyt kiinni venäläisiin klassikkoromaaneihin. Esim. Dostojevskiltä löytyy todella kovaa settiä psykologisesti, filosofisesti ja ihan muutenki lukukokemuksena. Varaudu suuriin tunteisiin ja pitkään kerrontaa. Ainakin ite oon kokenu esim. idiootin tosi merkittäväksi kirjaksi, joka avasi silmät. Myös saman miehen valkeat yöt kokoelma on mieletön paketti. Siinä on mm. hauska kuolleiden keskustelu hautausmaalla, joka tosissaan herätti ajatuksia ja nauratti samalla.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Itse olen jäänyt kiinni venäläisiin klassikkoromaaneihin. Esim. Dostojevskiltä löytyy todella kovaa settiä psykologisesti, filosofisesti ja ihan muutenki lukukokemuksena. Varaudu suuriin tunteisiin ja pitkään kerrontaa. Ainakin ite oon kokenu esim. idiootin tosi merkittäväksi kirjaksi, joka avasi silmät. Myös saman miehen valkeat yöt kokoelma on mieletön paketti. Siinä on mm. hauska kuolleiden keskustelu hautausmaalla, joka tosissaan herätti ajatuksia ja nauratti samalla.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
	<item>
		<title>Joel on kommentoinut merkintääa Keskustelua opinnoista</title>
		<link>http://blogs.helsinki.fi/statusopas/keskustelua-opinnoista/comment-page-1/#comment-73</link>
		<dc:creator>Joel</dc:creator>
		<pubDate>Thu, 25 Mar 2010 14:58:15 +0000</pubDate>
		<guid isPermaLink="false">http://blogs.helsinki.fi/statusopas/?page_id=194#comment-73</guid>
		<description>Kurssimateriaali nettiin. Kun hävitän kaikki tärkeät paperit, joudun vaikeuksiin. Esseet voivat olla hyvä vaihtoehto, mutta onko joku tietokanta mistä löytäisi kätevästi lähteitä aiheeseen? Kaveri opiskelee Skoteissa, siellä tälläinen on ja sitä harjoitellaan käyttämään. Jos sellainen meillä on, en ole taas kuunnellut.</description>
		<content:encoded><![CDATA[<p>Kurssimateriaali nettiin. Kun hävitän kaikki tärkeät paperit, joudun vaikeuksiin. Esseet voivat olla hyvä vaihtoehto, mutta onko joku tietokanta mistä löytäisi kätevästi lähteitä aiheeseen? Kaveri opiskelee Skoteissa, siellä tälläinen on ja sitä harjoitellaan käyttämään. Jos sellainen meillä on, en ole taas kuunnellut.</p>
]]></content:encoded>
	</item>
</channel>
</rss>
