Monthly Archives: December 2017

Hedelmöityshoidot vievät toivon pimeälle puolelle

Teksti: Elina Helosvuori

Onnistuneet hedelmöityshoidot ovat tuoneet onnea ja iloa perheille ympäri maailmaa. Hoidoissa käymisestä voi kuitenkin muodostua erityisesti naisille lankeava taakka.

HBO:n tuore sarja The Handmaid’s Tale (Orjattaresi) on nostanut Margaret Atwoodin alkuperäisromaaniin perustuvan yhteiskunta-analyysin otsikoihin. Teos kertoo Gileadin totalitaarisesta yhteiskunnasta, jossa lisääntyminen on jäänyt harvojen hedelmällisinä säilyneiden naisten vastuulle. Hedelmällisten naisten arvo määrittyy sen mukaan, tulevatko he raskaaksi ja synnyttävätkö terveen lapsen. Silloinkin, kun naiset onnistuvat lisääntymisessä, heidän arvonsa on välineellinen.

Tutkin työkseni lisääntymisteknologioita. Siksi monella tapaa ajankohtaisessa yhteiskunta-analyysissa huomioni kiinnittää se, että hedelmöitys, raskaus ja synnytys on Gileadissa puhdistettu niistä teknologioista, joilla hedelmättömyyttä ja lisääntymistä omana aikanamme vimmatusti säädellään.

Hedelmöityshoidot tuottivat toivotun lopputuloksen Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1984, vuosi ennen Atwoodin romaanin ilmestymistä. Nykyään hoidot ovat rutiinia. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tilastojen mukaan vuonna 2015 jo 5,6 prosenttia Suomessa syntyneistä lapsista sai alkunsa hedelmöityshoidoissa.

Erityisesti hedelmöityshoitojen alkuaikoina feministitutkijat kantoivat huolta siitä, että lisääntymisteknologia sitoo naiset entistä tiiviimmin lisääntymisbiologiaan, raskauteen ja synnyttämiseen. Vaikka hedelmöityshoidot toivat lapsettomuudesta kärsiville toivoa, niiden piiloviesti tuntui olevan, että naisen arvo määrittyy siinä, kuinka hän raskaaksi tulemisesta ja raskaudesta suoriutuu.

Hedelmöityshoidot vuonna 2017 ovat eri asia kuin hedelmöityshoidot 1980-luvulla. Kuitenkin myös vuonna 2015 kaikista aloitetuista hedelmöityshoidosta lapsen syntymään johti vain 18,2 prosenttia. Hoitoja joudutaan usein toistamaan monia kertoja, ja lasta haluava saattaa käydä niissä vuosien ajan.

Lähde: https://freerangestock.com/photos/16398/approaching-thundershowers.html

Sosiologian alan väitöskirjaani varten tekemäni haastattelut osoittavat, että monet hedelmöityshoidoissa käyvät naiset kokevat hoitojakson raskaana ja synkkänä ajanjaksona, jossa toivo ja epätoivo kietoutuvat tiheästi toisiinsa. Pahimmillaan hoidoista voi muodostua arvottava kokemus. Sukusolujen, hormonitoiminnan ja lisääntymiselimistön lääketieteellinen kontrolli nostaa esiin kysymyksiä siitä, mikä oman elämän arvo on, jos se kaikkein hartaimmin toivottu asia jääkin toteutumatta. Eräs haastateltavani totesi, että hoitokokemus ”on muuttanut minua, se määrittää minua”.

Hedelmöityshoitoihin liittyvät kipeät kokemukset eivät välttämättä pääty edes onnistuneisiin hoitoihin. Jotkut haastateltavistani kuvasivat kokevansa lapsettomuutta ja erilaisuutta suhteessa muihin vanhempiin senkin jälkeen, kun toivottu lapsiluku oli hoitojen ansiosta täyttynyt. Lisääntymiselimistön tarkkailu, tutkimuksissa ja toimenpiteissä käyminen sekä lääkkeiden syönti ovat monelle intensiivinen kokemus, jonka työstäminen jatkuu pitkään hoitojen loputtuakin. Siksi erilaisuuden kokemukset nousevat pintaan esimerkiksi sellaisten ystävien seurassa, jotka ovat saaneet lapsia ilman hedelmöityshoitojen apua.

Joskus mahdollisesti vuosia kestäneet hoidot myös päättyvät ilman, että lapsi syntyy. Osa tutkimukseeni osallistuneista naisista kuvasi pystyneensä luopumaan hoidoista vasta, kun niihin liittyvät vastenmieliset tuntemukset kasvoivat sietämättömiksi ja esimerkiksi pelkkä ajatus uudesta hoidosta aiheutti pahoinvointia.

Atwoodin Gileadissa ihmisoikeutensa menettäneet hedelmälliset naiset on sidottu ”biologiseen kohtaloonsa” painajaismaisella tavalla. Lisääntymisen vastuu ja taakka painavat kuitenkin myös omassa todellisuudessamme. Antti Rinteen taannoinen haikailu synnytystalkoiden perään muistuttaa siitä, että talkoovastuuta kantavat nimenomaan naiset. Yli kolmenkymmenen vuoden aikana hedelmöityshoitojen seurauksena on syntynyt jo yli 6 miljoonaa hartaasti odotettua lasta. Samaan aikaan lisääntymisteknologian mahdollisuuksiin liittyvä toivo voi kuitenkin muodostua myös taakaksi, jota on vaikea karistaa harteiltaan.

 

Elina Helosvuori valmistelee Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksella väitöskirjaansa siitä, miten hedelmöityshoidot muokkaavat lapsettomuutta, lisääntymistä ja vanhemmuutta.

Call for papers: “Science, technology and society” – working group at the Annual conference of the Westermarck Society

The Annual conference of the Westermarck Society  will be held under the theme “Circulations” at the University of Eastern Finland, Joensuu campus, on 15-16.3.2018. The keynote speakers are: Amade M’charek (University of Amsterdam), Ruben Andersson (University of Oxford), Mianna Meskus (University of Helsinki) and Maria Åkerman (VTT). STS Helsinki is hosting its own working group and announces call for papers:

 

18. Science, technology and society

Science and Technology Studies (STS) is an interdisciplinary field of study that examines the interaction between society, science, and technology. STS pays attention to how different fields, such as law, politics, and everyday life, become intertwined with science and technology. This is relevant when thinking about heatedly debated topics as diverse as climate change, the role of experts, medicine, genetics, gender, robotics or organic food. The field calls for a deeper understanding of the development, processes, practices and outcomes of such social phenomena. STS explores the mechanisms behind knowledge claims and ontological assumptions that guide our everyday. Or, how a prominent STS scholar, Steve Woolgar, has said: look at how the world defined by science and technology “could be otherwise”.

STS-Helsinki calls for theoretical, methodological and empirical papers on current research in social studies of science. Papers both in Finnish and English are welcome. The aim of this working group is to offer a forum to discuss the practices that contribute to the shaping of technoscientific objects and subjects. How is scientific knowledge established and negotiated, and how historical processes contribute to the development of certain technologies? We also welcome papers discussing the specific topic of circulations. This working group is defined as a meeting point for both Finnish and international scholars to share and discuss their work with others studying science, technology and society.

__________________________________________

Submit your abstract directly to the working group coordinator. The descriptions of the working groups and contact information of the coordinators can be found at www.sosiologipaivat.fi.

The final deadline for the abstracts is Monday 22.1.2018. The length of the abstract is max. 300 words and it should be in .doc, .dox or in .rtf-format.

 

!!! UPDATE: CALL EXTENDED TO 2.2.2018 !!!

 

On behalf of STS Helsinki the coordinator is: Heta Tarkkala  (heta.tarkkala@uef.fi)