Marina Heinonen: Terveysvaikutteinen ruoka – lisää vitamiineja, antioksidantteja ja probiootteja?

Professori Marina Heinosen luento Studia Generalia -luentosarjassa 11.10.2012. Tilaisuuden teemana Ravitsemuksen perusteet.

Mitä on terveysvaikutteinen ruoka? Tarkoitetaanko tällä kenties ”voimaruokaa”, luetteloa erityisen terveellisistä raaka-aineista, Itämeren ruokavaliota, syövän riskin vähentämiseen suunnattua ruokavaliota vai ravintosuositusten mukaista syömistä? Onko ”aito, puhdas ja luonnollinen” ruoka terveellisempää kuin prosessoitu ruoka? Kenen sanomaan me luotamme ? Voiko terveellisen ruuan asiantuntijana esiintyä kuka tahansa – riittää kun on mielipide tai kokemusta? Ylenpalttinen kiinnostus ruokaan ja sen merkitykseen terveydelle on johtanut siihen, että tiedontulvasta on vaikea erottaa hömppätieto tieteeseen perustuvasta tosiasiasta.

Kuluttajaa houkuttelevat lupauksin sekä ravintolisien että tavallisten elintarvikkeiden markkinoijat. Kuluttajan harhaanjohtaminen on kuitenkin elintarvikelainsäädännön mukaan kiellettyä. Ruoka ei myöskään ole lääkettä, joten ruualla ei hoideta eikä paranneta terveyttä. Elintarvikkeista, joita ovat myös ravintolisät, esitettyjen terveysväitteiden tulee olla todenmukaisia. Samoin myös tuotteesta luodun mielikuvan tulee olla tosi. Näin määrittelee EU:n väiteasetus (EC 1924/2006). Sen vuoksi kaikki vitamiineista, antioksidanteista ja probiootteista sekä monista muista ruuan ainesosista esitetyt terveysväitteet on arvioitu Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) tieteellisten asiantuntijoiden voimin. Elintarvikkeiden markkinoinnissa sallitaan vain sellaisia terveysväitteitä, joiden todenmukaisuus on osoitettu ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa. Väiteasetuksen mukaan terveysvaikutteinen ruoka tarkoittaa elintarvikkeita, joilla on tieteellisesti todistettu hyödyllinen vaikutus ihmisen terveyteen.

Tarvitaanko lisää vitamiineja, antioksidantteja tai probiootteja? Ravitsemustieteen oppikirjojen tietoon perustuvia terveysväitteitä saa esittää kaikista ravintoaineista, kuten vitamiineista. Vitamiinilisien annostuksessa on syytä muistaa ravintosuositukset – on vain harvoja tilanteita, kuten pitkäaikainen sairaus tai kova rasitus, jossa ravintosuosituksia suuremmat annokset voivat olla elimistölle eduksi. Suuret vitamiiniannokset ovat terveydelle haitallisia. Esimerkiksi vastustuskykyä lisäävä ja väsymyksen tunnetta vähentävä vaikutus on normaalista ruokavaliosta saatavalla määrällä B6- tai C-vitamiinia. Elimistölle hyödyllisiä antioksidantteja ovat vain C-, E- ja B2-vitamiini sekä kivennäisaineista mangaani, seleeni ja sinkki. Näiden lisäksi antioksidanttina elimistössä toimivat oliiviöljyn fenoliset aineet. Muiden aineiden antioksidanttivaikutuksesta ei ole riittävää tieteellistä näyttöä. Probioottien merkitystä ihmisen terveydelle on tutkittu runsaasti. Yhtään terveysväitettä ei kuitenkaan ole hyväksytty – lieneekö syynä tieteellisen totuuden ja mainonnan lupausten välinen ristiriita.